Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous.
1864. No 4.

Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Waltiopäiwiä awattaessa, Waltiosalissa Keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Syyskuun 18 päiwänä 1863.

Sen menonjärestyksen mukaan, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa määräsi Waltiopäiwäin awaamiselle, tahtoi Hänen Majesteettinsa, kuultuansa Jumalanpalwelusta ja Waltiopäiwäsaarnaa Kaupungin Nikolai-kirkossa, kello neljännes kahta jälkeen puolipäiwän, huoneistansa tulla Waltiosaliin, jolloin Hänen Majesteettinsa edellä käwiwät: 1:ksi Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin kanssa,
2:ksi Suomen Keisarillisen Senaatin wara Esimies ja Jäsenet sekä Prokuratori, ja
3:ksi Suomen Kenral-Kuwernöri, sekä perässänsä tuliwat:
a) Heidän Keisarilliset Korkeutensa Suuriruhtinaat Alexander, Wladimir ja Alexei Alexandrowitsch sekä Nikolai Konstantinowitsch.
b) Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Howin Ministeri, Kenral-ajutantti Kreiwi Adlerberg ja ulkomaan asiain Ministeri, wara Kansleri Ruhtinas Gortschakow.
c) Suuriruhtinanmaan Ministeri-Waltiosihtieri Kreiwi Armfelt ja Ministeri-Waltiosihtierin-Warawirkainen Wapaaherra Stjernwall-Walléen.
d) Päällikkö Keisarillisen Majesteetin Kanslian 3:ssa Osastossa, Kenral-Ajutantti Ruhtinas Dolgorukow, Sotaministeri, Kenral-Ajutantti Miljutin ja Wirkaatekewä Meriministeri, Kenral-Ajutantti Krabbe, sekä suuri-lukuinen seurue, johon kuului osaksi Hänen Majesteettinsa kunniapalwelukseen asetettuja, osaksi näissä juhlallisissa menoissa läsnä olemaan kutsuttuja ylempiä sota- ja siwiliwirkamiehiä. 
Papis-, Porwaris- ja Talonpoikaissäädyt puhemiehinensä oliwat, ennen Hänen Majesteettinsa tuloa Waltiosaliin, sinne kokountuneina.
Hänen Majesteettinsa otti asettuaksensa Waltaistuimen eteen, ja likinnä wieressä oliwat Heidän Keisarilliset Korkeutensa Suuriruhtinaat Alexander, Wladimir ja Alexej Alexandrowitsch sekä Nikolai Konstantinowitsch.
Waltaistuimen siwuille asettui oikealle puolelle Hänen Majesteettinsa Howin Ministeri, Kenral-Ajutantti Kreiwi Adlerberg ja wasemmalle ulkomaan asiain Ministeri, wara Kansleri Ruhtinas Gortschakow.
Kenral-Kuwernöri, Wapaaherra Rokassowsky ja Ministeri-Waltiosihtieri Kreiwi Armfelt jäiwät alapuolelle waltaistuinta, Kenral-Kuwernöri sen oikealle ja Ministeri-Waltiosihtieri wasemmalle puolelle.
Sitte kun Ritaristo ja Aateli Maamarsalkkinensa, Keisarillisen Senaatin wara Esimies ja Jäsenet sekä Prokuratori, Ministeri-Waltiosihtierin-Warawirkainen Wapaa-herra Stjernwall-Walléen, niin myös Kenral-Ajutantit Ruhtinas Dolgorukow, Miljutin ja Krabbe sekä ne Hänen Majesteettinsa seuruesen kuuluwat ja kutsutut henkilöt oliwat käyneet heille osoitetuille sijoillensa, tahtoi Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas terwehtää Säätyjä seuraawalla armollisella puheella:

"Répresentants du Grand-Duché de Finlande!

(no-pycckuu)

En Vous voyant réunis autour de Moi, Je suis heureux d'avoir pu accomplir Mes voeux et vos espérances.

