Wii Swenske fulmyndige store sendebudh, på stormechtigste herres konung Sigismundi etc. och Swerigis riikes wegna, jagh Sten Baner till Hendelöö och Broo, ridder och Swerigis riikes rådh, jagh Christer Claesson, herre till Åminne, jagh Jören Boye till Gennes och Kulla, stadtholler på Räfle och vthi Estlandh, jagh Arffwedh Erichson till Lindöö och Grabacka, knechteöffwerste och stadtholler på Narffwen, och wii Niclas Rask till Mälstadh och Hans Kranck, både secreterere, haffwe warit tillhope medh then store herres, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderza, hans Zarske Högheetz fulmyndige store sändebudh, okolnitze och namesnich på Koluskoga, knäs Iwan Samsonowitz Turenin, och medh hofjunkaren och namesnich på Jelatom, Ostafi Michalowitz Puschin, och medh diakerne Gregori Iwanofzin Klabukow och Posnick Dimetrua, wedh Narffweske åån, på Iwanagorodz siiden, wedh Teusina, om fredh och gode store saaker att beslute; och wii både store sänningebudh haffwe giort och oprätett een ewigwarende fredh, att efter thenne dagh på ingendere siiden intet kriig skall begynnes eller företages, hwarken vthaf den ene eller den andre, och skall samme ewige fredh, fast och oryggeligen holles, ther vppå: |
Me Ruotsin täysvaltaiset suuret lähettiläät, mahtavimman herran kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta, minä Sten Baner Händelöstä ja Brosta, ritari ja Ruotsin valtaneuvos, minä Christer Claesson, Åminnen herra, minä Göran Boije Gennäsistä ja Kullaasta, Räävelin [nyk. Tallinna] ja Viron käskynhaltija, minä Arvid Erikson Lindöstä ja Grabbackasta, nihtieversti ja Narvan käskynhaltija, ja me Niclas Rask Mälstadista ja Hans Kranck6, molemmat sihteereitä, olemme olleet koolla suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa täysivaltaisten suurien lähettiläiden, rajaylimys ja Koluskogan käskynhaltija ruhtinas Ivan Samsonovits Tureninin, ja hovijunkkari ja Jelatomin käskynhaltija Ostafi Mihalovits Pushinin, ja tiakkojen [kirjurien] Gregori Ivanofsin Klabukovin ja Posnik Dimetruan, kanssa Narva-joella Ivangorodin puolella Täyssinässä päättääksemme rauhasta ja suurista hyvistä asioista; ja me molemmat suuret lähettiläät olemme tehneet ja sopineet ikuisen rauhan niin, että tämän päivän jälkeen kummallakaan puolella toinen eikä toinen aloita tai ryhdy sotaan, ja tämä sama ikuinen rauha tulee pitää lujana ja järkkymättömänä, ja siksi: |
| Att den store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, store sänningebudh haffwe afståt furstendömet Estlandh medh alle slott, som är Narffwen, Räfle, Wittensteen, Wäsenbergh, Padis, Tolsborgh, Nyslott, Borckholm, Hapsal, Lode, Leall och Fickell, medh alle thess lähn och lägenheeter som der til höre, ehwadh nampn the och haffwe kunne, till Swerigis riike; och skall then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, sigh medh the samma slott, som i Estlandh vnder Swerigis riike lyde, i landh och lägenheeter intet mere befatte, vthi ingen motte, vthan alt thette skall fast, oryggeligen och obrotzligen holledh bliffwe till ewigh tiidh. | Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Feodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, suuret lähettiläät ovat luopuneet Viron ruhtinaskunnasta kaikkine linnoineen, mitkä ovat Narva, Rääveli, Weissenstein [nyk. Paide], Wesenberg [nyk. Rakvere], Paattinen [nyk. Kloostri], Tolsborg [nyk. Toolse], Nyslott [nyk. Vasknarva], Borckholm, Hapsal [Haapsalu], Lohde [nyk. Koluvere], Leal [nyk. Lihula] ja Fickell [nyk. Vigala], kaikkine niiden lääneineen ja niihin kuuluvine tiloineen, olivatpa minkänimisiä tahansa, Ruotsin valtakunnalle; ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, ei tule millään lailla ryhtyä toimiin mainittujen, Virossa Ruotsin valtakunnan alaisuuteen kuuluvien linnojen, maiden tai tilojen suhteen vaan kaikki tämä tulee lujasti, järkkymättömästi ja rikkomatta pitää ikuisesti. |
| Och wii Swenske store sändebudh haffwe, på wår stormechtige herres konungh Sigismundi och Swerigis riikes wegne, tilbake giffwidh then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans Zaarske Högheetz arf, thet slott Kexholm, medh all thess landh och lägenheet, som aff ålder der till och vnder Store Nougårdh lydt haffwer och såsom konungh Jahan thet intogh. Och thenne ewige fredh skall emellan wår stormechtigste konungh och hele Swerigis riike och then store herre zaarske högheetz herskap således hollen bliffwe, att vthaf Swerige, Finlandh, Estlandh och vthur Laplandh och thet Kaianske landh, sampt alle slott, som allestadz vthmedh sjöstranden liggie, öffwer hele Swerigis riike, intet krig skall begynnes i någen måtte heller skade tilfoges Store Nogordh och Nogordske slott, Iwanagorodt, Jama, Coporie, Kexholm, Nöteborgh, Ladga, och alt thet Nogordske lähn och landh, och Pläschow och alle Pläschowske slott, lähn och landh, sampt Colmogorodtske slott och hele Duinske landh, theslikest Solowetski closter, Sunskogo, Kargapoll och hele Kargapolske landh och Kolske slott, medh alle thess lähn, vth medh siöstranden, och intet krigzfolck, litet eller mycket, till landh eller wathn, ther emot skall sendes, och intet öffwerwoldh skee. | Ja me Ruotsin suuret lähettiläät, mahtavan herramme kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta antaneet takaisin suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle, hänen tsaarillisen korkeutensa perinnön, Käkisalmen linnan kaikkine sen maineen ja tiloineen, jotka vanhastaan tätä ennen ovat kuuluneet Suuren Novgorodin alaisuuteen sellaisina kuin kuningas Juhana ne valloitti. Ja tämä rauha tulee mahtavimman kuninkaamme ja koko Ruotsin valtakunnan ja suuren herran, tsaarillisen korkeuden väen kesken niin pitää, ettei Ruotsista, Suomesta, Virosta tai Lapista tai Kainuusta, eikä mistään niistä linnoista, jotka sijaitsevat eri kohdin pitkin rannikkoa kaikkialla Ruotsin valtakunnassa, minkäänlaista sotaa eikä myöskään vahinkoa aiheuteta Suurelle Novgorodille ja Novgorodin linnoille, Ivangorodille, Jaamalle [nyk. Kingisepp], Kapriolle, Käkisalmelle, Pähkinälinnalle, Laatokalle eikä koko Novgorodin läänille ja maille eikä Pihkovalle ja Pihkovan linnoille, läänille tai maille, eikä Kolmogorodin linnoille ja koko Vienan maille mukaanlukien Solovetskin luostari, Suma, Kargopol ja koko Kargopolin maa sekä Kuollan linnat kaikkine lääneineen merenrantaa pitkin, niin että mitään sotaväkeä, pientä tai suurta, maitse tai vesitse, ei niitä vastaan lähetetä eikä mitään väkivaltaa tapahdu. |
