Auf deutsch.

Laivaston ylipäällikön raportti Johtajalle, 12.12.1939, klo 12

Paikalla myös: Kenraalieversti Keitel, kenraalimajuri Jodl, komentajakapteeni [Korvettenkapitän] v. Puttkammer.

Asia : Tilanne Norjassa.
Laivaston ylipäällikkö vastaanotti molemmat herrat Q[uisling]:in and H[agelin]:in. Q., entinen sotaministeri, Nasjonal Samlingin johtaja teki luotettavan vaikutelman. Hän kertoi seuraavaa: ilmapiiri Norjassa on erittäin Saksan vastainen, Venäjän ja SUomen konfliktin perusteella vielä enemmän kuin aikaisemmin. Englannin vaikutusvalta on varsin suuri, erityisesti Sortingin puhemiehen Hambron kautta (joka on juutalainen ja Hore-Belishan ystävä), joka nykyään on kaikkivoipainen N[orjassa]. Q:n käsityksen mukaan Englannin ja N:n välillä on jopa Norjan mahdollista miehitystä koskeva sopimus. Silloin myös Ruotsi asdettuisi saksaa vastaan. Englannin toteuttaman Norjan miehityksen vaara on uhkaavan lähellä. Pvm:stä 11.1.1940 alkaen Storting ja niin myös Norjan hallitus on laiton, koska Storting on itse päättänyt vuoden jatkosta perustuslain vastaisesti. Se voisi tehdä mahdolliseksi poliittisen kumouksen. Q:lla on hyvät suhteet Norjan armeijan upseereihin ja kannattajia tärkeissä asemissa js tärkeillä paikoilla (kuten rautateillä). Q. on valmis siinä tapauksessa ottamaan haltuunsa hallitusvallan ja pyytämään Saksasta apua. Q. on edelleen valmis keskustelemaan sotilasluontoisista valmisteluista Wehrmachtin kanssa,
Laivaston ylipäällikkö korosti, että sellaisissa tarjouksissa ei koskaan tiedä, kuinka paljon kyseessä olevat henkilöt haluavat ajaa omia puoluepohjaisia tarkoituksiaan ja kuinka lähellä Saksan intressit ovat heidän sydäntään. Tässä on syytä olla varovainen. — Mutta sen tulee olla estetty, että Norja putoaisi Englannin käsiin, sevoi olla sodankäynnille ratkaisevaa; sillä silloin myös Ruotsi jäisi kokonaan Englannin vaijutuspiiriin, mikä toisi sodan Itämerelle, mitä kautta Saksan laivastolta estyisi sodankäynti täysin Atlantilla ja Pohjanmerellä. Myös Johtaja katsoo Englannin suorittaman Norjan miehityksen sietämättömäksi. Laivaston ylipäällikkö viittaa siihen, että tukikohtien miehittäminen Norjan rannikolla Saksan toteuttamana aiheuttaa luonnollisesti Englannnin taholta vahvan vastavaikutuksen Narvikin malmikuljetusten estämiseksi, ja mistä syntyisi voimakas pintasodankäynti Norjan rannikolla, mihinkä Saksan merivoimat eivät vielä pitkään aikaan ole valmiita. Tämä on miehityksen heikko kohta.
Johtaja harkitsee, tulisiko hänen puhua Q:lle henkilökohtaisesti saadakseen tästä vaikutelman. Hän haluaa ensiksi vielä kuulla valtakunnanjohtaja Rosenbergia, joka on tämän Q:n tuntenut pidemmän aikaa. Laivastron ylipäällikkö ehdottaa, että jos Johtaja saa suotuisan vaikutelman, OKW:lle [Päämajalle] annetaan lupa suunnitella Q:n kanssa miehityksen valmistelua ja läpivientiä a) ystävällisellä tavalla, so. Wehrmacht on kutsuttu Norjaan — tai b) väkivaltaisella tavalla.
2. Laivaston ylipäällikkö suosittelee suoralinjaisuuden pitämistä Venäjän-Suomen konfliktissa. Ei mitään Suomen tukemista asein (kulkemalla epäluotettavan Ruotsin yli). OKW:n päällikkö selostaa, että ulkoministeriön kait ilmoittanut Ruotsille, että Ruotsille voidaan toimittaa aseita vain, jos hallitus vakuuttaa kirjallisesti, että ne tulevat vain Ruotsin sotavoimien käyttöön.
Laivaston ylipäällikkö toisaalta suosittelee Venäjän kanssa sopimista, esim. sukellusveneiden öljyn toimituksissa, joska Venäjä tarjoaa meille käytännössä etuja, mm. pitämällä vieraila laivoja Murmanskissa 3 päivään saakka Bremenin lähdön jälkeen.
Johtaja oli samaa mieltä molemmista kohdista.

Raeder
Varmistaa: Assmann


Lähde: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 443. Washington, Department of State, publication 5436, 1954. — Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945, Serie D. Band VIII, 443, P. Keppler Verlag KG, 1961. - Suom. Pauli Kruhse.

Edellinen (jouluk. 11) | Suomi suurvaltapolitiikassa | Seuraava (jouluk. 18).

Norjan politiikka saksalaisesta näkökulmasta (jouluk. 15)