[1911. KOKOELMA SUOMEA KOSKEVIA LAKEJA JA ASETUKSIA, JOILLA ON YLEISVALTAKUNNALLINEN MERKITYS.]

N:o 1.
12/25 p:nä huhtikuuta 1911.

Suomennos.

Armollinen käsky, jonka on Hallitsevalle Senaatille toimittanut Oikeusministeri.

155. Automobiililiikettä koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta.

Julkaistu N:o 16 Hallituksen säännösten ja määräysten kokoelmaa 1 p:ltä helmikuuta 1911.


Ulkoasiain ministeriö on 31 p:nä joulukuuta 1910 kirjelmässä N:o 16,545 Oikeusministeriölle ilmoittanut, että Ranskan Tasavallassa olevan Keisarillisen Lähettilään 2/15 p:nä marraskuuta 1909 Pariisissa allekirjoittama automobiililiikettä koskeva kansainvälinen liittokirja on Armollisimmasti vahvistettu 12 p:nä helmikuuta 1910.

Mainitun liittokirjan tekstin venäjänkielisine käännöksineen on Oikeusministeri 6 p:nä tammikuuta 1911 toimittanut Hallitsevalle Senaatille julkaisemista varten, ilmoittaen samalla, että puheenalainen liittokirja, sen 13 artiklan mukaan, on Venäjään nähden astunut voimaan 18 p:nä huhtikuuta/1 p:nä toukokuuta 1910.

M e,  N i k o l a i  T o i n e n,
Jumalan Armosta,
k o k o  W e n ä j ä n m a a n,

Moskovan, Kiovan, Wladimirin, Novgorodin Keisari ja Itsevaltias, Kasanin Tsaari, Astrakaanin Tsaari, Puolanmaan Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Grusian Tsaari, Pihkovan Herra ja Smolenskin, Liettuan, Wolhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas; Wironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallin, Samogitian, Bjälostokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Perman, Wjatkan, Bulgarian y. m. Ruhtinas; Ali-Novgorodin, Tschernigovin, Rjäsanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Bieloserskin, Udorian, Obdorian, Kondian, Witebskin ja Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen maan Hallitsija; Iberian, Kartalinian, Kabardan ja Armenian maakunnan Herra; Tscherkassien ruhtinasten ynnä muitten Vuoriruhtinasten Perintöruhtinas ja Ylivaltias; Turkestanin Herra; Norjan Perillinen; Schleswig-Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin ja Oldenburgin Herttua, j. n. e. j. n. e. j. n. e., teemme täten tiettäväksi: että Meidän Ranskan Tasavallan hallitukseen valtuutettu erityislähettiläämme on 2/15 p:nä marraskuuta 1909 Venäjän hallituksen nimessä allekirjoittanut automobiililiikettä koskevan kansainvälisen Liittokirjan, joka on tehty Pariisissa 28 p:nä syyskuuta/11 p:nä lokakuuta 1909 tässä jälempänä lueteltujen hallitusten kesken, joka Liittokirja sanasta sanaan on näin kuuluva:

Kansainvälinen Liittokirja,
koskeva automobiililiikettä.

Allekirjoittaneet jälempänä lueteltujen hallitusten valtuusmiehet, jotka ovat olleet koolla Pariisissa neuvottelukokouksessa, 5:stä päivästä 11 päivään lokakuuta 1909, ovat mahdollisuutta myöten helpottaakseen kansainvälistä automobiililiikettä laatineet seuraavan sopimuksen:

1 artikla.
Mitkä ehdot automobiilien tulee täyttää päästäkseen liikkumaan yleisellä tiellä.

Jokainen automobiili pitää, ennenkuin sen sallitaan liikkua yleisillä teillä eri maissa, olla asianomaisen viranomaisen taikka sen valtuuttaman seuran, katsastuksen jälkeen, liikekuntoiseksi tunnustama tahi sitten sellaista mallia, jolle samalla tapaa on tuollainen lupa myönnetty. Katsastuksen tulee nimittäin käsittää seuraavaa:
1) Konelaitteiden tulee toimia varmasti ja olla niin sijoitettuja, että kaikki tulen tai räjähdyksen vaara mikäli mahdollista estyy; ne eivät saa jyskeellä säikyttää ratsas- tai vetoeläimiä, eivät muullakaan tavoin aiheuttaa vaaraa liikenteelle eikä mainittavasti häiritä ohikulkijoita savulla tai höyryllä.
2) Automobiilissä tulee olla seuraavat konelaitteet:
A. Luotettava ohjauslaite, jonka avulla käänteiden tekeminen käy helpoksi ja varmaksi.
B. Kaksi toisistaan riippumatta vaikuttavaa riittävän voimakasta jarrua; ainakin toisen näistä jarruista tulee vaikuttaa nopeasti suorastaan pyöriin tai niiden kanssa välittömässä yhdeydessä oleviin renkaisiin.
C. Konerakenne, joka jyrkissäkin nousuissa voipi kokonaan estää, takaisinpäin vierimisen, jos toinen jarruista ei täytä tätä tehtävää.
Jokainen automobiili, joka tyhjänä painaa päälle 350 kilogramman, on varustettava semmoisella konerakenteella, että automobiili ohjaajan paikalta saadaan peräytymään moottorin avulla.
3) Ohjauslaitteet pitää olla niin sijoitetut, että ohjaaja varmasti saa ne toimimaan taukoamatta silmällä pitämästä tietä.
4) Jokainen automobiili olkoon varustettu merkillä, joka ilmaisee sen toiminimen, joka on rakentanut alustan, tämän viimemainitun tehtaannumeron, moottorin hevosvoimamäärän tai silinterien luvun ja läpimitan sekä automobiilin painon sen tyhjänä ollessa.