Mon attention s'est des longtems porté sur un certain nombre de questions successivement soulevées et qui touchent aux intérêts les plus sérieux du pays. Elles sont restées en suspens vu que leur solution demandoit la coopération des États. Des considérations majeures, dont l'appréciation M'est réservée, ne M'avoient pas permis de réunir les représentants des quatre ordres du Grand-Duché durant les premières années de Mon règne. Néanmoins, J'ai pris à tems des mesures préparatoires pour arriver à ce but, et aujourd'hui que les circonstances ne sont plus de nature à motiver un plus long ajournement. Je Vous ai convoqués, afin de Vous faire part, après avoir préalablement entendu Mon Sénat de Finlande, des projets de loi de quelques affaires administratives, dont Vous aurez à Vous occuper durant la session actuelle. Considérant leur gravité, Je les ai d'abord fait examiner par une commission, composée de personnes investies de la confiance de la nation. La publicité accordée aux débats de cette commission Vous à fait connoitre d'avance l'objet des vos délibérations et Vous avez été à même d'approfondir ces projets de loi en consultant les opinions et les besoins du pays. Malgré leur nombre et leur importance il Vous sera en conséquence possible d'en terminer l'examen définitif dans le délai fixé par la loi.

L'exposé financier qui Vous sera communiqué, Vous prouvera que les revenus de l'État ont toujours suffi pour couvrir les dépenses courantes et que l'accroissement considérable des impôts indirects, témoignage de la prospérité publique, a permis d'appliquer des ressources plus étendues au développement matériel et moral du pays.

J'ai autorisé le gouvernement du Grand-Duché à contracter des emprunts uniquement pour faire face aux besoins de la dernière guerre et pour couvrir les frais de construction du chemin de fer entre Helsingfors et Tavastehus.

Le compte rendu de l'emploi de ces emprunts, qui Vous sera également communiqué, Vous fera voir que les revenus actuels de l'État suffisent pour amortir cette dette avec ses intérêts. Mon désir est toutefois qu'à l'avenir aucun nouvel emprunt ne soit fait sans la participation des États du Grand-Duché, à moins qu'une invasion inopinée de l'ennemi ou quelque autre malheur public imprévu ne Nous en fasse une nécessité.

Les nouvelles contributions que Je fais proposer à la Diète tendent à réaliser différentes mesures destinées à augmenter le bien-être du pays et à faire prospérer l'enseignement du peuple. C'est à Vous à décider de l'urgence et de l'étendue des ces mesures.

Plusieurs des stipulations des lois fondamentales du Grand-Duché ne sont plus applicables à l'état des choses survenu depuis sa réunion à l'Empire; d'autres manquent de clarté et de précision. Désirant remédier à ces imperfections, Mon intention est de faire élaborer un projet de loi qui contiendra des explications et des supplémens à ces stipulations pour être soumis à l'examen des États lors de la prochaine Diète, que Je pense convoquer dans trois ans. En maintenant le principe Monarchique constitutionel inhérent aux moeurs du peuple Finlandois et dont toutes ses lois et ses institutions portent le caractère, Je veux faire admettre dans ce projet un droit plus étendu que celui que possèdent déjà les États quant au réglement de l'assiette des impôts, ainsi que le droit de motion qu'ils ont anciennement possédé, Me reservant toutefois celui de prendre l'initiative dans toutes les questions qui touchent au changement de la loi fondamentale.

Vous connoissez Mes sentimens et Mes voeux, pour le bonheur et la prospérité des peuples confiés à Ma sollicitude. Aucun de Mes actes n'a pu troubler l'entente qui doit régner entre le Souverain et la nation. Je désire que cette entente continue à être, comme par le passé, le gage des bons rapports qui M'unissent au brave et loyal peuple Finlandois. Elle contribuera puissamment à la prospérité d'un pays bien cher à Mon coeur et Me fournira un nouveau motif pour Vous rassembler périodiquement.

C'est à Vous, Représentants du Grand-Duché, à prouver, par la dignité, la modération et le calme de Vos discussions qu'entre les mains d'un peuple sage, décidé à travailler, d'accord avec le Souverain, dans un esprit pratique au développement de son bien-être, les institutions libérales loin d'être un danger, deviennent une garantie d'ordre et de prospérité.

