På svenska.

Kansainliiton kokouksen käsitellessä 14.12.1939 päätöslauselmaehdotusta Neuvostoliiton Suomeen kohdistuvien toimien tuomitsemisesta ja lausumasta, että Neuvostoliitto ei enää ole liiton jäsen, Ruotsin edustaja, yliopiston kansleri Undén, antoi Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolesta seuraavan ilmoituksen:

Maamme ovat moniaita vuosia työskennellet läheisessä yhteistyössä Suomen kanssa. Pohjoismaat ovat päättäväisesti sitoutuneet pysyttelemään kaikkien suurvaltaryhmittymien ja -liittojen ulkopuolella ja tätä periaatetta noudattamalla ne ovat halunneet säilyttää rauhan ja riippumattomuutensa. Se hyökkäys, jonka uhriksi Suomi on nyt joutunut, on varmasti enemmän kuin missään muualla järkyttänyt yleistä mielipidettä. Kansamme ovat osoittaneet tänään voimakkaasti sympatiansa naapurikansaa kohtaan, jota tapahtumat niin julmasti ovat kohdanneet. Voimme erityisesti pitää oikeina niitä lausumia, joissa raportti toteaa Suomen määrätietoiset pyrkimykset vieläpä merkittävin uhrauksin välttää jokaisen kiistan mahtavan naapurinsa kanssa, joka tällä hetkellä uhkaa sen vapautta ja riippumattomuutta. Viitaten hallituksiensa tunnettuun asenteeseen sanktioita kohtaan valtuuskuntamme ilmoittavat pidättäytyvänsä ottamasta kantaa päätöslauselmaan, joka tarkoittaa sanktiojärjestelmän puitteisiin kuuluvaa toimenpidettä. Lopuksi haluamme lausua syvän vakaumuksemme, että Suomi asiansa oikeudenmukaisuuden vahvistamana, kansan ihailtavan yksimielisyyden ja vahvan kansallisen tahdon keinoin tulee saavuttamaan rauhan, joka säilyttää sen itsenäisyyden ja vapauden.

Stockholms-Tidningen


Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.

Suomi suurvaltapolitiikassa