2 artikla.
Mitkä ehdot automobiilinohjaajan tulee täyttää.

Automobiilin ohjaajalla tulee olla sellaiset ominaisuudet, jotka tarjoovat riittävästi takeita yleiselle turvallisuudelle.
Mitä kansainväliseen liikkeeseen tulee, niin älköön kukaan olko oikeutettu ohjaamaan automobiilia, ellei ole saanut siihen lupaa oikealta viranomaiselta tahi tämän valtuuttamalta seuralta pätevyysnäytteen suoritettuansa.
Lupaa älköön annettako 18 vuotta nuoremmille henkilöille.

3 artikla.
Kansainvälisten matkasertifikaattien antaminen ja tunnustaminen.

Todistukseksi, mitä kansainväliseen liikenteeseen tulee, että 1 ja 2 artiklassa mainitut ehdot on otettu varteen, tulee annettavaksi kansainvälisiä matkasertifikaatteja tähän liitettyjen mallien ja ohjeiden mukaan (Liitteet A. ja B.).
Nämä sertifikaatit ovat voimassa yhden vuoden niiden antopäivästä lukien. Ne käsin kirjoitetut ohjeet, joita niissä tulee olemaan, ovat aina kirjoitettavat latinalaisilla kirjaimilla tai englantilaisella kursiivilla.
Kansainväliset matkasertifikaatit, jotka on antanut jonkun sopimuksentehneen valtion viranomainen tahi sellaisen viranomaisen valtuuttama seura ja jotka ovat tämän viranomaisen varmentamat, oikeuttavat esteettömästi liikkumaan kaikissa muissa sopimuksentehneissä valtioissa ja tunnustetaan niissä päteviksi ilman uutta katsastusta.
Kansainvälistä matkasertifikaattia voidaan kieltäytyä tunnustamasta;
1) Jos on ilmeistä, että niitä ehtoja, joilla semmoinen sertifikaatti 1 ja 2 art:n määräysten mukaan on annettu, ei enää noudateta.
2) Jos automobiilin omistaja tai ohjaaja ei ole minkään sopimuksentehneen valtion alamainen.

4 artikla.
Numeromerkkien sijoittaminen automobiileihin.

Älköön annettako minkään automobiilin kulkea yhdestä maasta toiseen, ellei siinä ole näkyvällä paikalla takapuolella, paitsi kansallista numeromerkkiä, myöskin tuntomerkkilaatta kirjaimineen, jotka ilmaisevat sen kansallisuuden. Tämän laatan suuruusmitat, kirjaimet ja niiden mitat ovat määrätyt eräässä tähän sopimuskirjaan liitetyssä taulukossa (Liite C).

5 artikla.
Varotuslaitteet.

Jokaisessa automobiilissa tulee olla karkeaääninen torvi varotuksen antoa varten. Asumattomilla paikoilla olkoon sitä paitsi lupa käyttää muitakin varotusmerkkejä, maassa voimassa olevain säännösten ja tapain mukaisia.
Jokainen automobiili pitää pimeän tultua olla varustettu kahdella etupuolella olevalla lyhdyllä ja yhdellä takana olevalla tulella, joka saattaa laatoissa olevat numero- ja kirjainmerkit luettaviksi. Tie pitää olla valaistu riittävän pitkälle eteenpäin, mutta häikäiseväin tultua käyttäminen olkoon aina kielletty asutuissa kaupunginosissa.

6 artikla.
Erityisiä säännöksiä moottosykleistä ja moottosykleteistä.