Je déclare ouverte la présente Diète."

Tämä armollinen puhe herätti kolmenkertaisen "eläköön Keisari ja Suuriruhtinas!", jonka perästä sen ruotsiksi käännettynä luki Ministeri-Waltiosihtieri Kreiwi Armfelt ja suomennettuna Keisarillisen Senaatin Oikeus-Osaston Wara Esimies Wapaaherra Sackleén, kumpikin noustunsa Waltaistuimen alimmalle portaalle; ja kuuluwat mainitut käännökset, peräkkäin tähän otettuina näin:

"Representanter för Storfurstendömet Finland!

Då Jag ser Eder härstädes församlade, känner Jag Mig lycklig att hafwa kunnat uppfylla Edra förhoppningar och Mina önskningar.

Länge har Min uppmärksamhet warit fästad wid ett antal i landets wäl djupt ingripande frågor, hwilka efter hand blifwit wäckte, men icke kunnat afgöras, emedan deras lösning beror af ständernas medwerkan. Wigtiga statsskäl, dem Jag ensam egt att bedömma, hafwa under Mina första regeringsår hindrat Mig att sammankalla Storfurstendömets ständer. Men Jag har dock så tidigt låtit widtaga förberedande åtgärder härtill, att Jag numera, då ingen twingande anledning till uppskof förefinnes, kunnat församla Eder, för att, efter det Jag hört Min Senat för Finland, förelägga Eder de lagförslag och öfriga ärenden, hwilka skola utgöra föremål för Edra öfwerläggningar under denna landtdag.

Med afseende fästadt på dessa frågors stora wigt har Jag låtit dem på förhand granskas af män, dertill utsedde af landets förtroende. Den offentlighet, som gifwits åt denna församlings förhandlingar, har beredt Eder tillfälle att på förhand lära känna ämnena för Edra öfwerläggningar och att öfwertänka dem, rådförande Eder med nationens åsigter och behof. I följd häraf bör det blifwa Eder möjligt, att oaktadt frågornas omfattning och betydenhet afsluta Edra arbeten inom den af grundlagen för ständernas sammanwaro föreskrifna tid.

Af de redogörelser rörande landets drätsel, Jag will låta åt Eder öfwerlemna, skolen I finna, att statswerkets inkomster alltid warit tillräcklige för de löpande statsutgifternes betäckande, samt att en betydlig tillwext i de indirekta skatterna, som förmånligt wittnar för landets stigande wälstånd, tillåtit allt större anslag anwändas till främjande af dess andliga och materiela intressen.

Endast till bestridande af krigskostnaderne åren 1855 och 1856 samt till bekostande af jernwägen emellan Helsingfors och Tawastehus har Jag tillåtit Storfurstendömets styrelse att upptaga statslån. Äfwen rörande dessa skall en redogörelse Eder föreläggas, som utwisar att ränta och amortissement för desamma kunna af statswerkets närwarande tillgångar bestridas. Min wilja är dock, att framdeles intet statslån må utan Storfurstendömets ständers medwerkan upptagas, så framt icke plötsligt fiendtligt anfall eller annan oförutsedd allmän olycka skulle göra sådant oundgängligen nödwändigt.

De nya anslag, Jag wid denna landtdag af Eder begär, afse också endast nya åtgärder för den allmänna bildningens och wälståndets höjande. Åt Eder öfwerlemnar Jag att fritt afgöra öfwer dessa åtgärders lämplighet och omfång.

Flere stadganden i Storfurstendömets grundlagar äro icke mera tillämplige på de förhållanden, som genom dess förening med Kejsarriket inträdt; andre sakna nödig tydlighet och bestämdhet. Då Jag önskar se dessa brister afhjelpta, skall Jag låta uppgöra förslag till särskilda förklaringar och tillägg till desamma, att ständernas pröfning föreläggas wid nästa landtdag, hwilken Jag har för afsigt att sammankalla efter tre år. Fasthållande de konstitutionelt monarkiska grundsatser, som uppbäras af Finska folkets öfwertygelser samt äro sammanwurna med landets lagar och institutioner, will Jag genom sagde förslag ytterligare utsträcka den rätt till sjelfbeskattning, ständerna nu grundlagsenligt ega, äfwensom återgifwa ständerna den motionsrätt, dem af ålder tillhört, förbehållande Mig likwäl initiatiwet i grundlagsfrågor.

