På svenska.

(1772 Hallitusmuoto, jatkoa)

§ 25.

Kunink. Maj:ti nimittää Neuwoskunnan istuessa, kuitenkin ilman äänestyksettä, Presidentin ja Waltiokomisariukset niistä miehistä, jotka uskollisuudella ja taidolla tässä tärkeässä wirkakunnassa owat ansainneet Kunink. Maj:tin luottamuksen.

§ 26.

Wuorikollegiumilla on myös Presidentti ynnä tawalliset Wuorineuwokset ja Asessorit, kaikki semmoisia, jotka opilla ja kokemuksella sekä owat käyneet taitawiksi tuomarinwirkaan että hankkineet itsellensä kaiken tarpeellisen ja perinpohjaisen tiedon kaikista wuoritoimitukseen kuuluwista aineista. Tämä Kollegiumi pitää waaria ja huolta wuorikaiwantojen woimassapidosta sekä muusta, mitä niiden hoitoon, korjaamiseen ja parantamiseen kuuluu.

§ 27.

Kauppakollegiumilla on samaten Presidentti ja tawalliset Kauppaneuwokset, Asessorit ja Komisariukset, joilla on perinpohjainen tieto kaupasta ja liikenteestä. Tämän Kollegiumin tulee pitää huolta, kuinka kauppaa wahwistettaisiin, waurastutettaisiin ja parannettaisiin, teollisuutta kohotettaisiin, ja käsityölaitoksia kelwollisesti asetettaisiin, hoidettaisiin ja woimassa pidettäisiin sekä tullimaksuja, satamaoikeuksia, tullijärjestystä ja taksoja käytettäisiin, ynnä muuta mitä johdesäännöt, Kunink. kirjeet ja asetukset niille jo määrääwät tahi wast'edes säädetään.

§ 28.

Kamari-tutkintokunta tarwitsee niinikään Presidentin, joka tawallisten jäsenyksien kanssa pitää huolta siitä, että niinhywin siellä wireessä olewat oikeudenasiat laillisen tuomion ja päätöksen alaisiksi saatetaan sekä wiskaalien kautta täytäntöön pannaan, kuin myös Kruunun wuotuiset tilikirjat wiipymättä siitä ajasta, kuin ne Kunink. Kamarikollegiumiin tulewat ja Kamari-Tutkintokunnalle siitä annetaan tieto, tarkastetaan, selitetään, walmistetaan ja lopullisesti päätetään: niiden johdesääntöjen, Kunink. kirjeiden ja asetuksien mukaan, jotka jo owat annetut tahi tästälähin annetaan.

§ 29.

Walta- eli Öwerstimarsalkki on yksi Waltakunnan Neuwoksia, joka pitää hoitoa Kuninkaan howista, linnasta ja huoneista, johdattaa, järjestää ja säälii hänen ruokapöytäänsä ja howiwäkeänsä ynnä sitä, mikä siihen kuuluu.

§ 30.

Kunink. Maj:ti on yksinään howinsa isäntä, ja ainoastaan Kunink. Maj:ti woipi muuttaa, oikaista ja parantaa, minkä hän siinä tarpeelliseksi katsoo.

§ 31.

Tukholman Ylihaltija, Henkiwartijain Kapteeniluutnantti, Luutnantit ja Majoittaja, Henkiwarjeluswäen Öwersti ja Öwerstiluutnantti, Henkiryhmentin Öwersti, Henkirakuunain Öwersti, Tykistön Öwersti ja Öwerstiluutnantti, Kenraaliadjutantit sekä rajalinnoitusten Käskynhaltijat owat luottamuswirkoja, joihin Kunink. Maj:ti Neuwoskunnan istuessa, kuitenkin ilman äänestyksettä, nimittää ja niistä erottaa.

§ 32.