Tämän liittokirjan määräykset ovat sovellutettavia kolmipyöräisiin moottosykleihin sekä moottosykletteihin seuraavalla tavoin muodosteltuina:
1) Takaperin vierimistä estävää konerakennetta, joka on mainittu 1 art:n 2 momentin C litteran kohdalla, ei vaadita; ei myöskään konerakennetta peräytymistä varten.
2) Valaistusvälineenä voidaan käyttää ainoastaan yhtä lyhtyä, joka sijoitetaan moottosyklin tai moottosykletin etupäähän.
3) Moottosyklien ja moottosyklettien kansallisuuden ilmaisulaatta pitää olla 18 senttimetriä pystysuoraan suuntaan ja 12 senttimetriä vaakasuoraan suuntaan, kirjaimet olkoot 8 senttimetriä korkeat ja 10 millimetrin levyisillä viivoilla piirretyt.
4) Moottosyklien ja moottosyklettien varotustorvissa tulee olla kimeä ääni.

7 artikla.
Vastaan tulevat ja sivuuttavat ajoneuvot.

Kun ajoneuvot tulevat toisia vastaan tai sivuuttavat toisensa on automobiilinohjaajain säntillisesti noudatettava sen paikkakunnan tapoja, missä he ovat.

8 artikla.
Osotustaulujen asettaminen yleisten teiden varsille.

Jokainen sopimuksentehnyt valtio sitoutuu oman valtapiirinsä alueella pitämään silmällä että teiden varsilla on vaarallisten paikkain osottimena ainoastaan niitä merkkejä, joista on kuvat tämän liittokirjan lisäkkeessä. (Liite D.).
Sopimuksentehneiden valtioiden hallitukset voivat kuitenkin keskinäisen sopimuksen mukaan tehdä muutoksia tähän järjestelmään.
Tähän merkkijärjestelmään on luettava myöskin tullikamarin seisautusmerkki samoin kuin toinenkin merkki, osottava tullivartiopaikkaa.
Hallitukset tulevat myös pitämään silmällä että seuraavia määräyksiä noudatetaan:
1) Ylipäänsä ei ole tarvis osotustauluilla merkitä asutuilla alueilla olevia esteitä
2) Taulut ovat asetettavat noin 250 metrin päähän niistä paikoista, joita ne tarkoittavat, mikäli paikanlaatu sen myöntää. Jos merkin ja esteen välimatka melkoisesti poikkeaa 250 metristä, niin on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteihin.
3) Osotustaulut ovat asetettavat pystysuoraan asentoon tien varrelle.

9 artikla.
Yleisiä säännöksiä.

Automobiilinohjaaja on, liikkuessaan jossakin maassa, velvollinen noudattamaan niitä lakeja ja säännöksiä, mitkä siinä maassa ovat yleisillä teillä kulkemisesta voimassa.
Otteet näistä laeista ja säännöksistä voipi antaa antomobilillä kulkevalle hänen johonkin maahan tullessaan se laitos, missä tullimuodollisuudet suoritetaan.

10 artikla.

a) Tämä liittokirja vahvistetaan ja vahvistuskirjat pannaan talteen 1 p:nä maaliskuuta 1910.
b) Vahvistuskirjat pannaan talteen Ranskan Tasavallan arkistoihin.
c) Vahvistuskirjain talteenpano todetaan pöytäkirjalla, jonka ovat allekirjoittaneet niiden valtain edustajat, jotka ovat siihen osallisia, sekä Ranskan Tasavallan Ulkoasiainministeri.
d) Ne vallat, joilla ei ole tilaisuutta talleltaa vahvistuskirjojansa 1 p:nä maaliskuuta 1910, voivat sen tehdä kirjallisella, Ranskan Tasavallan hallitukselle asetetulla ilmoituksella, johon on liitetty vahvistuskirja.
e) Oikeaksi todistettu jäljennös vahvistuskirjain ensimäistä talteenpanoa koskevasta pöytäkirjasta, edellisessä momentissa mainituista ilmoituksista sekä niiden mukana olleista vahvistuskirjoista on Ranskan hallituksen viivyttelemättä diplomaattisin toimin lähetettävä niille valloille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän liittokirjan. Edellisessä momentissa mainituissa tapauksissa tulee sanotun hallituksen samaan aikaan antaa niille tieto siitä, milloin on saanut tuon ilmoituksen.

11 artikla.

a) Tämä liittokirja ei ole sovellutettavissa muuta kuin sopimuksentehneiden valtioiden omalla alueella.
b) Jos joku sopimuksentehneistä valtioista haluaa ulottaa sopimuksen vaikutusvoiman siirtomaihinsa, alusmaihinsa tai suojeluksensa alaisiin maihin, niin mainitkoon selvin sanoin sen tarkoituksensa itse vahvistuskirjassa tahi erityisessä, Ranskan hallitukselle asetetussa kirjallisessa ilmoituksessa, joka pannaan talteen tämän hallituksen arkistoihin. Jos ilmoituksen tekevä valtio valitsee viimemainitun keinon, niin Ranskan hallitus heti lähettää kaikille muille sopimuksentehneille valtioille oikeaksi todistetun jäljennöksen tuosta ilmoituksesta mainiten ajan, milloin se saapui.