I kännen Mina tänkesätt och Mina wälönskningar för de folks lycka och wålgång, som Försynen förtrott åt Min omsorg. Ingen handling från Min sida bör hafwa kunnat störa det förtroende, som måste ega rum emellan Regent och folk. Måtte detta förtroende emellan Mig och det redbara och trogna Finska folket, framdeles såsom hitintills, utgöra den säkra föreningslänken Oss emellan. Den skall då kraftigt bidraga, att befordra detta folks lycka, som för Mitt hjerta alltid förblir dyrbart, samt gifwa Mig en ytterligare anledning att sammankalla Eder till periodiskt återkommande landtdagar.

Det tillhör Eder, representanter för Storfurstendömet, att genom wärdighet, hofsamhet och lugn i Edra öfwerläggningar ådagalägga, att fria institutioner långt ifrån att wara wådlige, utgöra en borgen för ordning och trefnad hos det folk som i samråd med sin Regent och med praktiskt förstånd arbetar på utwecklingen af sin wälfärd.

Jag förklarar den utlysta landtdagen härmed öppnad."

"Suomen Suurruhtinanmaan Edusmiehet!

Nähdessäni teidät tässä kokountuneina tunnen Minä Itseni onnelliseksi, että olen woinut täyttää teidän toiwotuksenne ja oman mieli-haluni.

Kauan olen Minä tarkastanut useampia, maan parasta sywälti koskewia kysymyksiä, jotka aika ajasta owat ilmautuneet, waan joita ei ole woitu päättää sen tähden, että waltio-säätyjen osallisuus on niiden ratkaisemiseen tarpeellinen. Tärkeät waltiolliset syyt, jotka Minun yksinäni on tullut arwioida, owat ensimmäisinä hallituswuosinani estäneet Minun kutsumasta Suuriruhtinanmaan säädyt kokoon. Waan Minä olen kuitenkin niin warhain käskenyt toimittaa walmistuksia tätä warten, että nyt, kun pakoittawia syitä ylös-lykkäämiseen et enää löydy, olen woinut teidät kutsua kokoon ja, kuultuani Suomen Senaattini, teille esitellä ne lain-ehdotukset ja muut asiat, jotka näillä waltiopäiwillä tulewat olemaan keskustelustenne aineksina.

Näiden kysymysten suuren painon tähden olen Minä ne edeltä-päin antanut tutkia miehiltä, jotka maan luottamus siihen walitsi. Se julkisuus, joka tämän kokouksen neuwotteluille annettiin, on teille saattanut tilaisuuden jo edeltä-käsin tulla tuntemaan keskustelustenne aineet ja miettimään, mitä kansan mieli-ala ja tarpeet niissä waatii. Sen tähden on se olewa mahdollista, waikka kysymykset owat laweat ja painawat, että woitte työnne päättää perustus-laissa säätyjen koossa-ololle määrätyn ajan sisään.

Niistä maan waltio-waroja koskewista tilikirjoista, jotka Minun käskystäni saatte wastaan-ottaa, tulette tuntemaan, että waltion tulot aina owat riittäneet juoksewien waltio-maksujen suorittamiseksi ja että tilapäisten werojen runsas eneneminen, joka edullisesti todistaa maan nousewaa warallisuutta, on hallitukselle antanut tilaisuuden wuosi wuodelta käyttää aina isompia waroja maan hengellisten ja aineellisten etujen waurastamiseksi.

