Auf deutsch.

2110/456728-82

Saksan talouspoliittisen osaston virkamiehen Besserin neuvottelumuistio

Suomea koskeva kokous 28.3.1940, klo 18:00

Läsnä:
Ministerineuvos Ludwig
Hallitusneuvos Mützelburg
Ministeri Schnurre
Neuvotteleva virkamies van Scherpenberg
Lähetystön neuvotteleva virkamies
Kreutzwald
Asessori Besser
Talousministeriö
Talousministeriö
Ulkoministeriö
Ulkoministeriö
Ulkoministeriö(Saksan
lähetystö, Helsinki)
Ulkoministeriö

Alkajaisiksi herra Kreutzwald antoi lyhyen katsauksen Venäjän ja Suomen sodan välittömistä vaikutuksista. Mielialat Saksaa kohtaan ovat kiistatta epäystävällisiä; ihmiset ovat sitä mieltä, että Saksa on pettänyt heidän toiveensa tai jopa "myynyt heidät". He kiinnittivät toiveensa kuten ennen länsivaltoihin ja odottivat, että Saksan häviö johtaisi myös Suomen vanhojen rajojen palauttamiseen.
Herra Schnurre kuvaili lyhyesti hiljattain Latvian ja Viron kanssa sovittuja ja tulevaa Liettuan kanssa sovittavaa sopimusta.1 Ulkoministeriöllä on ajatuksena sopia taloudellisista suhteista Suomen kanssa vastaavalla tavalla. Myös hän oli sitä mieltä, että jonkinlainen järjestely on tarpeen. jotta voitaisiin ylläpitää ja laajentaa Saksan Suomesta tähän asti tuomia elintärkeitä tarvikkeita. Sellaiset sopimukset ovat tarpeen samantapaisten toiveiden torjumiseksi Venäjän ja länsivaltojen taholta.
Herra Kreutzwald korosti toisaalta, että suomalaisten nykyisen asenteen vuoksi Venäjän ja Suomen kauppasuhteiden ei odoteta laajentuvan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Sen sijaan on odotettavissa, että ponnekkaat toimet Englannin taholta edellä todetuista poliittisista syistä tulevat saamaan suotuisan vastaanoton suomalaisilta. Hän oli sitä mieltä, että senkaltaisilla neuvotteluilla, joita on käyty Baltian maiden kanssa, on vähän menestymisen mahdollisuuksia Suomen tapauksessa. Totta oli, että Suomi oli tiukassa paikassa, mutta kun Suomella on Ruotsin ja Norjan kautta pääsy maailmankauppaan, sitä ei voi asettaa samaan luokkaan kuin Baltian maita. Myös herra Ludwig toi esille epäilyksiä sopimuksista Suomen kanssa Baltian mallilla koska jos Englannin tuonti Suomeen katkaistaisiin, Englanti voisi myös sulkea Suomen tuontitavarat pois.
Herra Schnurre korosti, että myös hän pelkää, että Suomi tulee hylkäämään Baltian mallin mukaiset Saksan ehdotukset, mikä tekee jatkoneuvottelut vaikeammiksi. Hän oli sitä mieltä, että suomalaisten kanssa olisi parempi neuvotella pikaohjelmasta joidenkin Saksalle elintärkeiden suomalaisten raaka-aineiden toimittamisesta, mutta sisällyttää tähän minimiohjelmaan laajennusvaraa jatkoneuvotteluilla.
Kun keskusteltiin siitä kysymyksestä, mitä toimitettavia tavaroita tulisi sisällyttää pikaohjelmaan, käytiin seuraavia keskusteluja.
1. Kupari. Herra Ludwig totesi, etä Suomen koko kuparintuotanto on tähän asti mennyt Saksaan. Kyseessä oleva määrä on vuosittain 13 000 tonnia, josta 2000 tonnia palautuu Suomeen puolivalmisteina, 11 000 jää Saksaan. Tämä tuonti on varmistettu vuodelle 1940. Keskeytykset toimituksissa ovat johtuneet yksinomaan kuljetusvaikeuksista. Hänellä ei ole epäilystäkään, että näiden vaikeuksien odotettavissa olevan poistamisen jälkeen Suomen toimitukset tulevat palautumaan täysimääräisiksi. Toimitussitoumuksen pidennys kolmeksi vuodeksi, kuparintuotannon kasvatus ja Nivalan nikkeliesiintymän avaaminen luvattiin lokakuussa 1939 vastavuoroiselle 134 saksalaisen 2 cm ilmatorjuntatykin toimitukselle2 . Viisikymmentä näistä ilmatorjuntatykeistä on toimitettu. On odotettavissa, että suomalaiset tekevät lokakuussa 1939 tehdyt lupaukset ehdollisiksi riippumaan jäljellä olevan 84 tykin toimittamisesta. Nähtäväksi jää, voiko suomalaisille antaa tämän toteuttavia lupauksia.
2. Molybdeeni. Herra Ludwig totesi, että molybdeeniesiintymät ovat edelleen suomalaisten hallussa. Herra Kreutzwald mainitsi kuitenkin, että nämä laitokset taistelualueen välittömässä läheisyydessä ovat vaurioituneet merkittävästi sotatoimista. Herra Ludwig totesi, että Saksalle on jo kiinteillä sopimuksilla annettu vakuutus molybdeenituotannosta.
