Auf deutsch.

Lähettiläs Blücher valtiosihteeri Weizsäckerille

Kopio
Saksan lähetystö
Kilo, 7. joulukuuta 1939.

Kunnioitettu paroni Weizsäcker!
Haluan sydämellisesti kiittää Teitä ystävällisestä kirjeestänne tämän kuun 2. päivältä. Tämä kiitos kodistuu erityisesti niihin ymmärtäviin - sanoisinpa melkein lohduttaviin - sanoihin, jotka löysitte tähän epämieluisaan tilanteeseen, johonka olosuhteet ovat minut ajaneet.
Kirjoitatte, että nyt "synkkä kohtalo on laskeutunut isäntämaani ylle".Se ei ole vain liiankin totta ja tunnen luonnollisesti henkilökohtaisesta sympatiaa niitä ihmisiä ja asioita kohtaan, jotka ovat minulle tulleet tutuiksi ja rakkaiksi. Mutta todellinen huolenaiheeni koskettaa vähemmän Suomea kuin Saksaa. En voi välttää sitä vaikutelmaa, että venäläisten hyökkäys Suomeen saattaa myös synkän kohtalon Saksan ylle.
Sain sähkösanomaohjeestanne no. 442 joulukuun 5:ltä päivältä sen käsityksen, että sähkösanomassani no. 338 samalta päivältä esille ottamani puuttuminen sovitteluyrityksiin ei enää tule kysymykseen. Silloin täytyy tapahtumien virran jatkaa kulkuaan esteettä ilman valleja ja suojapatoja.
Se, jolla on ollut tilaisuus nähdä tämän tosin pienen, mutta sitkeän - karaistuneen, urheilullisen ja sotilaallisesti kelvollisen kansan yksimielisen päättäväisyyden ja tuntee maan soineen, järvineen, metsineen ja karuine ilmastoineen, tuskin uskoo, että venäläisille tämä tulisi olemaan helppo juttu. Päinvastoin, sota voi kestää kauan, se voi tuoda venäläisille useita häviöitä ja aiheuttaa sille raskaita tappioita.
Sodassa käynee niin, että Suomen rannikon vaikean pääsyn vuoksi venäläiset luopuvat kaikista maihinnousuyrityksistä ja että he panostavat maavoimansa Karjalan kannakselle ja Laatokan pohjoispuolelle, missä niiden täytyy taistella jokaisesta tuumasta maata. Samalla kun ne sitä yrittävät, he murtaakseen Suomen kansan vastustuksen tuhoavat kaupunkeja, tehdaslaitoksia, rautateitä ja siltoja laajamittaisissa pommihyökkäyksissä. Mutta kun kaupungit ja suuret laitokset on evakuoitu, venäläiset saavat toiminnallaan aikaan vain omaisuusvahinkoja. Pian muutaman kuukauden jälkeen tämä kukoistava maa, joka kahdessakymmenessä vuodessa kaksinkertaisti maataloustuotantonsa ja kolminkertaisti teollisuustuotantonsa, on muuttunut soraläjäksi.
Tällä ei vielä kansaa ole lannistettu, sillä se on kaikissa piireissä valmis palaamaan primitiivisimpiinkin oloihin vapaustaistelua jatkaakseen. Mutta meille Suomi on näin suljettu pois tärkeimpien sotaraaka-aineiden - kuparin, molybdeenin ja luultavimmin myöhemmin nikkelin ja raudan sekä eläinkunnan elintarvikkeiden, ennen kaikkea Jäämeren kalan - toimittajana. Herra van Scherpenberg voi kertoa yksityiskohtaisesti, mitä se meille merkitsee.
Edelleen, ainoa meri jolla laivamme ovat tähän asti voineet hoitaa kaupaa ja liikennettä kuten rauhan aikana, tulee sotatoimialueeksi miinavaaroineen ja kaikenlaisine rajoituksineen.
Lopuksi ei voi millään tavoin ennustaa, kuinka laajalle palo Pohjolassa leviää, sen jälkeen kun Venäjä on sodan soihdun Suomen alueelle singonnut. Malminhankinta Ruotsista ja sen kaltaiset kysymykset nousevat esille itsestään.
Yhteenvetona haluaisin sanoa, että Venäjä jolla ei ole Suomessa tai muussa Pohjolassa mitään menetettävää, kustantaa nykyisen menon Saksan taskusta. Venäjän toimenpiteet maksavat Saksalle:
1. Laivaliikenteen halvaantumisen Suomen kanssa
2. Kaupankäynnin keskeytymisen Suomen kanssa.
3. Koko saksalaisuuden evakuoinnin ja saksalaisten vuosikymmenten työn aikana hankittujen omaisuusarvojen hukkaan heittämisen
4. Vaaran koko Itämeren kaupan halvaantumisesta ja sodan leviämisestä muuhiun Pohjolaan.
Minun ei tarvitse lopuksi vakuuttaa, että kaikissa kolmansien osapuolten kanssa käymissäni keskusteluissa pysyn tiukasti saamissani ohjeissa, mutta katson velvollisuuteni ilmaista esimiehilleni nämä ajatuskulut, jotka asemapaikkani perspektiivistä nousevat esille.
Jos voin esittää pyynnön, se koskisi sitä, voisitteko saattaa tämän kirjeen herra von Grundherrin tiedoksi.
Kiitoksia vielä kerran ystävällisistä riveistänne. Pyydän saada suudella paronittaren kättä ja toivottaa Teille ja erityisesti Teidän kentällä oleville pojillenne kaikkea hyvää.
Tervehtien Heil Hitler!

aina Teille alttiina

Blücher


Lähteet: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 426. Washington, Department of State, publication 5436, 1954. — Auswärtiges Amt, Politische Abteilung VI, B003245-47, Kansallisarkisto AA k. 96. — suom. Pauli Kruhse.

Edellinen (jouluk. 6) | Suomi suurvaltapolitiikassa | Seuraava (jouluk. 9).

Talvisota | Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940.