Kaikkien Kollegiumien pitää keskenänsä auttaa toisiansa kaikessa, joka on Kuninkaan ja Waltakunnan hyödyksi ja hywäksi, milloin niin on tarpeellista ja pyydetään, tekemättä toisillensa wahinkoa, wastusta ja haittaa, sekä kunkin toimittaa tehtäwänsä tarpeellisella ahkeruudella, welwollisella huolenpidolla, uutteruudella, uskollisuudella ja warowaisuudella. Niin kauan kuin Presidentit owat Kollegiumeissaan läsnä, nauttiwat he säännöllistä woimaansa ja waltaansa; mutta jos he Kuninkaan tahi omissa asioissaan tulewat poissa olemaan, niin he kyllä pitäwät kunnianimensä siitä seuraawine arwoineen ja etuineen; mutta eiwät suinkaan saa mitään määrätä, säätää ja käskeä, joka presidentinwirkaa koskee, kunnes taas tulewat saapuwille ja todella käywät wirkansa toimitukseen. Sillä aikaa täyttää wanhin jäsenys, samalla oikeudella, woimalla ja waikutuksella, wirkaan kuuluwat toimet. Nämä Kollegiumit owat welwolliset tekemään Kuninkaalle tilin töistänsä, milloin hän sitä heiltä waatii, ja hänelle yksin wastaamaan wirkojensa oikeasta hoidosta.

§ 33.

Maahallituksena owat tawalliset maaherranläänit, aiwan niinkuin ne nyt owat; koska tästä lähin mitään Kenraalikuwernööriä ei woi kotimaassa olla, paitse erinomaisissa tapauksissa ja määrättynä aikana, eikä myöskään mitään elatusweroa, maata tai lääniä käy antaminen, ja tulewat ne siis jaettawiksi siinä järjestyksessä, kuin niillä nyt ja 1720 wuoden Hallitusmuodon mukaan on.

§ 34.

Ruotsin Waltakunnan Perintöruhtinaalla ja Ruotsin sukuisilla Prinsseillä älköön myöskään olko elatusweroa tahi kenraalikuwernöörikuntaa; waan tyytykööt siihen rahaeläkkeeseen, mikä heille kulunkiarwiosta annetaan ja joka Perintöruhtinailla ei saa olla sataatuhatta hopeataaleria wähempi, siitä päiwästä kuin owat täysi-ikäisiksi julistetut, joka on 21 wuoden iällä. Ruotsin sukuiset Prinssit, jotka owat kauwempana kruunusta, nauttikoot wuosittain elatukseksensa sopiwan ja sukunsa mukaisen rahasumman. Kuitenkin woipi heitä, niinkuin ikiwanha tapa on ollut, kunnioittaa herttuakuntain ja ruhtinaskuntain arwonimillä kumminkin ilman mitään oikeutta niihin maakuntiin, joiden nimeä he kantawat ja joiden aina pitää pysyä saman pään ja hallitsijan haltuun wähentämättä ja lohkomatta yhdistettyinä.

§ 35.

Elatus Kruununprinssille, joka aina on hallitsewan Kuninkaan wanhin poika tahi pojanpoika, suoraan etenewässä polwessa, annetaan aiwan sillä lajilla ja tawalla, kuin korkea-autuaan Kuninkaan AADOLF FREEDRIKIN pojan, nyt hallitsewan armollisimman Kuninkaamme, Kuningas GUSTAV Kolmannen elatuksesta oli säädetty ja tapana pidetty. Ja saakoon hän sijan Kunink. Maj:tin Neuwoskamarissa, täytettyänsä kahdeksantoista wuotta.

§ 36.

Ei kukaan Ruotsin sukuinen Prinssi, olkoonpa Kruununprinssi, Perintöruhtinas tahi Ruhtinas, saa mennä naimisiin Kuninkaan tietämättä ja suostumatta; jos hän sitä wastaan rikkoo, tuomittakoon Ruotsin lain mukaan, ja lapset jääkööt perinnöttömiksi.

§ 37.