Ainoastaan wuosien 1855 ja 1856 sota-kulunkien maksamiseen kuin myös Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan wälisen rauta-tien kustantamiseen olen Minä suonut Suurruhtinanmaan hallituksen ottaa waltio-lainoja. Näistäkin on teidän eteenne pantawa tili, joka osoittaa, että niiden kaswut ja kuoletus woidaan suorittaa waltion nykyisistä waroista. Tahtoni on kuitenkin, ett'ei wast'edes waltiolainaa oteta ilman Suurruhtinanmaan säätyjen osallisuudetta, ell'ei wihollisen äkillinen karkaus tahi joku muu odottamatoin yleinen onnettomuus sitä tekisi wälttämättömän tarpeelliseksi.

Ne uudet raha-määräykset, joihin Minä näillä waltio-päiwillä pyydän teidän suostumaan, tarkoittawatkin ainoastaan uusia toimia yhteisen siwistyksen ja warallisuuden korottamiseksi. Teidän wapaasti päättääksenne jätän Minä näiden toimien soweliaisuuden ja laweuden.

Useat säännöt Suurruhtinanmaan perustus-laeissa eiwät enää ole sopiwat niissä suhteissa, jotka sen yhdistys Keisarikunnan kanssa on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tarpeellista selkeyttä ja wakawuutta. Haluten saada nämä puutteet autetuiksi, tahdon Minä walmistuttaa selitysten ja lisäysten ehdotuksia erinäisiin kohtiin perustus-laeissa, pantawiksi säätyjen tutkinnon alle tulewilla waltio-päiwillä, jotka Minä aion kolmen wuoden kuluttua kutsua kokoon. Pysywä sen perustus-laillisesti rajoitetun ruhtina-wallan pohjalla, jota Suomen kansan mieli-ala suosii ja joka on kaswanut maan lakien ja laitosten kanssa yhteen, tahdon Minä mainituilla ehdotuksilla laajentaa sen itseweroitus-oikeuden, joka säädyillä perustus-lain myöten nyt on, kuin myös antaa säädyille takaisin sen ehdotus-oikeuden waltio-päiwillä, joka heillä wanhastaan on ollut, kuitenkin pidättäen ainoastaan Itselleni oikeuden nostaa kysymystä perustus-lakien muuttamisesta.

Te tunnette Minun ajatus-laatuni ja kuinka rakas Minulle niiden kansojen onni ja menestys on, jotka Luoja on uskonut Minun huolenpitooni. Minun puoleltani ei yhdenkään teon ole pitänyt woida hämmentää sitä luottamusta, joka on wälttämätöin Hallitsijan ja kansan kesken. Olkoon tämä luottamus Minun ja Suomen rehellisen sekä uskollisen kansan wälillä, tästä lähtien niin kuin tähänkin asti, sinä lujana siteenä, joka meidät yhdistää. Se on sitten woimallisesti auttawa onnellisuuden kartuttamista tässä kansassa, joka Minun sydämelleni aina pysyy kalliina, ja se on antawa Minulle uutta syytä kutsua teitä määräajoittain kokountuwille waltio-päiwille.

Teidän tulee, Suurruhtinanmaan edusmiehet, arwoisuudella, kohtuudella ja wakaisuudella keskusteluksissanne osoittaa, että wapaat walta-menot eiwät suinkaan ole waarallisia, mutta takaawat järjestystä ja hupaisuutta sille kansalle, joka yksissä neuwoin Hallitsijan kanssa ja käytännöllisellä järjellä harrastaa menestyksensä lisääntymistä.

Minä julistan tämän kautta kokoonkutsutut waltio-päiwät awatuiksi."

Kun molemmat käännökset oliwat luetut, nostiwat Säädyt mitä hartaimmat onnenhuudot Hänen Majesteetilleensa.

Maamarsalkki Wapaaherra Nordenstam ja aatelittomain säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa Bergenheim, Wiipurin Wallinto-Porimestari Örn ja Talonpoika Mäki-Peska Ruoweden pitäjäästä Turun ja Porin lääniä saiwat sitte luwan, Kenral-Kuwernörin wiittauksen mukaan, kukin wuorostansa astua esiin ja säädyn nimessä Hänen Majesteetillensa edeskantaa alammaisen kunnioituksensa, jossa lausuiwat:

Maamarsalkki Wapaaherra Nordenstam: (Ruotsinkielinen teksti on julkaistu vain asetuskokoelman ruotsinkielisessä painoksessa).

"Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste!
Alltsedan ledningen af Finlands politiska öden genom försynens skickelse lades i Eders Kejserliga Majestäts milda och rättwisa hand, har landet haft den tillfredsställelsen att se styrelseprinciperna i en oafbruten följd undergå en tidsenlig utweckling i öfwerensstämmelse med wårt lands egendomliga förhållanden och folkets önskningar. För att gifwa denna utweckling en praktisk lösning, har Eders Majestät behagat sammankalla Ständerne till den af Eders Majestät nu, till allas fägnad, i egen hög person öppnade landtdagen.

Dessa dyrbara wedermälen af huld omsorg om landets wäl och ädelt bemödande att göra folket lyckligt, hafwa också tillwunnit Eders Majestät den wackraste och afwundswärdaste af alla belöningar: folkets uppriktiga hyllning.

Återupplifwandet af ett regelbundet konstitutionelt statsskick har alltid utgjort och utgör wårt folks lifligaste önskan. Allt hwad Eders Majestät kommer att göra för ett sådant statsskicks ändamålsenliga utweckling, skall emottagas med den största erkänsla och ännu mera befästa den warma tillgifwenhet och det förtroende, som Eders Majestäts trogne finske undersåter alltid hyst för sin Monarks ädla och högsinta personlighet.

Då, enligt sedwanligt bruk, Ridderskapet och Adeln har den lyckan att wid detta högtidliga tillfälle först nalkas sin Högborne Storfurste, utbeder sig detta stånd, att inför Eders Kejserliga Majestäts Thron få nedlägga sin undersåtliga wördnadsbetygelse och anhåller i all underdånighet att Eders Majestät wärdes städse omfatta Ridderskapet och Adeln med sitt ynnestfulla och nådiga hägn." 

"Suuriwaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Aina sitte kun Suomen waltiollisten elowaiheitten johdatus Luojan sallimuksesta annettiin Teidän Keisarillisen Majesteettinne hellään ja oikeudessa pysywään käteen, on maa woinut tyytywäisyydellä nähdä hallituksen periajatusten lakkaamatta ja ajanmukaisesti waurastuneen maamme omituisten olojen ja kansan mieli-halun mukaan. Tämän waurastuksen käytölliseen päätökseen pääsemiseksi on Teidän Majesteettinne tahtonut kokoonkutsua Säädyt näihin Teidän Majesteettinne nyt, kaikkein iloksi, omassa korkeudessanne awaamiin waltiopäiwiin.

Nämä kalliit todistukset maan parhaan hellästä huolenpidosta ja ylewistä ahkeroimisista kansan onnellistuttamiseksi owatkin tuottaneet Teidän Majesteetillenne kaikkia kauniimman ja kadehdittawimman palkinnon: kansan wilpittömän kunnioituksen.

Perustussäännöllisesti järestetyn waltiotilan tuleminen uuteen eloon on aina ollut ja on kansamme hartaimpana mielihaluna. Mitä Teidän Majesteettinne on tekewä senlaisen waltiotilan tarkoituksen mukaiseksi waurastuttamiseksi, kaikki se otetaan wastaan suurimmalla kiitollisuudella ja on wielä enemmän wahwistawa sitä hellää lempeä ja luottamusta, joka Teidän Majesteettinne uskollisilla Suomen alamaisilla on aina ollut Hallitsijansa jaloutta ja ylewämielisyyttä kohtaan.

Kun, käytetyn tawan mukaan, Ritaristolla ja Aatelilla on onni tässä juhlallisessa tilaisuudessa ensiksi lähestyä Korkeasukuista Suuriruhtinastansa, pyytää tämä sääty saadaksensa Teidän Keisarillisen Majesteettinne Waltaistuimen eteen kantaa alamaisen kunnianosoituksensa ja anoo kaikessa alamaisuudessa että Teidän Majesteettinne alati pitäisi Ritariston ja Aateliston suosiollisissa ja armollisissa turwissansa."