| Ther emoot ifrå Store Nogordh och Pläskow, heller vthaf the Nogordske och Pläskowske slott, sampt Kexholm, och vthaf hele Nogordske och Pläskowske landh, och vtaf Colmogorodt och Dwinske landh, sampt Koll och alle andre rum vth medh siöstranden skall intet kriig begynner eller skade tillfoges i någen måtte Swerigis riike, Finlandh, Wiiborgh, Nyslott och alle slott och lähn, som liggie i Finlandh, och the slott i furstendömet Estlandh, Narffwen, Wäsenbergh, Tolsborg, Räfle, Wittensteen, Lode, Leall, Hapsall, Padis, Borckholm, Nyslott och Fickell, sampt thet Kaianske landet, medh alle the rum, som vth medh siöatranden liggie, och i Laplandh, icke heller någet krigzfolck, litet eller stort, till landh eller wathn, theremot sendes, heller någet krigh och öffwerwold bliffwe brukadt af någondere parthen. | Vastaavasti Suuresta Novgorodista tai Pihkovasta, eikä myöskään Novgorodin tai Pihkovan linnoista, kuin myös Käkisalmesta ja koko Novgorodin ja Pihkovan maalta tai Kolmogorodin ja Vienan mailta, eikä Kuollasta ja muusta paikasta pitkin merenrantaa, mitään sotaa ei aloiteta tai vahinkoa missään määrin tuoteta Ruotsin valtakunnalle, Suomelle, Viipurille, Savonlinnalle tai muille linnoille ja lääneille, jotka Suomessa sijaitsevat, eikä Viron ruhtinaskunnan linnoille Narvalle, Weissenbergille, Tolsborgille, Räävelille, Wittensteenille, Lodelle, Leallille, Haapsalulle, Padikselle, Borckholmille, Nyslottille tai Fickellille, eikä Kainuulle eikä millekään alueelle merenrantaan pitkin, taikka Lapille, ja mitään sotaväkeä, suurta tai pientä, maitse tai vesitse sinne lähetetä eikä mitään sotaa tai väkivaltaa kummaltakaan puolelta käytetä. |
| Köphandelen och stapolen för alle främmande, ehwadh nampn the haffwe kunne, skall bliffwe vthi Wiiborgh och Räfle friit och obehindret, som af ålder waridt haffwer. Och måge alle Swenske vndersåter vthur alle städer i Swerige, Finlandh och Estlandh obehindret medh deres skep och köpenskap segle till Narffwen, men icke vthaf främmande städer. Och köphandeln skall ware på then Narffweske och icke på Iwanagorodz siide medh wågh, pynder, bitzmar och all annen wickt, theslikest medh mååth, alen, arsiin, tynne och kylmet, såsom thet sigh böör. | Kaupankäynnin ja tapulikaupan tulee kaikille vierasmaalaisille, olivatpa keitä tahansa, tapahtua Viipurissa ja Räävelissä vapaasti ja esteettä kuten vanhastaan on ollut. Kaikkien Ruotsin alamaisten on lupa purjehtia esteettä laivoineen ja kauppatavaroineen Narvaan kaikista Ruotsin, Suomen ja Viron kaupungeista, mutta ei vierasmaalaisista kaupungeista. Ja kaupankäynnin tulee tapahtua Narvan eikä Ivangorodin puolella vaaoilla, puntareilla, bitzmareilla [?] ja kaikilla muilla painoilla ja mitoilla vastaavasti kyynärillä, arsinoilla, tynnyreillä ja kylmeteillä [virol. mitta tuolloin], niinkuin tuleekin. |
| Thet Ryske folck och andre vtlender, hwilkom som fritt giffwit är till att handle på then Narffweske siide och icke på then Iwanagorodske siide, skole inthet falskt eller förderffwet godz på någondere siide före, och skall ingehande wahrur bliffwe sålde, som icke förtecknede äre, och förteckningen och wräkandedh skall bliffwe der och. | Venäläisen väestön ja muiden ulkomaalaisten, joilla on vapaus tulla käymään kauppaa Narvan puolella eikä Ivangorodin puolella, ei pidä viedä kummallekaan puolelle mitään väärennettyä tai pilaantunutta tavaraa eikä tule myydä sellaista tavaraa, jota ei ole luetteloihin merkitty. Luetteloon merkinnän ja lastauksen tulee myös tapahtua täällä. |
| Och skall alle Swenske vndersåter ware frit till at segle och reese till Nöteborgh, Ladga, Kexholm, Nougarden, och hwart the wele i Ladga siön och andre orther, medh skep, skutor, lådior och båthar, så wiidt som dem mögeligit ähr till at komme, till at köpslage och handle; theslikest i Narffwe åå på både siider om landet, ifrå åhminnet alt op i Peipis, till Pläskow och andre städer, så longt som the i samma siöö komme kunde. Så ähr och bewilliget at then store herres, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, vndersåter obehindret till at segle och reese till alle the städer i Swerige, Finlandh och Estlandh, hwar som de sielf wele, till at köpslage och handle, efter thet sätt som thet af ålder warit haffwer. Och skall så well wår stormechtige konungz vndersåter, såsom och then store herres, hans zaarske högheetz vndersåter giffwe vthaf deres godz toll på både siider liike. Och vthur främmande städer skall ingen segle till Narffwen, heller och at sökie någre andre hampner på den Ryske siide, anthen i Lübeck5) eller Nyen eller annorstädes; men Swerigis riikes vndersåter skall ware fritt till at sökie på then Ryske siide alle hampner och städer medh deres skep, skutor och lodior, hwar de wele, såsom och till att handle i alle städer och hampner öffwer hele Rysslandh i öster, wester, norr och söder, och i Muschowen, Nogordh och Pläskowen och flere andre städer, ehwadh nampn the haffwe kunne, såsom och vthi the landh, som then store herre, hans zaarske högheet framdeles Gudh kan giffwe vthaf främmande herskap, Tatrer eller andre, till Rysslandh. Theslikest skall Swerigis riikes vndersåter, the hws i Muschow, Nogordh, Pläskow och annorstädes i Rysslandh, hwilke hws och gårdar the tilförende haft haffwe, medh alle thess lägenheter och friiheet inrympt bliffwe, och vthi the städer, som the tilförende inge gårdar innehaft haffwe, skall dem gårdar owägerligen giffwit och inrympt bliffwe, ther the theres godz nederlägie kunne; och then store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, vndersåter skall thet samme i like motte wederfares i Wiiborgh, Räffle, Åbo och andre orther. Skall och alle Svenske, Finske och Estske köpmän, som vnder Swerigis riike boo, som haffwe gäld till at inmane i Rysslandh, vthaf hwilken thet och ware kan, och der opå haffwe bref eller elliest gode män ther om wette, the samme gäld skall allom ware friit obehindret alt sådant medh rätte till att inmane, och then store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, vndersåter skall dett samme och wederfares vtaf wår stormechtige herres, konung Sigismundi vndersåther i Swerige, Finlandh och Estlandh. Och the gäld, som the Swenske, Finske och Estske äre skyldige den store herren, hans zaarske högheetzs vndersåther, som och ther någet wore tagit till wår stormechtigste konungz skatt, så skall alt sådant medh godhe wahrur eller medh rede penninger bliffwe betaledh i Wiiborgh eller Narffwen, ther som thet lägligest skee kan; såsom och all gäldh, liten eller stoor, som vår stormechtigste konungz vndersåter haffwe i Rysslandh, om thet än wore tagit till then store herrens, hans zaarske högheetz eget behof, skall thet och bliffwe betalt, och hwadh gäldh, som hans vndersåter ähre skyldige blefne, hwru mycket thet och ware kann, skall thet och bliffwe betaledh medh gode wahrur eller reede penninger owägerligen i Narffwen eller Wiiborg, ther thet lägligest ware kan, så att bägge partherne icke skole der af haffwe någen skade eller förderff. |
Ja kaikilla Ruotsin alamaisilla on vapaus purjehtia ja matkustaa Pähkinälinnaan, Laatokkaan, Käkisalmeen, Novgorodiin ja minne he haluavatkaan Laatokan järvellä ja muille paikkakunnille laivoin, skuutein, lotjin ja venein niin laajalti kuin heille on mahdollista tulla myydäkseen ja kauppaa käydäkseen; ja samoin Narva-joen kummallakin rannalla jokisuusta aina Peipseen, Pihkovaan ja muihin kaupunkeihin saakka niin kauas kuin he samalla järvellä voivat tulla.
Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, alaisten on sallittua purjehtia ja matkustaa esteettä kaikkiin niihin Ruotsin, Suomen ja Viron kaupunkeihin, joihin he itse haluavat, myydäkseen ja kauppaa käydäkseen siten kuin vanhastaan on ollut. Ja kummankin, niin hyvin mahtavan kuninkaamme kuin suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaiset maksavat tullin tavaroistaan yhtäläisesti kummallakin puolella. Ja ulkomaisista kaupungeista älköön kukaan myöskään purjehtiko Narvaan tai hakeutuko muihin satamiin Venäjän puolella, ei Lyypekissä5), Nyenissä tai muuallakaan; mutta Ruotsin valtakunnan alamaisilla on vapaus hakeutua Venäjän puolella kaikkiin satamiin ja kaupunkeihin laivoillaan, kuuteillaan ja lotjillaan, minne haluavatkin käydäkseen kauppaa kaikissa Venäjän kaupungeissa idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä ja Moskovassa, Novgorodissa, Pihkovassa ja muissa kaupungeissa, olivat nimeltään mitä tahansa, kuten myös niissä maissa, jotka Jumala jatkossa luovuttaa suurelle herralle, hänen tsaarilliselle korkeudelleen vieraasta, tataarien tai muiden herruudesta Venäjälle. Yhtäläisesti tulee Ruotsin valtakunnan alamaisille luovuttaa ne talot Moskovassa, Novgorodissa, Pihkovassa ja muualla Venäjällä, mitkä talot ja tilat heille on ollut annettuna, kaikkine niihin kuuluvine huoneineen ja oikeuksineen ja kaupunkeihin, joissa heillä ei aikaisemmin ole ollut mitään taloja, tulee heille viivyttelemättä antaa ja luovuttaa, jotta heidän tavaransa voitaisiin sinne varastoida; ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, alamaisille tulee menetellä samalla tavoin Viipurissa, Räävelissä, Turussa ja muilla paikkakunnilla. Ja myös kaikki ruotsalaiset, suomalaiset tai virolaiset kauppiaat, jotka asuvat Ruotsin valtakunnan alaisuudessa ja joilla on velkasaatavia Venäjällä, olkootpa ne mistä vain, ja joista heillä on kirja tai joista kelpo miehet tietävät, niin se saatava olkoon kaikilla oikeus vapaasti ja esteettä oikeus vaatia ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan alamaiset saakoon saman kohtelun mahtavan herramme, kuningas Sigismundin alamaisilta Ruotsissa, Suomessa ja Virossa. Ja ne saatavat, jotka ruotsalaiset, suomalaiset tai virolaiset ovat velkaa suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaisille, niin myös kun jotakin on otettu mahtavimman kuninkaamme huostaan, niin kaikki sellainen tulee kelpo tavaroin tai selvällä rahalla maksaa Viipurissa tai Narvassa, missä se soveliammin voi tapahtua; niin myös kaikki saatavat, suuret tai pienet, joita mahtavimman kuninkaamme alamaisilla on Venäjällä, olkoonpa ne otettu vaikka suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa omaan tarpeeseen, tulee maksaa ja ne saatavat, jotka hänen alamaisensa ovat velkaa, olivatpa kuinka paljon tahansa, tulee maksaa kelpo tavaroin tai selvällä rahalla viipymättä Narvassa tai Viipurissa, missä se soveliaimmin voi tapahtua, niin ettei kummankaan osapuolen tule siitä saada jotakin vahinkoa tai tappiota. |
| Ther så hende, att någre skep, skutor eller båthar med köpmansgodz eller och elliest andre skep och skutor, som wår stormechtige herre konungen i Swerige eller adelen eller krigzfolcket tilhördhe, strandede på then Ryske siide, på hwadh sätt, thet och skee kan, så skall den store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, zaarske högheetz vndersåter hielpe till att fordre och ingeledes förhindre them, icke heller deres godz fördölie, vthan owägerligen tillsamman sökie och obehindret på then Swenske siide före lathe. Thet samme skall den store herrens, hans zarske högheetz vndersåter vthaf de Swenske wederfares. | Jos sattuisi, että jokin laiva, skuutti tai vene, jossa on kauppatavaroita tai muuten jokin muu laiva tai skuutti, joka kuuluisi mahtavalle herrallemme, Ruotsin kuninkaalle, aatelille tai sotaväelle, ajautuisi rantaan Venäjän puolelle, tapahtuisipa se miten tahansa, niin suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan alamaisilta tulee voida vaatia apua eikä näiden tule mitenkään estellä, eikä myöskään heidän tavaroitaan kätkeä vaan viipymättä yhdessä etsiä ja sallia viedä esteettä Ruotsin puolelle. Saman kohtelun saavat suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaiset ruotsalaisilta. |
| Theslikest skole och icke heller den store herrens, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, zaarske högheetz befalningzmän heller andre hans vndersåter vthi någen motte förhindre wår stormechtigste konungz befalningzmän till att opbäre skatten vthaf Laperne ifrå Österbothnen alt in till Warånger, hwilke tilförende och vthaf ålder vnder Swerigis riike lydt haffwe och deres skatt Swerigis konungh gifwit, och till thess att gränzerne vthaf bägge parterne äre medh sanning opsöckte och lagde, skall innen den tiiden af ingendere parten någen skatt optagen bliffwe vthaf the Lappar, der som trätten kommer vthaf. Sammaledes skole och the Swenske befalningzmänn vthi ingen motte hindre store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, zaarske höghetz befalningzmän till at optage skatten vthaf the Lapper, som lyde vnder det Duinske, Kexholmske landh och Kols slott. | Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, tsaarillisen korkeuden voutien eikä muiden hänen alamaistensa tule missään määrin estää mahtavimman kuninkaamme voutien keräämästä veroa lappalaisilta Pohjanmaalta aina Varangiin, minkä saaminen on vanhastaan kuulunut Ruotsin valtakunnalle ja joiden vero on Ruotsin kuninkaalle annettu, ja aina siihen saakka kunnes molemmat osapuolet ovat totuudenmukaisesti tutkineet ja asettaneet rajat, älköön ennen sitä kumpikaan osapuoli ottako veroa niiltä lappalaisilta, joista eripuraa syntyy. Samoin älköön ruotsalaiset voudit missään määrin estäkö suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, tsaarillisen korkeuden vouteja keräämästä veroja niiltä lappalaisilta, jotka kuuluvat Vienan, Käkisalmen maiden ja Kuollan linnojen alaisuuteen. |