Jos Kuningas on sairaana tahi lähtenyt pitkälle matkalle, pitäwät Waltakunnan Neuwokset hallitusta, jotka Kuningas sitä warten määrää: mutta jos Kunink. Maj:ti niin äkkiä sairastuu, ettei hän woi säätää Waltakunnan asioita, silloin panewat toimituskirjain alle nimensä neljä wanhinta Waltakunnan Neuwosta ja Kanslian Presidentti, jotka wiisi yhteisesti käyttäwät Kuninkaan waltaa kaikissa niissä asioissa, jotka waatiwat pikaista tointa; waan mitään wirkoja ei ole lupa poisantaa tahi liittoja päättää, ennenkuin Kunink. Maj:ti on niin parantunut, että hän itse woi ryhtyä hallitustoimiin; ja wastatkoon he sitten Kunink. Maj:tille siitä, millä tawalla asioita owat toimittaneet. Mutta jos Kuningas on kuollut, ja Perintöruhtinas pienoinen ja alaikäinen, niin hoidetaan asioita yllämainitulla tawalla ja annetaan wirat wäliaikaisesti, ellei wiimeinen Kuningas ole tehnyt testamenttimääräystä, jolloin Kuninkaan testamenttia noudatetaan.

§ 38.

Waltakunnan Säädyt älkööt kieltäytykö kokountumasta, milloin Kunink. Maj:ti heitä kutsuu, sille paikalle ja sinä aikana, joka heille ilmaistaan, siellä Kunink. Maj:tin kanssa neuwottelemaan niistä asioista, joita warten Kunink. Maj:ti heidät kutsuu kokoon, ja älköön kenelläkään muulla, kuin Kunink. Maj:tilla, olko waltaa, mistäkään syystä, kutsua Waltakunnan Säätyjä yleisille Waltiopäiwille; paitse Kuninkaan alaikäisyyden aikana, jolloin hänen holhojansa käyttäwät tätä oikeutta; mutta jos walta-istuin jäisi awonaiseksi miespuolisen Kuningasheimon sukupuuton kautta, (josta onnettomasta tapauksesta armollinen Jumala meitä warjelkoon), niin owat Waltakunnan Säädyt welwolliset, kenenkään kutsumatta, kolmantenakymmenentenä päiwänä wiimeisen Kuninkaan kuolemasta, itsestänsä saapumaan Tukholmaan, niinkuin meidän Yhdistyksemme 23 p:ltä Kesäkuuta 1743 sanoo, määräten rangaistuksen sen kärsiä, joka tässä tilassa salahankkeilla ja liitoilla saattaisi pyrkiä sortamaan Säätyjen wapaata waalia. Tässä onnettomassa tapauksessa tulee Ritarihuoneen Esimiesten, Upsalan Tuomiokapitulin ja Tukholman maistraatin se kohta kaikissa maanpaikoissa asianomaisten noudatettawaksi julkisesti ilmoittaa; ja koska Maaherrat silloin owat welwolliset, kukin paikkakunnassansa, antamaan semmoisesta kuolemankohtauksesta tiedon läänissä asuwille; niin saattanee määrätyssä ajassa niin monta kokountua, että woiwat warjella ja puolustaa Waltakunnan wapautta sekä walita uuden Kuningassuwun.

§ 39.

Waltakunnan Säätyjen tulee uskollisella hellyydellä säilyttää kaikkea Kuninkaallista oikeutta, niinkuin Ruotsin laki selittää, täydessä woimassansa ja wallassansa aiwan loukkaamatta ja sitä, kuin sillä tawalla Kuninkaalliseen waltaan kuuluu, ahkeruudella, uutteruudella ja huolellisuudella hoitaa, puolustaa ja wahwistaa eikä senwuoksi mitään näistä peruslaeista parantaa, muuttaa, lisätä tahi wähentää, Kuninkaan neuwotta ja suostumuksetta, niin ettei mikään laittomuus woittaisi oikeata lakia tahi alammaisten wapaus ja Kuninkaan oikeudet tulisi huonosti hoidetuiksi ja sorretuiksi; waan jokainen nauttisi laillisia oikeuksiansa ja rehellisesti saamiansa erioikeuksia. Kaikki muut wuodesta 1680 nykyiseen aikaan asti perustuslakeina pidetyt säännöt kumotaan ja hyljätään tämän kautta.

§ 40.

Kuningas älköön Säätyjen tiedotta ja suostumuksetta tehkö uutta lakia tahi wanhaa kumotko.

