På svenska.

Puheessaan Ludvikassa 7.7.1940 lausui pääministeri P.A. Hansson mm. seuraavaa:

Tärkein tehtävä ilman muuta on pitää maamme sodan ulkopuolella vapaus ja itsenäisyys säilyttäenl. Hallitus on tähän asti voinut selviytyä tästä tehtävästä kansan luottamuksen ja kansallisen puolustusvalmiuden tukemana, mikä on äskettäin saanut vahvan ilmauksen siinä, miten suuri puolustuslaina otettiin vastaan. Mutta lopullisesti asiaa ei ole ratkaistu niin kauan kuin levottomuus maailmassa ei ole laantunut. Hallitus etsii niin pitkälle kuin mahdollista helpotuksia siihen taakkaan. jonka sotilaallinen valmiuspalvelu aiheuttaa. Mutta tehokkaan vahdinpidon pitää koko ajan pysyä voimassa. Mitenkään väheksyttävämpää ei ole pitää yllä sitä kansallisen elämäntahdon ja päättäväisyyden henkeä, joka antaa kansallemme voimaa kohdata vaikeuksia. Tapahtumien edessä pitää torjua pyrkimykset epäluottamukseen. Niitä on nyt jäljitetty ja pimeät voimat yrittävät käyttää niitä hyväkseen. Riippumattomaksi omasta tahdostamme ja kyvystämme ei elämämme ja tulevaisuutemme tule koskaan muodostumaan.

Ponnisteluissamme suojella maatamme sodan koettelemuksilta välineitä ovat puolueettomuus ja kansallinen valmius. Toimiamme valitessamme on huolenpito Ruotsin omista intresseistä saanut itsestään selvänä aina ensi sijan. Tässä harkinnassa ei yleistä tilannetta ja erityistä suhdettamme pohjoismaisiin veljeskansoihin ole voitu jättää pois. Nämä ovat saaneet ilmauksensa niissä konflikteissa, joihin Suomi ja Norja ovat tulleet vedetyksi mukaan. Suomen kysymyksessä olen perinpohjin selvittänyt toimiamme aikaisemmin. Mitä Norjaan tulee sodan aikana kauttakulkuliikenteeseen sovellettiin rajoituksia ja toivomukset aseiden tai ampumatarvikkeiden toimittamiseksi tai kuljettamiseksi jommalle kummalle Norjassa taistelevalle osapuolelle torjuttiin.

Tilanne on nyt tullut toiseksi. Tärkeintä meidän kannaltamme on, että taistelut Saksan ja Norjan välillä ovat lakanneet. Mutta Euroopan tilanne on yleisemminkin muuttunut perusteiltaan viime viikkoina. On selvää, että me omassa maassamme emme voi väistää sitä tapahtumakehitystä, että seitsemän Euroopan maata on kokonaan tai osittain miehitetty ja että Ranskassa on tullut voimaan aselepo.

Kuten jo lyhyesti on lehdissä tiedotettu, hallitus on nykytilanteessa katsonut tarpeelliseksi sallia erilaisten tavaroiden kauttakulun soveltamalla voimassaolevia lisenssien myöntösääntöjä jne. Hallitus on edelleen myöntynyt toivomukseen, että saksalaista sotilashenkilöstöä, pääosin rivisotilaita, saa tietyssä laajuudessa matkustaa maamme kautta kotimaahansa Norjasta ja tarvittaessa palata takaisin. Kuten on jo ilmoitettu, läpikulkumatka tapahtuu erillisissä vaunuissa ilman aseita ja ylipäänsä siten, että minkäänlaisia vaikeuksia tai haittoja ei tule tapahtumaan. Mitä meihin tulee luotan siihen kansamme mielenmalttiin, jota se on näinä vaikeina aikoina osoittanut. Ilmeistä on, että tällä matkustamisella ei ole mitään ratkaisevaa merkitystä niin tilanteeseen Norjassa kuin suursodan kehittymisessäkään.

Vihollisuuksien lakattua Norjassa on aivan luonnostaan välttämättömyytenä noussut esille palaaminen normaaleihin kauppa- ja kulkuyhteyksiin siinä laajuudessa kuin mahdollista. Veljeskansallemme on kiireellistä voida jälleen palata yhteyteen ulkomaailman kanssa niillä keinoin, joita nykyisínä sulkuaikoina on tarjolla. Näinä päivinä on onnistuttu saamaan aikaan väliaikaisia sopimuksia, jotka mahdollistavat kauppavaihdon palautumisen.

Sen lisäksi, mitä nyt on sanottu, en katso mahdolliseksi lausua tästä asiasta enempää. Ei tarvinne sanoa, että hallitus nyt niin kuin ennenkin on tehnyt päätöksensä tarkan harkinnan jälkeen Ruotsin etua silmälläpitäen. Olen varma, että tulemme saamaan kansamme suuren enemmistön ymmärtämyksen ja hyväksynnän tälle. Suhtaudumme tyynesti siihen paheksuntaan, jota tulemme saamaan taholta, mistä saimme aikaisemmin sellaisia neuvoja, joiden tyhmyyden me nyt kaikki näemme.
                                                       
Hansson, Per Albin:
"Svensk hållning och handling. Uttalanden under krigsåren". Tidens förlag, 1945.

Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös Pauli Kruhse.

Suomi suurvaltapolitiikassa