Auf deutsch.

Saksan Helsingin lähettiläs (Blücher) Saksan ulkoministeriön valtiosihteerille (Weizsäckerille)

Henkilökohtainen ja luottamuksellinen! Kilo, 18.joulukuuta 1939.

Kunnioitettava paroni Weizsäcker!

Kirjoituksessani t.k. 7:ltä otin vapauden huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Suomeen on vienyt meidät vakavien vaikeuksien sotataloudelliselle alueelle. Kaikki on valitettavasti sen kuluessa toteutunut. Venäläiset ovat saartaneet länsirannikon, upottaneet saksalaisen laivan ja siitä lähtien on kaikki meriliikenne Saksan ja Suomen välillä katkennut. Esimerkin ottaaksemme 600 tonnia kuparia ja miljoonaa munaa, jotka olivat lähdössä Saksaan, ei ole voitu laivata Saksaan.
Minun täytyy edelleen näytellä Kassandran roolia, mikä ei minulle ole lainkaan mieleen.
Tiedossanne on, että kolmen viikon sodan jälkeenkin venäläiset ovat epäonnistuneet saamaan mitään ratkaisevaa menestystä ja että puna-armeijan varustus ja taistelutapa ovat osoittaneet merkittäviä puutteita. Kaikella todennäköisyydellä sota kestää kauan ja lukuisia mahdollisuuksia komplikaatioihin saattaa nousta. Mutta jos otaksumme, että nähtävissä olevana aikana venäläiset miehittävät Suomen - poltettuna ja ihmisten hylkäämänä - niin miltä tilanne silloin näyttää?
Itämeren avainasemaa ei pidä Ruotsi vaan Suomi Ahvenanmaa mukaalukien. Meillä on sitten venäläiset Liepajassa [alkutekstissä: Libau], Ventspilsissa [Windau], Saarenmaalla [Ösel], Hiidenmaalla [Dagö] ja myös Ahvenanmaalla [Åland] ja Torniossa. Niin se oli tietysti tsaarin aikanakin, mutta nyt nykyaikaisten aseiden teho antaa Venäjälle kokonaan toisenlaisen aseman. Suurvalta, jolla on hallussaan nämä asemat, hallitsee keskistä ja pohjoista Itämerta, mutta hallitsee myös Ruotsia, sen pääkaupunkia ja jonka malmikaivokset ovat alttiina Ahvenanmaalla ja Torniossa olevien aseiden vaikutukselle. Koko Pohjola tulee näin Venäjän vaikutuspiiriin.
Sitä vastaan ei ole olemassa mitään vastavaikutusta, erityisesti ei Ruotsin alueelta.
Toiedän, etten tässä sano mitään uutta, mutta tämä kirje on on ilmaisemassa sen, että nämä ajatuksenkulut, jotka tuon esille, uudistuivat ja ovat saaneet jo ensimmäisten sotaviikkojen vaikuttamana selkeytyneen muodon. Siksi lähetän samanaikaisesti myös selostuksen, joka käsittelee samaa teemaa.
Tässä yksityiskirjeessä haluan kuitenkin mennä raportin taustaan ja lisätä jotakin, mitä selostukseen ei ole voitu ottaa, koska olen saanut Teiltä mitä ankarimmat ohjeet siitä, että mitään tilaa välitystoimille ei ole.
Niiden vajaan kolmen viikon, jotka sota on kestänyt, täytyy järkevien venäläisten keskuudessa kypsyttää ymmärrystä, että uhrit, jotka he ovat antaneet, eivät ole missään suhteessa tuloksiin, ja että vielä epäuskottavampaa on, että jos ja kun he pystyvät miehittämään Suomen, niin itse tämä omistus, kun sitä suurvaltapolitiikan saavutuksena tarkastelee, tuo tullessaan vain uusia ja suuria vaikeuksia.
Toisaalta suomalaiset ovat nähneet, että venäläiset ovat vakavissaan ja pysähtyvät kalkuloimaan tilanteen vaarat. Ei ole epäilystäkään, että Suomen hallitus on nyt valmis antamaan periksi pääkiistanaiheessa Hangossa.
Jos koskaan rehellisen välittäjän rooli johonkin poliittiseen tilanteeseen sopii, niin tässä sille olisi paikka, ja yksikään muu maa paitsi Saksa ei ole tilaisuudessa sellaista ottamaan.
Venäjän seikkailulla Suomessa, jos se jatkuu, voi olla Saksalle vain huonoja seurauksia. Siksi meillä on puoleltamme mitä suurin intressi hienovaraisesti ohjata vastapuolet sopimukseen johtavalle tielle.
Olisin nyt lopettamassa ja odotan, että julistatte kerettiläisen kirkonkiroukseen.
Jos voin liittää oheen pienen pyynnön, niin voisiko herra von Gründherrille antaa tiedon tämän kirjeen sisällöstä.
Heil Hitler tervehtien. paronittaren kättä suudelleen ja parhain uuden vuoden tervehdyksin aina
            Teille alttiina

Blücher


Lähteet: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 471. Washington, Department of State, publication 5436, 1954. — Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945, Serie D. Band VIII, 471, P. Keppler Verlag KG, 1961. - Suom. Pauli Kruhse

Edellinen (jouluk. 12) | Suomi suurvaltapolitiikassa | Seuraava (tammik. 4, 1940).

Talvisota | Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940.