| Sammaledes haffwe wii både store sänningebud aftaledh och beslutidh, att alle fånger vthaf adell och annat ringere folck, små och stora, på bägge siider skole bliffwe löös gifne vthan någen ransun eller vtbyte, och ingen på någet sätt twingas till at bliffwe, vthan the som godwilligen sielf wele bliffwe qwar, ther the ähre. Så skole och alle fånger, the måge ware Swenske, Finske och [eller] Estländske, som äre fongade wordne på the landh och slot, som nu vnder Swerigis riike lyde, eller och äre fongede wordne i marken, de som Swerigis riike tient haffwe, the fångar skole och alle bliffwe löös gifne owägerligen; såsom och the som ifrå Rysslandh, Tatrer eller andre, som äre fongade wordne till Swerigis riike på slot eller i marken, skole och alle löös giffwes; och alle fongar af bägge parterne vthan skade till gräntzerne beledsages. Skall och thet Ryske folck ware fritt sende deres folck till at opsökie alle Ryske fångar i Swerige, Finlandh och Estlandh, och the skole alle obehindrede bliffwe löös giffne. Thet samme skall och the Swenske, Finske och Estske ware bewilligedh till at opsökie alle deres fångar i Rysslandh, och skole the alle obehindret theslikest löös giffwes. | Samoin me molemmat suuret lähettiläät olemme sopineet ja päättäneet, että kaikki aateliset ja vähempiarvoisetkin vangit, suuret ja pienet molemmin puolin, tulee vapauttaa ilman lunnaita tai vastikkeita ja ketään älköön millään lailla pakoitettako jäämään, paitsi niitä jotka vapaaehtoisesti itse haluavat jäädä sinne missä ovat. Niin tulee kaikki vangit, olkootpa ruotsalaisia, suomalaisia tai virolaisia, jotka ovat olleet vangittuina mailla ja linnoissa, jotka nyt kuuluvat Ruotsin valtakunnan alaisuuteen tai ovat olleet vangittuina muulla maalla ja jotka ovat palvelleet Ruotsin valtakuntaa, ne vangit tulee kaikki päästää viipymättä vapaaksi; niin kuin ne jotka ovat Venäjältä, tataarien mailta ja muualta, jotka ovat olleet vangittuna Ruotsin linnoissa ja mailla, tulee kaikki vapauttaa; ja molempien osapuolten vangit tulee vahingoittamatta saattaa rajalle. Venäläiset voivat vapaasti lähettää väkeään Ruotsiin etsimään käsiinsä kaikkia venäläisiä vankeja Ruotsissa, Suomessa ja Virossa, ja heidät kaikki tulee esteettä vapauttaa. Samoin ruotsalaisten, suomalaisten ja virolaisten on sallittua etsiä käsiinsä vankinsa Venäjältä ja kaikki heidät tulee samaten esteettä vapauttaa. |
| Ther och genom Gudz försyn så hende, att wår stormechtigste herre och konung till Swerige dödeligen affölle, och den, som konung vthi Swerige effter honom blifwer, sender till then store herren zaar och storfurste Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, och gofwe honom tilkenne om sitt regemente, så skall thenne samme fredh på både siider genom sändebudh på gräntzen bliffwe stadfäst och der egenom ingeledes blifwe bruthin. Thet samme skall och på then Ryske siide i liike motte skee. | Jos Jumalan kaitselmuksesta kävisi niin, että mahtavin herramme Ruotsin kuningas kuolisi, niin se, joka tulee Ruotsin kuninkaaksi hänen jälkeensä, toimittaa lähettilään suuren herran tsaarin ja suuriruhtinaan Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, luo ja antaa hänelle tiedoksi hallintonsa, niin tulee nykyinen rauha kummallakin puolella lähettiläiden välityksellä vahvistetuksi ja sitä myöten kaikin tavoin rikkomattomaksi. Saman tulee Venäjän puolelta yhtäläisesti tapahtua. |
| Der som och någre skalcker på gräntzen på både siider giorde någet infall eller skade på hwarannen medh mordh, roof, brandh heller och annen bowerii, ther egenom skall freden icke ware bruten, heller någet krig begynner, vthan sådane saker skole genom stadthollere och befalningzmän på både siider, som på gräntzen, der saken sked är, skole tilhope komme, bliffwe ransakedh och på både siider efter deres förtienst straffedh och rättet. Ther som och någen af både siider förlöper anthen för föräderii, mordh, tiufnadh, gäld eller annen bowerii skuld, de samme skole af ingendere parten bliffwe annamedh, vthan strax på både siider tilbake öffwerantwardes, så snart der opå bliffwer fordret. Ther som och till wår stormechtige herre och konung Sigismundus, den store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, sender sine store sändebud, budh eller poster till Swerigis riike, de samme store sändebudh, budh och poster skole friit färdas till wår stormechtigste herre, konung Sigismundus, till Swerigis riike och tilbake igen, friit och vthan all opholning, förhindring och vahnheder; theslikest ther wår stormechtigste herre, konung Sigismundus, sender sine store sändebud, budh och poster till then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öfwer alt Rysslandh zamoderzetz, desamme skole fritt färdas fram och tilbake vthan all opholdning, förhindring och vanheder. |
Jos jotkut kelvottomat molemmin puolin rajaa ovat tehneet jonkin kolttosen tai vahingon jommalle kummalle murhaamalla, ryöstämällä, polttamalla tai muulla konnuudella, rauhan ei tule siitä rikkoontua eikä myöskään mitään sotaa alkaa, vaan sellaisia asioita varten tulee sen rajan, jossa asia on tapahtunut, kummankin puolen käskynhaltijoiden ja voutien kokoontua, asia tutkia ja kummallakin puolella heidän toimestaan rangaista ja oikaista. Jos joku karkaa petoksen, murhan, varkauden, velan tai muun konnuuden vuoksi, ei kummankaan tule toimia muutoin kuin luovuttaa hänet heti kummallakin puolella takaisin, niin pian kuin sellaista on vaadittu. Kun suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, lähettää suuret lähettiläänsä, sanomia tai postia mahtavalle herrallemme ja kuninkaallemme Sigismundille, tulee suurien lähettiläiden, sanomien ja postin kulkea vapaasti mahtavimmalle herrallemme, kuningas Sigismundille Ruotsin valtakuntaan ja takaisin, vapaasti ja ilman kaikkea keskeytystä, estoa ja loukkaamista; samoin kun mahtavin herramme, kuningas Sigismund, lähettää suuret lähettiläänsä, sanomia tai postia suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle, niin sen tulee saada kulkea vapaasti sinne ja takaisin ilman mitään keskeytystä, estoa ja loukkaamista. |
| Och skall denne ewigwarenndhe fredh den store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt, Ryszland zamoderzetz, hans zarske högheet, och wår stormechtige herre konung Sigismundus sielf bekräftige medh korskyssning och obrotzligen skall holledh warde på både siider; och wår herre konung denne ewigwarende fredh bekräftige och stadfäste på then tiidh, när han kommer af Pålen till Swerigis riike 1).