12 artikla.

a) Vallat, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä liittokirjaa, voivat liittoon yhtyä.
b) Se valtio, joka haluaa liittoon yhtyä, ilmoittakoon aikomuksensa kirjallisesti Ranskan hallitukselle lähettäen sille yhtymiskirjan, joka pannaan talteen sanotun hallituksen arkistoihin.
c) Tämä hallitus lähettää heti kaikille muille sopimuksentehneille valloille oikeaksi todistetun jäljennöksen tuosta ilmoituksesta ynnä yhtymiskirjasta, mainiten samalla ajan, milloin ilmoitus saapui.

13 artikla.

Tämä liittokirja astuu voimaan, niihin valtoihin nähden, jotka olivat mukana vahvistuskirjain ensimäisessä talteenpanossa, 1 p:nä toukokuuta 1910, sekä niihin valtoihin nähden, jotka sen myöhemmin vahvistavat tai siihen yhtyvät, samoin kuin niihinkin siirtomaihin, alusmaihin ja suojeluksenalaisiin maihin nähden, joita ei ole mainittu vahvistuskirjoissa, - sinä toukokuun 1 päivänä, mikä tulee sen vuoden perästä, jonka ajalla Ranskan hallitus vastaanotti 10 artiklan d momentissa, 11 artiklan b momentissa ja 12 artiklan b momentissa mainitut ilmoitukset.

14 artikla.

Jos joku sopimuksentehneistä valtioista tahtoisi sanoa irti tämän sopimuksen, antakoon siitä kirjallisen ilmoituksen Ranskan hallitukselle, joka heti lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen tuosta ilmoituksesta kaikille muille valloille, mainiten samalla päivän, milloin ilmoitus saapui.
Irtisanonta on voimassa ainoastaan siihen valtioon nähden, joka sen on ilmoittanut, ja vuoden sen jälkeen kuin ilmoitus on Ranskan hallitukselle saapunut.

15 artikla.

Niillä valtioilla, jotka ovat olleet edustettuina edellämainitussa neuvottelukokouksessa, on oikeus allekirjoittaa tämä sopimus aina 15 päivään marraskuuta 1909.
Tehtiin Pariisissa 11 p:nä lokakuuta 1909 yksi kappale, josta oikeaksi todistettu jäljennös lähetetään jokaiselle allekirjoittaneelle hallitukselle.
                                  
Saksan puolesta:

(L, S.) Allekirj. Lancken;
(L. S.)     "     Dammann;
(L. S.)     "     Eckardt.

Itävallan ja Unkarin puolesta:

(L. S.) Allekirj. R. Khevenhuller;
Itävalta-Unkarin Lähettiläs.

Belgian puolesta:

(L. S.) Allekirj. Lagasse De Locht;
(L. S.)     "     G. Carez.

Bulgarian puolesta:

(L. S.) Allekirj. M. De La Fargue.

Espanjan puolesta:

(L. S.) Allekirj. F. de Albacete;
(L. S.)     "     Norberto Gonzales Aurioles.

Ranskan puolesta:

(L. S.) Allekirj. Fernand Gavarry;
(L. S.)     "     de Romilly;
(L. S.)     "     M. Delanney;
(L. S.)     "     Walckenaer;
(L. S.)     "     Hennequin;
(L. S.)     "     Mahieu;
(L. S.)     "     De Dion;
(L. S.)     "     H. Defert.

Suurbritannian puolesta:

(L S.) Allekirj. Francis Bertie;

Kreikan puolesta:

(L. S.) Allekirj. N. P. Delyanni.

Italian puolesta:

(L. S.) Allekirj. Aloisi;
(L. S.)     "     Pompeo Bodrero;
(L. S.)     "     Ruini.

Monakon puolesta:

(L. S.) Allekirj. E. Guglielminetti.

Montenegron puolesta:

(L. S.) Allekirj. Brunet.

Alankomaiden puolesta:

(L. S.) Allekirj. D. Van Asbeck.

Portugalin puolesta:

(L. S.) Allekirj. Joao Verissimo Mendes Guerreiro.

Rumanian puolesta:

(L. S.) Allekirj. C. M. Mitilineu.

Venäjän puolesta:

(L. S.) Allekirj. A. Nelidoff.

Serbian puolesta:

(L. S.) Allekirj. Mil. R. Vesnitch.

Liitteet.


Takaisin sisällysluetteloon.