3. Nikkeli. Hyväksyttiin, että Nivalan esiintymää ei voida ottaa lukuun lähiajan tuotannossa. Huomio pitää siksi suunnata pääosiin Petsamoon. Vain malmin laivaus tulee kysymykseen, koska Petsamoon tarkoitettu sulattamo on pysäytetty Englantiin sodan syttymisen vuoksi. Kuten herra Kreutzwald korosti, sota on vaurioittanut Petsamon kaivoslaitteistoja vakavasti. Se, että kanadalainen toimilupayhtiö käynnistäisi kaivostoiminnan on nykyisellään yhä epätodennäköisempää, koska toimilupaehdot eivät sellaisenaan edellytä sitoutumista tuotantoon lähiaikoina. Korostettiin, että tyydyttävä ratkaisu on tällä hetkellä saavutettavissa vain, jos Suomen hallitus Saksan poliittisen painostuksen tuloksena joko ottaa kaivosten johdon itselleen tai vähintään pakottaa toimiluvansaajat alottamaan tuotannon aikaisin. Oltiin sitä mieltä, että Petsamon tuotannon varmistaminen on käynnistettävissä olevien neuvottelujen vaikein kysymys. Venäjän tukea tuskin voi odottaa.
4. Ferropyriitti. Herra Ludwig kiinnitti huomiota tarpeeseen varmistaa Saksalle Suomen ferropyriitit, jotka ovat tärkeitä kuparin ja koboltin tuotannossa. Tässä ennen kaikkea törmäys Venäjän intresseihin on pelättävissä.
Sitten keskusteltiin Suomen aikaisemmista vientituotteista. Herra Ludwig paljasti, että hänen hallussaan olevan materiaalin perusteella pääasiallinen vientituote on selluloosa, josta enin osa on mennyt Englantiin. Toiseksi tärkeimpiä ovat kaivospölkyt, paperimassa ja tukkipuut, joista suurin osa on samaten mennyt Englantiin ja tietty osa myös Saksaan. Ja lopuksi, myös paperilla ja pahvilla on tärkeä osa Suomen vientitavaroissa.
Sovittiin, että Saksalla ei ole minkäänlaista mielenkiintoa laajentaa kauppaa Suomen kanssa näillä alueilla. Saksalle ei ole elintärkeää tuoda näitä tuotteita maahan. Toiseksi, maksaminen Saksan vastatoimituksilla sisältäisi suuria vaikeuksia, koska tärkeimpiä tuontitavaroita Suomelle (rauta, metallit ja metallitavarat, hiili) ei Saksa voi toimittaa riittävässä määrin. Tämä tulisi erityisen selväksi, jos kuten on odotettavissa, Suomen hallitus käynnistää jälleenrakennusohjelman ja rajoittaa tähän asti maahantuotujen kulutus- ja ylellisyystavaroiden tuontia. Tästä syystä sovittiin, että se menettelytapa, joka on ollut soveltuva Baltian maihin nähden, on Suomen tapauksessa myös Saksan intressien vastaista.
Yhteenvetona korostettiin, että se 10 miljoonan saksanmarkan luotto. jonka Saksa myönsi maaliskuun 12. päivän 1940 sopimuksilla3 siis juuri ennen rauhan sopimista, muodostaa merkittävän hyötyarvon odotettavissa olevissa saksalais-suomalaisissa neuvotteluissa.
Herra Schnurren lähettämiseksi Saksan hallituksen erikoisvaltuutettuna Helsinkiin muutamaksi päiväksi mukanaan herra Ludwig neuvottelemaan pääministeri Rytin ja muiden korkeimpien Suomen johtajien kanssa yllä kuvatusta ohjelmasta, on tehty valmisteluja. Matkan Helsinkiin on tarkoitettu alkavan huhtikuun 8. päivänä.4

1 Ks. asiakirjat No. 463, alaviitteet 4 ja 5.
2 Näitä neuvotteluja koskevat asiakirjat ovat rullilla 2110 ja 9831.
3 Näitä neuvotteluja koskevia asiakirjoja ei ole löydetty.
4 Schnurren Helsingin neuvotteluja koskevia yksityiskohtia ei ole löydetty, katso kuitenkin asiakirja N:o 293, alaviite 1.

Besser


Lähteet: Documents on German foreign policy 1918-1945, Series D, IX, Nr. 16. Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945, Serie D. Band IX, 16.
Schnurren matka Suomeen lykkääntyi ja toteutui kolme viikkoa myöhemmin (H. Peter Krosby, "The Diplomacy of the Petsamo Question and Finnish-German Relations, March-December 1940", Scandia 2008, http://www.scandia.hist.lu.se). Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan 9.-10.4.1940. Käännös englannista Pauli Kruhse.

Previous document (March 13) | Finland in Great Power politics | Next document (April 11).

Takaisin vuoteen 1940