Och skall Kexholms slot medh alle thess lähn blifwe inrympt den store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, hans woiwoder på then tiidh, när wisse gräntzer och gamble råmärken äre besedde, lagde och stadfästede blefne emellan Kexholms lähn, Finland, Laplandh, så och Eurepä, Jeskis, Saulax, Nyslotz lähn, och ifrå Öster- och Norbothn alt in till Warånger vth medh Lappegräntzen alt in till Norre haffwedh 2). Och på alle thesse gräntzer skole wisse råmärken bliffwe satte, såsom thet af ålder warit haffwer, efter bref och gamble inbyggieres sanfärdige berättelse på både siider, så att her efter ingen widere trätte eller owilie der af förorsakes kan på begge siider; sammaledes och ifrå Narffwe åminnet och op i Peipis. Och skole sendes på alle the gräntzer waiwoder på både siider i thenne sommar i thette fem och niietiiende åhr på try rum, på Petri Pauli tiidh. Ifrå Systerbekz åminne in i Nyslotz lähn till Pumala fjerding på gräntzen; de andre begynne vid Pumala fjerding till Repula by, som ligger på Ryske siiden icke longtt ifrå Norrebotens landh; de tridie ifrå Repula 3) genom Laplandh alt in i Norre hafvedh. Och waiwoderne skole komme på thesse rum tilhope på både siider på then samma tiidh, ther som hwardere kan ware lägligest. Och när then store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans zarske högheetz waiwoder, såsom och wår stormechtigste herres konung Sigismundi waiwoder, som blifwe sende till att ransake och rätwiisligen läggie grentzerne, efter som det af ålder hafwer warit, komme tillhope på grentzen emellen Kexholme lähn och Finland, och skole, efter som af oss bägge store sändebudh är beslutidt, the Ryske vndersåter, the som i Kexholme lähn boendet äre, på alle rum wedh gräntzen mellan Kexholm och Finlandh, såsom hans zaarske högheetz vnderdåner egner och böör, säije hans zarske högheetz waiwoder sanningen, huru thet sig om grentzen mellan Kexholme lähn och Finland rätwiisligen hafwer, vthan all argelist, som thet af ålder waridt hafwer. |
Ja tämän ikuisen rauhan vahvistavat suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, hänen tsaarillinen korkeutensa ja meidän mahtava herramme kuningas Sigismund itse suutelemalla ristiä ja se tulee rikkomatta pitää kummallakin puolella; ja meidän herra kuninkaamme vahvistaa tämän ikuisen rauhan silloin, kun hän tulee Puolasta Ruotsin valtakuntaan.1)
Käkisalmen linna tulee luovuttaa suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, vojevodeille silloin, kun tietyt rajat ja vanhat rajamerkit on määrätty, asetettu ja kiinnitetty Käkisalmen läänin, Suomen ja Lapin välille, siis Äyräpäässä, Jääskessä, Savossa, Savonlinnan läänissä ja Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta aina Varangiin pitkin Lapin rajaa aina Jäämereen2) saakka. Kaikille näille rajoille tulee asettaa tietyt rajamerkit, niinkuin ne vanhallaan ovat olleet, kummankin puolen kirjojen ja vanhojen asukkaiden totuudenmukaisten kertomusten perusteella, niin että tästä lähtien mitään uutta epäsopua tai tyytymättömyyttä siitä ei kummallekaan puolelle aiheudu; samoin Narvan jokisuulta ylös Peipseen saakka. Ja kaikille näille rajoille tulee kummankin puolen lähettää Pietari Paavalin aikaan tänä kesänä tänä viidentenä yhdeksättä vuonna kolmeen paikkaan vojevodeja. Siestarjoen [Rajajoen] suulta Savonlinnan lääniin Puumalan verokuntaan rajalla; toiset alkavat Puumalan verokunnasta Repolan3) kylään, joka sijaitsee Venäjän puolella ei kaukana Pohjois-Pohjanmaalta; kolmannet Repolasta Lapin läpi aina Jäämereen. Ja vojevodien tulee saapua näille paikoille samaan aikaan, silloin kun se kummallekin on soveliainta.
Kun suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillinen korkeutensa vojevodit samoin kuin meidän mahtavimman herramme kuningas Sigismundin vojevodit, jotka on lähetetty tutkimaan ja oikeudenmukaisesti asettamaan rajat sellaisiksi kuin ne vanhastaan ovat olleet, tulevat koolle Käkisalmen läänin ja Suomen väliselle rajalle, tulee kuten me molemmat suuret lähettiläät olemme päättäneet, niiden Venäjän alamaisten, jotka asuvat Käkisalmen läänissä kaikissa paikoissa Käkisalmen ja Suomen välisellä rajalla, kuten hänen tsaarillisen korkeutensa alamaisten tulee ja pitää, sanoa hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodeille totuus siitä, miten rajan laita Käkisalmen läänin ja Suomen välillä oikeudenmukaisesti on, ilman mitään juonittelua, siten kuin se vanhastaan on ollut. |
| Dher som och hans zaarske höghetz waiwoder behöffwe skiutzhester på landet och lodior och båthar på siön, så skole the vndersåter, som på Kexholmeke gräntzen boendes äre, förskaffe dem hester och båthar vthan all förhindring, och den Svenske stadthollere, som är på Kexholm, skall befalle the Swenske, Finske och Kexholmske bönder, att the om gräntzerne säije sanningen, och äre den store herres, hans zarske högheetz waiwoder medh hester, skutor och båthar behielpelige. | Siellä missä hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit tarvitsevat kyytihevosia maalla tai lotjia ja veneitä järvillä, tulee niiden alamaisten, jotka asuvat Käkisalmen rajalla, hankkia heille hevosia ja veneitä ilman esteitä ja Ruotsin käskynhaltija Käkisalmessa käskee ruotsalaisia, suomalaisia ja käkisalmelaisia talonpoikia sanomaan totuuden rajoista ja auttamaan suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodeja hevosin, skuutein ja venein. |
| Så skole och den store herres, hans zarske högheetz waiwoder icke göre thet Kexholmske folcket någet öffwerwåld, till thess gräntzerne, efter som gamalt och af ålder haffwer warit, rätwiisligen äre lagde. Der som och hans zarske höghetz waiwoder sende poster ifrå gräntzen till Rysslandh, heller och frå Ryssland till dem komme poster hiit och diit, så skall man gifwe dem skiutzfärd till land och wathen vthan förhindring och opholdning, och samme poster ingen vanheeder eller någet ondt bevises. Och hwilke waiwoder och hofjunckare vthaf den store herrens zarske högheet bliffwe på gräntzen sende, dem och deres folck skall af thet finske och Kexholmske folcket intedh wåldh eller någen wanheder wederfares, icke heller blifwe opholdne; thet samma skall i liike motte wederfares them i Laplandh af dem, sem der boendet äre. | Älköön myöskään suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit käyttäkö Käkisalmen väkeä kohtaan mitään ylivaltaa kunnes sen rajat, siten kuin ne vanhallaan ovat olleet, on oikeudenmukaisesti merkitty. Kun hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit lähettävät postia rajalta Venäjälle, tai myös Venäjältä heille tulee postia sieltä ja sinne, tulee sille antaa kyytikuljetus maitse ja vesitse esteettä ja pidättämättä, ja postille ei mitään loukkausta tai muuta pahaa osoitettako. Keitä vojevodeja ja hovijunkkareita suuren herran tsaarillinen korkeus rajalle lähettääkin, heille eikä heidän väelleen ei Suomen tai Käkisalmen väki saa kohdistaa mitään loukkausta eikä heitä pidätellä; samoin ja samalla lailla tulee heitä kohdella Lapissa niiden taholta, jotka siellä asuvat. |