§ 41.

Waltakunnan Säädyt älkööt wanhaa lakia kumotko tahi uutta lakia tehkö, Kuninkaan myöntymättä ja suostumatta.

§ 42.

Koska uusi laki on tehtäwä, otetaan waari siitä, kuin seuraa: Jos Waltakunnan Säädyt sitä haluawat, neuwotelkoon keskenänsä, ja sittekuin owat sopineet, niin heidän neljä Puhemiestänsä antawat esityksen Kunink. Majesteetille, saadaksensa tietää Kuninkaan ajatuksen. Kunink. Maj:ti kysyy sitten neuwoa Waltakunnan Neuwoksilta ja tiedustelee heidän tuumiansa sekä kutsuu, itse ne tutkittuansa ja päätöksensä tehtyänsä, Waltakunnan Säädyt waltasaliin ja ilmoittaa heille lyhyessä puheessa myöntymyksensä ja suostumuksensa tahi myös ne syyt, joiden tähden hän siihen ei woi suostua. Jos taas Kunink. Maj:ti tahtoisi esitellä jotakuta uutta lakia, antakoon siitä ensin tiedon Waltakunnan Neuwoksille, ja sittenkuin he pöytäkirjaan owat ilmoittaneet ajatuksensa, jätetään se kaikki Waltakunnan Säädyille, jotka, keskenänsä mietittyänsä ja sowittuansa, anowat päiwää saadaksensa waltasalissa Kunink. Maj:tille ilmoittaa suostumuksensa; mutta jos heillä kielto on, lähettäkööt sen ynnä syynsä siihen kirjallisesti neljällä puhemiehellänsä.

§ 43.

Jos niin tapahtuisi, että joku uusi lakikysymys syntyisi, jota entisten aikojen esimerkit kyllä näyttäwät, silloin päätettäköön se samalla tawalla, kuin 42 § ylhäällä siitä säätää.

§ 44.

Rahan lyöttäminen jääpi kyllä Kruunun omaksi asiaksi ja sille tulewaksi oikeudeksi; kuitenkin waatiwat Waltakunnan Säädyt, kun jotakin korotusta tai alennusta rahan painossa ja puhtaudessa aiotaan ja yritetään, ettei semmoinen muutos saa heidän tiedottansa ja suostumuksettansa tapahtua.

§ 45.

Kunink. Maj:tin tulee rauhoittaa ja warjella Waltakuntaa, etenkin ulkomaan ja wihollisten waltaa wastaan; mutta älköön wasten lakia, kuninkaanwalaa ja wakuutusta määrätkö alammaistensa suoritettawaksi mitäkään sota-apuja, uusia weroja, sotawäenottoja ja muita maksuja, ilman Waltakunnan Säätyjen tietoa, wapaata tahtoa ja suostumusta; kuitenkin erotetaan se onneton tapaus, että Waltakuntaa hätyytettäisiin sotawoimalla; silloin on Kunink. Maj:tilla oikeus tehdä ja toimia, niinkuin Waltakunnan turwallisuus ja alammaisten hyöty waatiwat, mutta niin pian kuin sota loppuu, pitää Säätyjen kokountua ja niiden uusien werojen, jotka sodan tähden oliwat määrätyt, kohta lakata.

§ 46.

Waltakunnan Säätyjen kokoukset eiwät kestä kauwempaa kuin korkeintaan kolme kuukautta: ja ettei maata rasitettaisi pitkillä Waltiopäiwillä, niinkuin tähän asti on tapahtunut, niin woipi Kunink. Maj:ti sinä aikana julistaa Waltiopäiwät päättyneiksi ja jokaisen kotiseudullensa laskea: ja jos semmoisessa tapauksessa mitää uutta suostuntaweroa ei olisi wahwistettu, niin jääköön entinen woimaansa.

§ 47.

