In English

ULKOASIAINMINISTERI WITTINGIN MINISTERI ZOTOVILLE OSOITTAMA NOOTTI N:o 27730, 21.12.1940.

Herra Ministeri.

Noottinne n:o 77 johdosta kuluvan kuun 10 päivältä minulla on kunnia ilmoittaa seuraavaa.

Tekemissänne esityksissä, joissa pyydetään liikkumishelpotuksia Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Petsamossa olevien konsulinviraston ja kaupallisen edustuston alaosaston jäsenille, olette perustellut rajattoman liikkumisvapauden myöntämistä Lapin läänissä sillä seikalla, että Suomen hallitus on tunnustanut Petsamon-konsulinviraston toimipiiriksi koko sanotun läänin. En kuitenkaan voi yhtyä esittämäänne käsitykseen, että konsulinviraston toimipiiri olisi itsessään alue, jolla konsulinviraston jäsenet rajoituksitta saisivat liikkua. Viittaan siihen kansainvälisessä kanssakäymisessä tunnustettuun seikkaan, että diplomaattisten edustajien on noudatettava sen maan lakeja, jossa toimivat, ja että myöskin poliisi- ja muut järjestyssäännöt heitä sitovat, tämän kaiken vieläkin suuremmalla syyllä pitäessä paikkansa konsuliedustajiin nähden, joilta diplomaattiset erioikeudet puuttuvat. Näin ollen on konsuliedustajien myös Lapin läänissä mukauduttava noudattamaan niitä matkustukselle asetettuja rajoituksia, joita siellä on järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi ylläpidettävä.

Rauhansopimuksen 6 artiklassa sanotaan, että Neuvostoliitto saa oikeuden perustaa konsulinviraston Petsamoon. Siinä sanotaan niin ikään että Neuvostoliiton kansalaisille on vapaa kauttakulkuoikeus Petsamon alueen kautta Norjaan ja takaisin. Näihin oikeuksiin ei siis suinkaan sisälly, koska Petsamon-konsulinvirasto luonnollisesti on rinnastettava oikeuksiinsa nähden muihin konsulinvirastoihin samalla paikkakunnalla, oikeutta laajempiin liikkumisvapauksiin kuin mitä yleiset matkustussäännökset sekä rauhansopimuksen 6 artiklassa mainittu kauttakulkuoikeus sisältävät. Petsamon-konsulinviraston ja kaupallisen edustuston alaosaston jäsenillä on kuitenkin tällä haavaa vapaa liikkumisoikeus kaikkialla Petsamon kunnassa, kuten käy esille Ulkoasiainministeriön nootista n:o 27442 kuluvan kuun 13 päivältä, jossa ilmoitetaan Liinahamarin ja Trifonan eristämistä tarkoittavien toimenpiteiden raukeamisesta.

Mitä matkustamiseen Lapin läänissä tulee, on siellä eräitä kuntia, joihin matkustaminen on ilman erikoista lupaa kielletty. Sanotut alueet näkyvät oheisesta kartasta, jossa niiden rajat on piirretty punavärillä, sinivärillä piirrettyjen rajojen tarkoittaessa alueita, joihin matkustamista varten riittää henkilökortin esittäminen. Ulkoasiainministeriö on kuitenkin tahtonut mennä mahdollisimman pitkälle myöntäessään SNTLrn edustustojen jäsenille helpotuksia matkustamista varten Lapin läänin kielletyissä kunnissa. Nämä helpotukset on esitetty Ulkoasiainministeriön nootissa viime marraskuun 21 päivältä. Kun Te, Herra Ministeri, kuitenkin katsotte, ettei tämä järjestely Teitä tyydytä, pyydän Teitä kiinnittämään huomiota siihen, että kysymyksessä eivät ole pelkät muodollisuudet eikä viranomaisten mielivaltaan perustuvat toimenpiteet, kuten kirjelmässänne näytte olettavan, vaan sellaiset turvallisuudelle ja järjestykselle välttämättömät rajoitukset, jollaisia useimmissa maissa on tällä haavaa voimassa, ja että Suomen viranomaiset ovat tehneet parhaansa myöntäessään näiden yleisten rajoitusten puitteissa SNTL:n edustustojen jäsenille etuja, jotka mitä suurimmassa määrin helpottavat matkustamista Petsamossa oleviin edustustoihin ja niistä takaisin. Tahdon vielä mainita, että minkään muun Suomessa olevan edustuston taholta ei ole tehty esityksiä matkustamista koskevien helpotusten myöntämisestä ja ettei tällaisia helpotuksia niille myöskään ole myönnetty.

Vastaanottakaa, Herra Ministeri, syvän kunnioitukseni vakuutus.

Rolf Witting.

Lähde: Ulkoasiainministeriön julkaisuja. Suomen sinivalkoinen kirja II. Dokum. n:o 58. Helsinki 1941.

Takaisin Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa-sivulle