| När nu waiwoderne på både siider haffwe lagt gräntzen, såsom den af ålder warit hafwer, så skall Kexholms slot medh all thess lähn, såsom ther vnder leget haffwer på then tiidh, när wår stormechtige herre, konung Jahan, then inbekom, bliffwe den store herrens zarske högheetz waiwoder, som bliffwe sende till Kexholm, inrympt oskamfäredh, strax vthan all argelist, medh alt thet skyt, som på Kexholm finnes och den store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, tilkommer. Och thet Ryske folck, som i Kexholms lähn boo, skall intet öffwerwoldh genom plundrende tilfoges, heller någen af dem till Swerige och Finlandh bliffwe bortförde, efter bägge store sändebudz besluth, och thet Swenske och Finske folck, som i Kexholms lähn nu boo, inthet bliffwe förvägret till att begiffwe sig deden och till Finland igen. Och skole alle Swenske, som äre på Kexholm, vthan all opholdning medh alt deres godz och hwad de äge, friit drage från Kexholm till Finlandh vthan all argelist, och vthaf de Ryske vndersåter medh fordenskap blifwe förfordrede och i deres nödh medh hielp vnsatte. Skall och Swenske vndersåter ware fritt, obehindret och vthan alt wiidere tiltal till at late före frå Kexholm alt det skytt, archlii, krigzmunition, krudt, lodh, skep, skuthor, lådior, båthar, fettalie, spannemål och hwad som hälst de elliest der haffwe, som Swerigis riike tilkommer; alt dette skall af de Ryske vndersåter till Finland wäll bliffwe beledsagedh och framfordret vthan all argelist. | Kun kummankin puolen vojevodit ovat merkinneet rajan, niinkuin se vanhallaan on ollut, niin Käkisalmen linna kaikkine lääneineen, sellaisena kuin se oli siihen aikaan, kun meidän mahtava herramme kuningas Juhana sen sai, tulee luovuttaa suuren herran tsaarillisen korkeuden vojevodeille, jotka lähetetään Käkisalmeen, vahingoittumattomana välittömästi ja ilman juonittelua ja kaikkine niine varusteineen, jotka Käkisalmessa ovat ja jotka kuuluvat suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle. Venäjän väkeen, joka asuu Käkisalmen läänissä, älköön mitään väkivaltaa ryöstöillä kohdistettako, älköönkä myöskään ketään vietäkö Ruotsiin tai Suomeen, molempien suurten lähettiläiden päätöksen mukaan, ja älköön siltä Ruotsin tai Suomen väeltä, joka Käkisalmen läänissä nyt asuu, kiellettäkö lupaa muuttaa takaisin Suomeen. Kaikki ruotsalaiset, jotka asuvat Käkisalmessa, voivat estelemättä siirtyä vapaasti kaikkine tavaroineen ja mitä muuta he omistavat Käkisalmesta Suomeen ilman mitään ilkeyttä ja saada venäläiseltä väestöltä käyttöönsä ajopelejä ja tarpeissaan apua. Ruotsin alamaisilla on oikeus vapaasti esteittä ja ilman mitään kopua viedä Käkisalmesta kaikki ne varusteet, [?], ammukset, ruudin, luodit, laivat, skuutit, lotjat, veneet, [ruokatavarat?], viljan ja mitä muuta heillä siellä onkaan ja mikä kuuluu Ruotsin valtakunnalle; Venäjän alamaisten tulee tämä kaikki hyvin saattaa ja antaa kuljettaa Suomeen ilman mitään ilkeyttä. |
| Sammaledes hwem som bliffwer wår stormechtige herre konung Sigismundi och Swerigis riikes fiende, och then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, och hans zarske högheet skall alle deres fiender medh folck eller skatt inthet hielpe; theslikest then som bliffwer then store herres, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, och hans zarske högheetz hersk[a]pz fiende, wår stormechtigeste herre, konung Sigismundus, och Swerigis riike skall alle de fiender med folck eller skatt inthet hielpe. | Sitä, joka tulee mahtavan herramme kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan viholliseksi, ei suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, ja hänen tsaarillinen korkeutensa väellä tai varoilla auta; vastaavasti sitä, joka tulee suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan ja hänen tsaarillisen korkeutensa väen viholliseksi, ei mahtavin herramme, kuningas Sigismund eikä Ruotsin valtakunta auta väellä tai varoilla. |
| Ther och wår stormechtigste herre, konung Sigismundus, worde sendendes sine sändebudh, budh och påster genom then store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öfwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans zarske högheetz landh, vthur Swerigis riike till andre potentater, the samme sändebudh, budh och poster skole alle drage friit, obehindret, vthan någen opholdning och wanheeder genom hans zarske högheetz herskap; och hwilke sändebudh, budh och poster sampt annedt tienestefolck ifrå andre potentater wele drage till wår stormechtige herre, konung Sigismundus, i Swerigis riike, de samme sändebudh, budh och poster och allehande tienstefolck, skole sammaledes drage fritt och obehindret vthan opholdning genom then store herrens, zaar och storfurstes, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, landh. Sammeledes hwilke sändebudh, budh och poster then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, warder sendendes till påffwen i Rom, Römske keisaren, konungen i Spanien och andre potentater genom Swerigis riike, Finland eller Estlandh, till landh eller wathn, heller och hwilke sändebudh, budh och poster, påwen i Rom, keiseren, konungen i Spanien och andre potentater warde sändendes till den store herren, hans zarske högheet, the alle skole genom Swerigis riike, Finland och Estlandh owägerligen stadde bliffwe, vthan någen opholdning eller hinder. Theslikest hwilke köpmän medh deres wahrur wele drage till then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryszland zamoderzetz, öffwer hafwedh, vthur Römeske riiket, Spanien, Engeland, Danmark, Franck-riike, Lybech och andre orther, hwadan de komme medh deres wahrur och clenodier, som vthi hans zaarske högheetz skatt kunne ware tienlig, the samme skole genom Swerigis riike, Finland och Estlandh och the huus, som nu äre vnder Swerigis riike, obehindret och vthan all argelist och opholdning förrese till wathn och till landh, när the deres godz