Tasavallan presidentti Kyösti Kallion radiotervehdys
puolustusvoimille 17.12.1939

Itsenäisyytemme puolustajat!

Radion välityksellä haluan tervehtää maamme sotilaita, jotka seisovat eri rintamilla suojaamassa isänmaamme vapautta ja kotiemme rauhaa.

Ensimmäisenä tahdon sydämellisesti tervehtää Teitä, sotavoimiemme ylipäällikkö, Herra Sotamarsalkka Mannerheim. Korkeasta iästänne huolimatta otitte Te kantaaksenne tänä kohtalokkaana aikana ylipäällikön vastuunalaisen tehtävän. Tämä olikin Suomen kansan yksimielinen toivomus, sillä Teidän isänmaallisuutenne, suuri sotakokemuksenne, laajat tietonne ja synnynnäinen johtajataitonne ovat niin tunnustetut, että kaikkien katseet kohdistuivat Teihin, Herra Sotamarsalkka.

Ja luottamusta puolustuslaitoksemme johtoon lisää tietoisuus siitä, että maamme upseeristo, joka nyt eri asemissa toimii tärkeissä tehtävissään, on koko itsenäisyytemme ajan tehnyt vakavaa työtä itsensä ja armeijamme kasvattamiseksi taistelukuntoiseksi isänmaan vartijaksi.

Esitän Teille, Herrat Upseerit, kunnioittavan tervehdykseni.

Ja samalla arvonannolla ja kiitollisuudella tervehdän myös puolustusvoimiemme alipäällystöä ja miehistöä, joka upseerien johtamana on erinomaisella urhoollisuudella ja menestyksellä yli kahden viikon ajan kestänyt tulikokeensa rintamilla. Ihastellen kohdistuvat koko maailman katseet teihin, jotka puolustaessanne maamme itsenäisyyttä ylivoimaista hyökkääjää vastaan samalla puolustatte kaikille sivistyskansoille kuuluvia ihmisyyden ylevimpiä arvoja.

Armeijamme onkin osoittanut, että pienikin kansa voi puhtailla aseilla ja tietoisena tehtävästään taistella menestyksellä näiden arvojen puolesta väkivaltaa vastaan.

Hyökkääjän armeijalle on käsittämätöntä, miksi heitä vaaditaan hyökkäämään, mutta jokainen suomalainen sotilas ymmärtää, että kotimme, vapautemme, uskontomme ja koko yhteiskuntajärjestyksemme on tuhottu, jos puolustuksemme murtuu ja vihollinen pääsee bolshevistisille oppeineen isännöimään maahamme. Te rintamamiehet, jotka olette tutustuneet vihollisen joukkoihin, voitte omien havaintojenne perusteella arvostella, mikä olisi kansamme kohtalo bolshevistisessa yhteiskunnassa.

Meidän ei tarvitse todistella syyttömyyttämme tämän sodan syntymiseen, sillä Kansainliitto, jossa oli edustettuna 49 maata, yksimielisesti totesi hyökkääjän ja 40 sen jäsentä tuomitsi Neuvostoliiton erotetuksi Kansainliitosta. Me olemme suurella tyydytyksellä tämän todenneet ja jäämme odottamaan, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät Kansainliiton jäsenvaltiot hyökkääjää vastaan.

Me olemme syvästi kiitollisia siitä taloudellisesta avusta ja rajattomasta myötätunnosta, joka on tullut osaksemme, mutta jokainen käsittää, että nykyaikaisessa sodassa ratkaisevat vain tarkoituksenmukaiset puolustusvälineet ja niiden käyttäjät, joten tarvitsemme aktiivisempaa apua, kuin mitä tähän asti olemme saaneet. Ja kun asiamme on yhteinen koko sivistyneelle maailmalle, niin uskomme, etteivät sivistyskansat voi jättää meitä yksin tälle rintamalle.

Mutta vaikka niinkin kävisi, jota emme usko, niin Suomen kansa ei voi väistyä väkivallan edessä, sillä me käsitämme, että jos oikeusperiaatteet jätetään mielivallan tallattaviksi, niin silloin ihmiselämä on arvoa vailla ja vanha länsimainen sivistys menettänyt kantavimman kulmakivensä.

Me emme kiellä, etteivätkö meidän sydämillämme ole lähinnä omat kotimme, isänmaamme, sivistyksemme ja koko se yhteiskuntajärjestys, johon olemme kasvaneet kiinni ja jota nyt aiotaan tuhota, mutta juuri näiden arvojen avulla me olemme antaneet osamme maailman kulttuuriin, ja sen tähden uskallamme myös toivoa, että näitä yhteisiä sivistysarvoja ja oikeusperiaatteita myös yhdessä suojataan.

Niiden vartijana seisovat nyt Suomen puolustusvoimat hyökkääjää vastaan, jonka päämääränä on tuhota itsenäisyytemme ohella myös nämä yhteiset arvot.

Sallivatko sivistyskansat tämän tapahtua?

Me kysymme ja teemme kunniaa omalle armeijallemme, joka tietää tehtävänsä ja täyttää myös paikkansa yksimielisenä.

Te sotilaat siellä rintamalla saatte joka päivä nähdä ja me täällä kotona olevat saamme ihmeeksemme kuulla, miten elämää johtava käsi antaa teille voimaa seisoa väkivaltaa vastaan ja voittaa silloinkin kun vastassanne on valtava ylivoima.

Isänmaan ja omaisten kanssa me teemme hartaina kunniaa Teidän ohellanne niille sankareille, jotka ovat kaatuneet suojatessaan isänmaatamme, mutta meillä on lohdutuksena se tieto, että he omakohtaisesti pitivät kunniallista kuolemaa parempana kuin sitä elämää, jonka bolshevismi voisi meille tuoda.

Kunnioitus esi-isiämme ja tulevia sukupolvia kohtaan velvoittaa meitä nyt puoltamaan tätä maata kuoloon asti.

Kiitän Teitä kaikkia, upseeristoa ja miehistöä, urhoollisuudestanne ja uskollisuudestanne isänmaata kohtaan.
Lähde: Suomen suurin talonpoika. Kyösti Kallion muistojulkaisu. WSOY, 1941.

Paluu talvisotaan. Paluu historiasivuille.