Waltakunnan Säädyillä on walta nimittää ne, jotka tulewat istumaan niissä Waliokunnissa, joiden kanssa Kunink. Maj:ti tahtoo keskustella niistä asioista, jotka hänestä näyttäwät olewan salaisina pidettäwät: ja on näille hengille kaikki ne oikeudet kokonaan annetut, jotka Waltakunnan Säädyillä itsellänsä on: mutta kaikki asiat, jotka woiwat olla julkiset, ilmoitetaan Waltakunnan Säätyjen täysikokouksille ja lykätään heidän tutkisteltawiksensa.

§ 48.

Kuningas älköön sotaa ja wainoa nostako, Waltakunnan Säätyjen myöntymättä ja suostumatta.

§ 49.

Mitään muita pöytäkirjoja, kuin niitä, jotka koskewat sellaisia asioita, joita Kunink. Maj:ti Waltakunnan Säätyjen kanssa on tutkinut, älköön heille annettako tahi heiltä pyydettäkö.

§ 50.

Waltiowaraston tila näytetään Waltakunnan Säätyjen Waliokunnalle, että saisiwat tietää rahojen tulleen käytetyiksi Waltakunnan hyödyksi ja parhaaksi.

§ 51.

Jos jotakuta herrainpäiwämiestä Waltiopäiwäin aikana, sinne kulkeissaan tahi sieltä palatessaan syyttömästi sanoilla ja töillä hätyytetään tahi pahoin kohdellaan, kun hän on ilmoittanut semmoisella asialla olewansa, niin on se rangaistawa niinkuin rauhawalan rikkominen.

§ 52.

Kunink. Maj:ti pidättää kaikki Waltakunnan Säädyt heidän oikein saamissansa erioikeuksissa, eduissa, oikeuksissa ja wapauksissa; ja älköön mitään yhtä Säätyä koskewia uusia erioikeuksia, ilman kaikkein neljän Waltakunnan Säädyn tietoa, tekemää muistutusta ja suostumusta, annettako ja myönnettäkö.

§ 53.

Kunink. Maj:ti pitää yksinään armollista huolta saksalaisista maakunnista, että niitä hallittaisiin Saksan Waltakunnan lakeja, niiden oikein saamia erioikeuksia ja Westfaalin rauhanliittoa myöden.

§ 54.

Waltakunnan kaupunkein oikein saamat eri- ja muut oikeudet, jotka entiset Kuninkaat niille owat antaneet ja lahjoittaneet, pysywät woimassaan; kuitenkin niin, että ne sowitetaan aikain waatimusten ja yhteisen hyödyn ja hywän mukaan.

§ 55.

Waltakunnan Säätyjen Pankki jääpi tästälähin, niinkuin se tähänkin asti on ollut, heidän itse taattawaksensa ja hoidettawaksensa ja on hallittawa niiden ohjeiden ja sääntöjen mukaan, jotka jo owat tehdyt tahi joita Waltakunnan Säädyt vielä saattawat tehdä.

§ 56.

Sotawäen eläkerahastoa hoidetaan niiden ohjesääntöjen mukaan, jotka jo owat wahwistetut tahi joista Kunink. Maj:ti uskollisen sotapäällyskuntansa ja palkatun sotawäen waltuusmiesten kanssa on suostuwa.

§ 57.

Jos jotakin epäselwää löytyisi tästä laista, noudatettakoon sen sananmukaista sisällystä siksi, että Kunink. Maj:ti ja Waltakunnan Säädyt woiwat sopia sillä tawalla, kuin 39 ja 42 §§:ssä määrätään.