vthi Wiiborg eller Räfle wiist och förtecknat haffwe. Sammaledes hwilke doctores, bårdskärere och allehonde tienstefolck och embetzfolck, som wele drage till den store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, så skall wår stormechtigeste herre, konung Sigismundus, alt thette folck till then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans zaarske högheetz herrskap, vthan all förhindring och opholdning städie och inthet ondt late them wederfares. | Kun mahtavin herramme, kuningas Sigismund lähettää lähettiläitään, viestejään tai postia suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa maiden läpi Ruotsin valtakunnasta muille valtamiehille, niin niiden lähettiläiden, viestien ja postin tulee voida kulkea vapaasti esteettä ja ilman mitään viivästyttämistä tai loukkauksia hänen tsaarillisen korkeutensa väen puolelta; ja ne lähettiläät, viestit ja posti samoin kuin muiden valtamiesten palvelusväki, joka haluaa mennä mahtavan herramme, kuningas Sigismundin luo Ruotsin valtakunnassa, niiden lähettiläiden, viestien ja postin ja kaikenlaisen palvelusväen tulee samoin vapaasti ja esteitä asettamatta saada kulkea suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, maiden läpi. Samoin sellaiset lähettiläät, viestit ja posti, joita suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, lähettää Rooman paaville, Rooman keisarille, Espanjan kuninkaalle tai muille valtamiehille Ruotsin valtakunnan, Suomen tai Viron kautta tai sellaiset lähettiläät, sanomat tai posti, Rooman paavilta, keisarilta, Espanjan kuninkaalta tai muilta valtamiehiltä, jotka lähetetään suurelle herralle, hänen tsaarilliselle korkeudelleen ja jotka kulkisivat Ruotsin valtakunnan, Suomen ja Viron läpi tulee viipymättä saattaa matkaan ilman mitään keskeytystä tai estettä. Samaten sellaiset kauppamiehet, jotka haluavat päästä suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan luo, meren yli, Rooman valtakunnasta, Espanjasta, Englannista, Tanskasta, Ranskasta, Lyypekistä tai muista paikoista, mistä kaikkialta he tulevatkaan kauppa- ja arvotavaroineen, jotka hänen tsaarillisen korkeutensa hoville voisivat olla hyödyllisiä, voivat Ruotsin valtakunnan, Suomen ja Viron ja niiden talojen, jotka ovat nyt Ruotsin valtakunnan alaisia, kautta esteettä ja ilman mitään vitkuttelua tai keskeytystä matkustaa vesitse ja maitse, kun heidän tavaransa on Viipurissa tai Räävelissä näytetty ja merkitty luetteloon. Samoin sellaiset lääkärit, parturit ja kaikenlainen palvelusväki ja virkamiehet, jotka haluavat päästä suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, luo, niin mahtavin herramme, kuningas Sigismund, sallii tämän väen kulkea suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa väen luo, ilman minkäänlaista estettä ja viivytystä eikä salli mitään pahaa heihin kohdistettavan. |
| På alt dette haffwe wii Swenske store sändebudh, Sten Baner till Händelöö och Broo, ridder, Swerigis riikes rådh, Christer Claeszon, herre till Åminne, Jören Boye till Gennäs och Kulla, stadtholler på Räfle och vthi Estland, Arffwedh Erichson till Lindöö och Grabacka, knechteöffwerste och stadtholler på Narffwenn, och wii Niclaes Rask till Mälstadh och Hans Kranck, både secreterere, på wår stormechtige herres, Konung Sigismundi, och Swerigis riikes wegne med den store herrens, Zaar och Storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Ryssland zamoderzetz, på hans Zarske Högheetz wegne, medh store sändebudh, okolnitze och namesnick på Koluskoga, knäs Iwan Samsonowitz Turenin, och medh hofjunkaren och namesnick på Jelatom, Ostafi Michalowitz Puschin, och medh diakerne Gregori Iwanofzin Klabukow och Posnich Demetrua, en ewig fredh giort och beslutidh, och beslutzbreffwen schriffwit, och wåre insegell vnder dette bref hängt och medh wåre egne händer vnderschrifwit och öffwer alt thette kyst korsset, att wår stormechtigste herre, Konung Sigismundus, skall holle denne ewige fredh, såsom vthi bägges wåre bref beschriffwit är, fast och oryggeligen till ewigh tiidh, och ther vthi inthet förandre. Schriffwit på then Iwanagorodske siide wedh Narffwe åå neden för Iwanagorodtt wedh Teusina then adertonde maij åhr effter Christi födelsse et tusendh femhundrede niietiie fem. | Kaikesta tästä me Ruotsin suuret lähettiläät, Sten Baner Händelöstä ja Brosta, ritari, Ruotsin valtaneuvos, Christer Claeszon, Åminnen herra, Jören Boye Gennäsistä ja Kullasta, Räävelin ja Viron käskynhaltija, Arvid Erickson Lindöstä ja Grabackasta, nihtieversti ja Narvan käskynhaltija, ja me Niclaes Rask Mälstadista ja Hans Kranck, molemmat sihteereitä, mahtavan herramme, Kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta olemme suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, ja hänen tsaarillinen korkeutensa puolesta suurten lähettiläiden rajaylimys ja Koluskogan käskynhaltija ruhtinas Ivan Samsonovits Tureninin, ja hovijunkkari ja Jelatomin käskynhaltija Ostafi Mihalovits Pushinin, ja tiakkojen Gregori Ivanofsin Klabukovin ja Posnik Demetruan, kanssa tehneet ja päättäneet ikuisen rauhan ja päätöskirjan kirjoittaneet ja sinettimme tämän kirjan alle ripustaneet ja omin käsin allekirjoittaneet ja kaiken tämän yli suudelleet ristiä niin, että mahtavin herramme Kuningas Sigismund tulee pitämään tämän ikuisen rauhan niinkuin molempien kirjassa on kirjoitettu, lujana ja rikkomattomana ikuisiin aikoihin mitään muuttamatta. Kirjoitettu Ivangorodin puolella Narva-joella Ivangorodin alapuolella Täyssinässä kahdeksantenatoista toukokuuta vuonna tuhat viisisataa yhdeksänkymmentä viisi jälkeen Kristuksen syntymän. |
| Sten Baner. Jörenn Boije. Arffedh Erichson.
Wår stormechtigste Konungs Sigismundi Secretarius Jagh Niclas Rasck till Melstadh haver thette fredsbref vnderschrifuidt. Wår stormechtigste Konungs Sigismundi Secretarius Jagh Hans Kranck haffuer dette fredzbref vnderschriffwidt. |
Sten Baner. Jören Boije. Arvid Erickson.
Mahtavimman Kuninkaamme Sigismundin sihteeri Minä Niclas Rasck Mälstadista olen tämän rauhankirjan allekirjoittanut. Mahtavimman Kuninkaamme Sigismundin sihteeri Minä Hans Kranck olen tämän rauhankirjan allekirjoittanut. Suomenkielinen käännös: Pauli Kruhse. |
| Rydbergs kommentarer:
Christer Claesson har icke underskrifvit, men hans sigill är vidhängdt, det andra i ordningen. De fyra sändebudens sigill äro i kupor af förgyldt silfver; de tvänne sekreterarnes i mindre och oförgylda silfverkupor. Alla sigillen hänga i snören af blått silke, genomviradt med guldtråd.
