Auf deutsch.

Saksan Moskovan-lähettilään (Schulenburgin) muistio

M u i s t i o

Tgb. Nr. A. 1833/40 Moskova, 11. huhtikuuta 1940.

Jo jonkin aikaa olemme voineet kiinnittää huomiota selvään meille epäedulliseen muutokseen neuvostohallituksessa. Kaikilla alueilla olemme törmänneet äkkiä osin täysin tarpeettomiin esteisiin; niinpä varsin pienissä asioissa, kuten viisumeissa, on alettu luoda vaikeuksia; jo sopimuksessa luvattuun puolalaisten vangitsemien ulkosaksalaisten vapauttamiseen ei ole päästy; jo kauan neuvostovankeudessa istuneiden valtakunnansaksalaisten poissiirto on äkkiä pysähtynyt; neuvostohallitus on yhtäkkiä vetänyt takaisin antamansa lupaukset merivoimiamme kiinnostavaa "Basis Nordia" koskien jne. jne. Nämä kaikkialla havaittavat vastukset saavuttivat huippukohtansa öljy- ja viljatoimitusten peruutuksissa. T.k. 5:ntenä minulla oli pitkä neuvottelu herra Mikojanin kanssa, jonka aikana kansankomissaari oli melko torjuva. Minun täytyi käyttää mitä suurinta vaivaa saadakseni hänet edes osittaisiin myönnytyksiin.
Kysyimme itseltämme turhaan, mikä olisi voinut olla syynä neuvostoviranomaisten äkilliseen asennemuutokseen. Eihän nyt kuitenkaan mitään ollut "tapahtunut". Olen tullut siihen olettamukseen, että vihollisiemme valtava meteli ja niiden voimakas hyökkäys puolueettomia vastaan — ja siinä erityisesti Neuvostoliittoa itseään kohtaan — ja puolueettomuutta vastaan ei ole ylipäänsä voinut olla tekemättä vaikutusta neuvostohallitukseen, niin että se on pelännyt Ententen pakottavan sen suureen sotaan, johon se ei ole valmistautunut ja että se tällä perusteella on halunnut välttää kaikkea sellaista, joka olisi voinut antaa englantilaisille tai ranskalaisille verukkeen soimata Neuvostoliittoa puolueettomuuden hylänneestä käytöksestä tai jopa asettumisesta Saksan puolelle. Minusta on näyttänyt siltä kuin Suomen sodan pikainen päättyminen olisi seurausta sellaisista pohdinnoista. Tietenkään näille arveluille ei voida tuoda esiin mitään todisteita. Kuitenkin, tilanne oli niin kärjistynyt, että päätin pyytää päästä herra Molotovin puheille puhuakseni näistä asioista hänen kanssaan ja antaakseni tiedotuksen ulkoministeriölle keskustelujen jälkeen. Sitä varten olin jo t.k. 8:ntena pyytänyt saada tavata herra Molotovia, siis ennen Skandinavian tapahtumia. Tosiasiallisesti käynti herra Molotovin kanssa tapahtui vasta 9:ntenä aamupäivällä, siis sen jälkeen kun Skandinavian sotatoimemme olivat alkaneet. Tässä keskustelussa ilmeni, että neuvostohallitus oli tehnyt uuden täyskäännöksen. Yhtäkkiä öljy- ja viljatoimitusten peruuntumista kutsuttiin "alempien orgaanien yli-innokkuudeksi" (herra Mikojan on kansankomissaarien neuvoston varapuheenjohtaja, siis korkein neuvostopersoona herra Molotovin jälkeen!), jotka heti tullaan poistamaan. Herra Molotov oli itse sydämellisyys, otti mielellään kaikki valituksemme vastaan ja lupasi parannuksia. Hän - oma-aloitteisesti - otti puheeksi lukuisia mielenkiintoisia kohtia ja julisti positiivisessa hengessä niiden järjestymistä. Täytyy rehellisesti sanoa, että olin tästä käänteestä täysin äimistynyt.
Mielestäni tälle käänteelle on vain yksi selitys: sotatoimiemme Skandinaviassa on täytynyt olla suuri helpotus neuvostohallitukselle, niin sanoakseni sen sydämeltä on kivi vierähtänyt. Sitä, mistä heidän huolensa oli saanut alkunsa, ei voi edelleenkään varmuudella todeta. Otaksun seuraavaa: Neuvostohallitus on aina saanut hyvin tiedusteluaineistoa. Jos englantilaisten ja ranskalaisten tarkoituksena oli miehittää Norja ja Ruotsi, voidaan varmuudella otaksua, että neuvostohallitus on tuntenut nämä suunnitelmat. Sellainen on ilmeisesti aiheuttanut hirveän kauhun tunteen. Neuvostohallitus on jo nähnyt englantilaisten ja ranskalaisten ilmestyvän Itämeren rannalle ja nähnyt Suomen kysymyksen, kuten lordi Halifax on ilmoittanut, avattavan uudelleen; ja lopulta kauhuista suurimpana vaaran joutua vedetyksi sotaan kahden suurvallan kanssa. Tämän pelon olemme ilmeisesti poistaneet. Vain näin tulee herra Molotovin täysin muuttunut asenne ymmärretyksi. Tämän päivän pitkä ja näkyvä artikkeli Skandinavian sotatoimistamme "Izvestijassa" — joka on Teille jo toimitettu sähkösanomana — kuulostaa helpotuksen huokaukselta. Joka tapauksessa ainakin tällä hetkellä kaikki "on täällä järjestyksessä" ja asiat sujuvat niinkuin niiden pitää.

Schulenburg


Lähteet: Nazi-Soviet relations 1939-1941. Documents from the Archives of The German Foreign Office. Washington, Department of State, publication 3023, 1948. — Die Beziehungen zwischen Deutschland und der Sowjetunion 1939-1941. Dokumente des Auswärtigen Amtes. H. Laupp'sche Buchhandlung, Tübingen, 1949. — Suom. Pauli Kruhse

Edellinen (maalisk. 13) | Suomi suurvaltapolitiikassa | Seuraava (elok. 14).

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940.