Arkkipiispa Bergenheim:

"Sire, le bonheur que ce jour désiré a répandu dans tout Votre fidèle grand-duché est vivement partagé par son clergé, qui se sent très heureux de pouvoir en exprimer ses plus intimes et ses plus humbles remerciments à Votre Majesté Impériale.

Sire! nous avons suivi avec attention et nous avons admiré ce que Votre noble et genereux coeur Vous a fait faire pour le bonheur de Votre grand empire et pour l'honneur de l'humanité; mais nous, nos enfants, petits enfants, et toute notre posterité, nous Vous benirons, Sire, pour le bien que Vous nous avez accordé aujourd'hui. Que Dieu tout puissant Vous en benisse toujours, Vous et toute Votre auguste famille!"

Pormestari Örn: (Ruotsinkielinen teksti on julkaistu vain asetuskokoelman ruotsinkielisessä painoksessa).

"Stormäktigste, Allernådigste Kejsare!
Äfwen borgarståndet anhåller underdånigst att wid detta högtidliga tillfälle få betyga Eders Kejserliga Majestät sin warma tacksamhet för det nya bewis på Eders Kejserliga Majestäts outtröttliga omsorger för wårt fosterlands lagenliga utweckling, som landet nu har emottagit genom de propositioner, hwilka Eders Kejserliga Majestät i Nåder behagat förelägga de församlade ständerna.

Borgareståndet wågar därjemte att hembära Eders Majestät försäkran om sin orubbliga trohet och tillgifwenhet samt lowar underdånigst att med allt allwar wilja medwerka till en landets sanna intresse befordrande lösning af de frågor, hwilka Eders Kejserliga Majestät nu behagat öfwerlemna åt landtdagen. Borgareståndet bönfaller äfwen underdånigst att fortfarande få wara inneslutet i Eders Kejserliga Majestäts Nåd och bewågenhet."

"Suuriwaltaisin, Kaikkein-armollisin Keisari!

Myöskin Porwarissääty pyytää alamaisuudessa saadaksensa tässä juhlallisessa tilaisuudessa osoittaa Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne hellää kiitollisuuttansa siitä uudesta todistuksesta Teidän Keisarillisen Majesteettinne wäsymättömistä ahkeroimisista meidän isänmaamme lainmukaisen waurastumisen eteen, jonka maa on nyt saanut niissä esityksissä, jotka Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Armossa hywäksi nähnyt pannaksensa kokoontuneitten säätyjen eteen.

Porwarissääty rohkenee sen ohessa edeskantaa Teidän Majesteetillenne wakuuttamisen järkähtämättömästä lemmestänsä ja uskollisuudestansa sekä lupaa alamaisuudessa kaikella wakaisuudella waikuttaa maan totista parasta edistyttäwän päätöksen saantiin niille kysymyksille, jotka Teidän Keisarillinen Majesteettinne nyt suosiollisesti on antanut waltiopäiwäin haltuun. Porwarissääty rukoilee myös alamaisimmasti saadaksensa eteenkipäin olla suljettuna Teidän Keisarillisen Majesteettinne armoon ja suosioon."

Talonpoika Mäki-Peska:

"Suuriwaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari!

Suomen Suuriruhtinas! Suomen kansan talonpoikainen sääty, joka aina on tottunut uskollisen alamaisen wilpittömimmällä rakkaudella kohtelemaan korkeata Hallitsijaansa, pyytää Teidän edessänne, kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! saada suurimmassa alamaisuudessa lausua hartaimmat ja alamaisimmat kunnioituksensa tunteet, ja Teitä, Armollisin maamme Suuriruhtinas! nöyrimmästi ja alamaisimmasti kiittää näistä Teidän Majesteettinne awaamista waltio-päiwistä, joiden kautta nyt Suomen kansa on päässyt tähän asti kyteneen hartaimman toiwonsa perille, ja jotka sen kautta meille owat käyneet kahta suuremmaksi ilo-hetkeksi, että, Armollinen Suuriruhtinas! Itse olette korkealla läsnä-olollanne niitä kunnioittaneet ja Suomen kansaa ja asukkaita täällä kaswoista kaswoihin oppineet, eikä waan monien wälimiesten kautta.