1) Hela detta fredsverk drefs af hertig Karl. Konung Sigismund återkom icke till Sverge förr än under sommaren 1598 och då i spetsen för en Polsk krigshär. Efter slaget vid Stångebro och förlikningen i Linköping, hvilken han icke fullgjorde, återvände han till Polen utan att hafva återtagit regeringen i Sverge, dit han aldrig mera återkom. Den artikeln i Teusinska traktaten, att han efter sin återkomst till Sverge skulle ratificera traktaten, blef sålunda ouppfyld. Icke heller gaf han under de därpå följande åren, före sin afsättning, någon ratifikation af densamma. Tsar Feodor var avliden redan den 7 januari 1598. Traktaten vid Teusina har på detta sätt förblifvit utan ratifikation af de suveräner, i hvilkas namn den är sluten. Den har emellertid, detta oaktadt, å båda sidor ansetts giltig och dess vilkor gingo i verkställighet. Gränserna lades i öfverensstämmelse med dess stipulationer under åren 1595 och 1596 och Kexholms län återlemnades till Ryssland 1597. Tzar Boris Godunow undandrog sig visserligen att bekräfta densamma under förevändning, att den icke blifvit af konung Sigismund ratificerad och att omständigheterna nu vore förändrade (Karamsin, Hist. De Russie, XI, 49), men sedermera stadfästes den i det s. k. Viborgska kontraktet af den 28 februari 1609 och därefter i fredsslutet i Stolbova af den 27 febr. 1617, art. 23. 2) Om denna gränsbestämning "alt intill Norre haffwedh", hvarigenom Sverge kom i kontakt med Danmark-Norge, se längre fram vid freden i Knäröd 1613 (om Finmarken). 3) Den andra gränskommissionen uppgick icke gränsen längre än till Pisamäki, ett högt berg i Nyslotts län, hvarifrån till följd däraf den tredje kommissionens rågångsbref tager sin början. Den ryska byn Repula, i nuvarande guvernementet Olonetz, ligger i närheten af Rajasuo, där det tredje rågångsbrefvet är dateradt. |
Rydbergin kommentteja:
Christer Claesson ei ole allekirjoittanut, mutta hänen sinettinsä on oheenliitetty, järjestyksessä toiseksi. Neljän lähettilään sinetit ovat kullatuissa hopeakuvuissa; kahden sihteerin ovat pienemmissä kultaamattomissa hopeakuvuissa. Kaikki sinetit riippuvat silkkinyöreissä, johon on kierretty kultalanka.
1) Koko tämä rauhanteko jäi Kaarle-herttualle. Kuningas Sigismund ei palannut Ruotsiin ennen kuin kesällä 1598 ja silloin puolalaisen sotajoukon kärjessä. Stångebron taistelun ja Linköpingin sovittelun, mitä hän ei koskaan täyttänyt, jälkeen hän palasi Puolaan saamatta haltuunsa Ruotsin hallitusta, sinne hän ei enää koskaan palannut. Se artikla Täyssinän sopimuksessa, joka toteaa, että hän Ruotsiin palattuaan ratifioi sopimuksen, jäi siten toteutumatta. Myöskään seuraavana vuonna ennen syrjäyttämistään, hän ei suorittanut mitään ratifiointia. Tsaari Fjodor kuoli jo tammikuun 7:nä 1598. Täyssinän sopimus jäi siten ilman niiden hallitsijoiden ratifiointia, joiden nimissä se oli päätetty. Se katsottiin kuitenkin tästä huolimatta molemmilla puolilla päteväksi ja sen ehtoja ruvettiin toteuttamaan. Rajat käytiin sopimusehtojen mukaisesti vuosina 1595 ja 1596 ja Käkisalmen lääni palautettiin Venäjälle 1597. Tsaari Boris Godunov vetäytyi myös allekirjoittamasta verukkeella, että sopimusta ei kuningas Sigismund ollut ratifioinut ja että olosuhteet olivat nyt muuttuneet (Karamzin, Hist. de Russie, XI, 49), mutta sittemmin se vahvistettiin ns. Viipurin sopimuksessa 28.2.1609 ja tämän jälkeen Stolbovan rauhansopimuksessa 27.2.1617, art. 23. 2) Rajan määrittelystä "aina Jäämereen saakka", missä Ruotsi tuli kosketukseen Tanska-Norjan kanssa, katso (edempänä) Knäredin rauhansopimuksen 1613 Ruijaa koskevaa kohtaa. 3) Toinen rajakomissio ei käynyt rajaa pidemmälle kuin Pisamäelle, korkealle vuorelle Savonlinnan läänissä, ja sen seurauksena kolmannen komission rajankäyntikirja alkaa siitä. Venäjän kylä Repola, nykyisessä Aunuksen kuvernementissa, sijaitsee Rajasuon läheisyydessä, missä kolmas rajankäyntikirja on päivätty. |
| Översättarens tillägg:
3) Pisaberget, 270 m över havsytan, ligger vid gränsen till kommunerna Nilsiä och Juankoski. På toppen de svenska och ryska gränskomissionernas stenhuggna tecken från år 1595. 4) Enligt Rydberg. 5) Namnet Lübeck borde vara Luga (Tjumikovs kommentar i ryska översättningen). Ån Luga eller Laukaanjoki ligger i västra Ingermanland österut från Narvaån. 6) Riksrådet Sten Axelsson Banér, 1546-1600, ägde jordegodset Händelö i S:t Johannes församling, Norrköpings stad, Östergötlands län. Egendomen Bro torde finnas i närheten men eftersom namnet är tämligen frekvent kan flera orter komma ifråga. Friherren Christiern Claesson Horn, c. 1555-1610, ägde Åminne i Halikko, landskapet Egentliga Finland. Lagman Boye, c. 1540-1617, hade Gennäs i Pojo, Raseborgs härad, Nylands län. Kulla finns på flera orter, bland annat ett i Ingå och ett i Tenala, bägge i Raseborgs härad. Arffwedh Erichson Stålarm, 1549-1620, ägde Lindö i Tenala, Nyland. Grabacka kan kanske avse Grabbacka i Karis, Nyland. Mälstad finns på några orter i Sverige, t.ex. ett i Husby socken och ett i Kårsta sn, Långhundra härad, Stockholms län, samt ett i Vallby socken, Österrekarne härad, Södermanlands län. (Ortinformationen ovan är vänligen lämnats till mitt förfogande av Ulla Swedell hos Ortnamnsarkivet i Uppsala.) |
Kääntäjän lisäys:
3) Pisa, 270 m merenpinnasta, sijaitsee Nilsiän ja Juankosken rajalla. Huipulla Ruotsin ja Venäjän rajakomissioiden kiveen hakatut merkinnät vuodelta 1595. 4) Rydbergin mukaan. 5) Nimen Lyypekki tulisi olla Luga (Tshumikovin huomautus venäjänkielisessä käännöksessä). Luga eli Laukaanjoki sijaitsee Länsi-Inkerissä Narva-joesta itään. 6) Valtaneuvos Sten Axelsson Banér, 1546-1600, omisti Händelön maatilan P. Johanneksen srk:ssa, Norrköpingin kaupungissa, Itä-Göötanmaan läänissä. Tilan nimeltä Bro pitäisi löytyä läheltä, mutta koska nimi on varsin yleinen, voi usea paikkakunta tulla kysymykseen. Vapaaherra Krister Klausson Horn, n. 1555-1610, omisti Joensuun (Åminne) Halikossa. Laamanni Boijella, n. 1540-1617, oli Gennäs Pohjassa. Kullaa esiintyy monella paikkakunnalla. Yksi on mm. Inkoossa ja toinen Tenholassa. Arvid Erikson Stålarm, 1549-1620, omisti Lindön Tenholassa. Grabacka voi tarkoittaa Grabbackaa Karjaalla. Mälstad esiintyy muutamalla paikkakunnalla Ruotsissa, esim. yksi on Husbyn pitäjässä ja toinen Kårstan pitäjässä, Långhundran kihlakunnassa, Tukholman läänissä, samoin yksi Vallbyn pitäjässä, Österrekarnen kihlakunnassa, Södermanlannin läänissä. (Paikannimiä koskevat tiedot edellä on Ulla Swedell Uppsalan paikannimiarkistosta toimittanut ystävällisesti käytettäväkseni.) |
Alkuun
Takaisin historiasivulle.
