In English.

Yhdysvaltojen Neuvostoliiton suurlähettiläs (Steinhardt) ulkoministerilleen
 
 
Moskova, 1. jouluk. 1939—keskiyö
[Vastaanotettu 1 jouluk. —11:50 ip.]

991. Ulkoministerille ja apulaisulkoministerille. Tapasin juuri Molotovin ja Potemkinin ja ojensin edelliselle nootin, joka sisälsi presidentin viestin sellaisena kuin se oli ulkoministeriön sähkeessä n:o 255 marraskuun 30. päivältä klo 6 ip. Molotov lausui kategorisesti, että neuvostoilmavoimat eivät ole pommittaneet siviiliväestöä tai linnoittamattomia kaupunkeja eikä niillä ole aikomusta tehdäkään niin. Hän näytti jossakin määrin epätietoiselta, pysyäkö suullisessa vastauksessaan vai antaako kirjallisen ilmoituksen viestin vastaanottamisesta.
Käytin tilaisuuta kysyäkseni Neuvostoliiton tavoitteita syntyneessä konfliktissa, mihinkä han vastasi, että nuo tavoitteet on täysin esitetty häneen puheessaan, mikä on raportoitu suurlähetystön sähkeessä n:o 965, 20. marraskuuta, klo 1 ap. Hän totesi sitten, että Neuvostoliitto on osoittanut suurta kärsivällisyyttä ja pidättyvyyttä viimeisten neuvottelujen aikana ja että jos Paasikivi olisi ollut Suomen päävaltuutettu ja johtanut neuvotteluja, tyydyttävä ratkaisu olisi saatu aikaan, mutta että Tanner on ollut riitaisa ja haluton sovintoon. Hän lisäsi, että kun Tanner on nyt pantu Suomen halltuksen johtoon [sic], niin neuvostohallituksen on mahdotonta neuvotella minkään hänen johtamansa hallituksen kanssa.
Kysyin sitten, että merkitseekö tämä sitä, että neuvostohallitus on valmis neuvottelemaan Paasikiven johtaman Suomen hallituksen kanssa, hän vastasi, että olenko jo saanut tiedon uuden hallituksen perustamisesta, mistä mainitaan sähkeessäni n:o 990, joukuk. 1. pvä, klo 8 ip. Hän antoi ymmärtää hyvin selkeästi, että neuvostohallitus on halukas neuvottelemaan Kuusisen hallituksen kanssa, mutta ei Helsingissä olevan hallituksen kanssa.
Keskusteluni perusteella sain useita vaikutelmia, jois merkittävimmät ovat seuraavat:

1. Neuvostohallituksen nykyiset tavoitteet Suomessa, vaikka niitä ei julkisesti sanotakaan, lähtevät niistä, jotka esitettiin neuvottelujen kuluessa ja ne voidaan varsin tarkasti arvioida Molotovin puheesta, Suomen Kommunistisen Puolueen julkilausumasta, johon on viitattu sähkeessäni n:o 986, 1. jouluk., klo 4 ip., Kuusisen hallituksen asettamisesta ja Molotovin lausahduksesta minulle halukkuudesta neuvotella tämän hallituksen kanssa eikä Helsingin hallituksen kanssa ja että nämä tavoitteet tullaan saavuttamaan (a) kaappaamalla asevoimin ne Suomen strategiset asemat, jotka neuvostohallitus haluaa näennäisesti puolustustarkoituksiin, mutta todellisuudessa saavuttaakseen domineeravan aseman Itämerellä, ja (b) nostamalla valtaan Kuusisen hallitus tai muu hallitus, joka on nöyrä neuvostohallitukselle.
2. Että neuvostohallitus ei halua kolmannen osapuolen välitystä.
3. Että neuvostohallituksen toimiin sen syöksyessä sotaan Suomen kanssa vaikutti halu likvidoida Suomen kysymys varhaisimmalla mahdollisella hetkellä, jotta se olisi vapaa kohtaamaan Balkanin tai Mustan Meren tilanteen mahdollisen kehittymisen tai ehkä vahvistamaan asemiaan Saksaan nähden.

Steinhardt


Lähde: Foreign relations of the United States. Diplomatic papers. 1939. Volume I. General. (CONCERN OF THE UNITED STATES OVER SOVIET DEMANDS ON FINLAND AND THE OUTBREAK OF THE WINTER WAR). Department of State 1956, publ. 6242. (University of Wisconsin Digital Collections)

Edellinen (3. marrask.) | Suomi suurvaltapolitiikassa | Seuraava (2. jouluk.).