Tämän kaiken olemme Me, tässä nyt koolla olewat Waltakunnan Säädyt, nähneet tarpeelliseksi wahwistaa Waltakunnan oikeata hallintoa, wapauttamme ja omaa, kotonaolewien weljiemme ja jälkeisiemme, niin syntyneiden kuin syntywien, turwallisuutta warten. Me selitämme tämän kautta uudestaan tuntewamme suurinta kauhistusta Kuninkaallista yksiwaltaa eli niinkutsuttua Suweräniteettiä wastaan: pitäen suurimpana onnenamme, kunnianamme ja työtynämme olla ja elää wapaina ja itsenäisinä, lakia säätäwinä, mutta laille kuuliaisina Säätyinä, wallitsewan, mutta lakihin sidotun Kuninkaan hallituksena alla: molemmat yhteenliitettyinä ja warjeltuina lain alla, joka pelastaa meidät ja rakkaan isänmaamme niistä waaroista, joita epäjärjestys, wallattomuus, yksiwalta, ylimyswalta ja moniwalta matkaansaattawat koko yhteiskunnan onnettomuudeksi ja jokaisen kansalaisen rasitukseksi ja murheeksi. Me olemme sitä enemmin wakuutetut kunnollisesta, laillisesta ja onnellisesta hallituksesta, kuin Hänen Majesteettinsa jo itse on julistanut pitäwänsä suurimpana kunnianansa olla ensimmäinen kansalainen wapaassa kansassa, ja Me toiwomme, että semmoinen aikomus tulee Kuningassuwussa polwesta polween säilytetyksi, maailman myöhempiin aikoihin asti. Sentähden julistamme Mekin tämän kautta omana ja Waltakunnan wihollisena pitäwämme sitä tai niitä ymmärtämättömiä ja pahanilkisiä kansalaisia, jotka salaa tahi julkisesti, kawaluudella, salahankkeilla tahi julkisella wäkiwallalla tahtowat meitä tästä laista erottaa, Kuninkaallista yksiwaltaa eli niin kutsuttua Suweräniteettiä meille tyrkyttää taikka wapauden warjon alla kumota nämä lait, jotka, koska wahwistawan totisen ja hyödyllisen wapauden, estäwät wallattomuutta ja sekasortoa, sen rikoksen säälimättä tutkiwamme ja rankaisewamme. Me tahdomme myös uskollisuudenwalamme welwollisuuden ja tämän Hallitusmuodon mukaan Hänen Kunink. Maj:tillensa näyttää oikeata kuuliaisuutta, hänen käskynsä täyttää, kaikessa kuin Jumalalle ja ihmisille kelpaa, hänen käskeä ja meidän tehdä, kaiken oikeuden pitää, hänen ja omamme, niinkuin uskollisten miesten ja alammaisten sopii ja tehtäwä on.

Suuremmaksi wakuudeksi olemme Me nimiemme allekirjoittamalla ja sinettiemme allepainamalla tahtoneet tämän todistaa, wahwistaa ja wakuuttaa, joka tapahtui Tukholmassa yhdentenäkolmatta päiwänä Elokuuta wuonna Kristuksen syntymän jälkeen tuhat seitsemänsataa kaksikahdeksatta. 
Ritariston ja Aatelin puolesta           Pappissäädyn puolesta.
A. G. Leyonhufvud.                        And. R. Forssenius.
T. A. Maamarsalkki.                          Puhemies.
     (L. S.)                                 (L. S.)

Porwarissäädyn puolesta.               Talonpoikaissäädyn puolesta.
Joh. Henr. Hochschild.                       Joseph Hansson.
Puhemiehen sijaisena.                          Puhemies.
   (L. S.)                                     (L. S.)

Tämän kaiken, mikä edellä kirjoitettuna on, tahdomme Me niinhywin itse järkähtämättömäksi perustuslaiksi ottaa, kuin myös armossa säätää ja käskeä, että kaikkien niiden, jotka owat welwolliset meille ja jälkeisillemme sekä Waltakunnalle osoittamaan rakkautta, tottelewaisuutta ja kuuliaisuutta, pitää tämä Hallitusmuoto tunnustaa, siitä ottaa waari, sitä noudattaa ja totella. Suuremmaksi wakuudeksi olemme Me tämän omalla kädellämme allekirjoittaneet ja wahwistaneet sekä tiettäwästi ripustuttaneet meidän Kunink. sinettimme tähän alapuolelle, joka tapahtui Tukholmassa yhdentenäkolmatta päiwänä Elokuuta wuonna Kristuksen syntymän jälkeen tuhat seitsemänsataa kaksikahdeksatta.

Gustaf.


Kirjan "Suomen Perustuslait ja järjestävät asetukset" mukaan. Painettu Helsingissä 1907. Toim. Gustaf Schybergson.

Edelliset pykälät.
Takaisin historiasivuille.