Suomen Talonpoikainen sääty, jolle, Armollinen Suuriruhtinas! isällinen suosionne ja rakkautenne aina owat suurimmassa ylönpaltisuudessa wuotaneet, rukoilee Kaikkiwaltiaalta Jumalalta suurinta armoa ja woimaa Teidän Majesteetillenne kaikissa raskaissa hallitustoimissanne, ja että Suomenki wähäinen kansa ainian olisi Teidän sulimpaan huomaanne suljettu."

Sitte Ministeri-Waltiosihtieri Kreiwi Armfelt luki luettelon niistä ehdotuksista ja esityksistä, jotka Keisarillinen Majesteetti oli Armollisesti tahtonut jättää Säätyjen eteen näillä Waltiopäiwillä:

1:nen koskewa naimattoman waimon laillista ikää;
2:nen koskewa muutoksia ja lisäyksiä yleisen lain säännöksiin holhojanhoidosta;
3:s koskewa sopimattomain wälipuheitten estämistä kiinteää omaisuutta ostettaessa ja maatilain ylellistä rasittamista muona- ja muilla maksuilla;
4:s koskewa sen yksinomaisen oikeuden kumoamista, joka Ritaristolla ja Aatelilla on relssimaiden pitämiseen seteriwapaudella;
5:s kuinka laillistusta kiinteälle omaisuudelle haettaessa tehtämän pitää, kun hakija ei täydelleen woi todistaa edeltäjänsä omaisuuden saantia;
6:s koskewa tilusten lohkomista ja maan eroittamista relssi- ja perintötiloilla sekä wourasopimusta senlaisten tilain jonkun osan suhteen;
7:s koskewa wesijohtoja ja wesirakennuksia;
8:s koskewa eläinten ehdollista rääkkäämistä;
9:s koskewa muutamain kohtain muutosta yleisen lain säännöksissä Rakennuskaaren 24 Luwussa;
10:s koskewa maanomistajain welwollisuutta korwausta wastaan luowuttamaan maata yleisiiin tarpeihin;
11:sta koskewa nimettömiä eli osakeyhdystöjä ja äännöttömiä- eli kommandit-yhdystöjä;
12:sta koskewa yleisiä perusteita uudelle rikoslaille;
13:sta koskewa asetuksen tekemistä wissien tähänasti käytettyjen rangaistusten häwittämisestä ja muiden rangaistuslajien wastaiseksi panemisesta niiden sijaan, sekä säännön tekoa wapausrangaistuksen toimeen panemiselle;
14:sta koskewa muutosta nyt woimassa olewain kirkonrangaistuksen säännöksissä ja muutamista rikoksista kirkolle säätyn maksun häwiämistä;
15:sta asetuksen tekemisestä, koskewa lapsen murhaa sekä sikiön luowuttamista ja waaraan heittämistä, kuin myös edeswastausta wissistä salawuoteuden laaduista;
16:sta asetuksen tekemisestä, koskewa murhaa, ilman tappamisen aikomuksetta, ja muuta ihmisen rääkkäämistä;
17:sta asetuksen tekemisestä, koskewa kahden-otelmaa;
18:sta säännön antamisesta, koskewa wäärää kannetta ja muuta kunnian loukkausta;
19:sta koskewa rauhoitussäännön tarwetta maan rautateille, kanawille ja sähkölennätinlaitoksille;
20:s koskewa kihlakunnan lautamiesten ottoa ja palkkaa;
21:tta koskewa yleistä lupaa wälikäräjäin pitämiselle riita- ja rikosasioissa;
22:tta koskewa erityisesti asetetun Komitean tekemää ehdotusta uuteen kirkkolakiin ewankelis-lutherilaisille seurakunnille maassa;
23:tta koskewa syntyperäisoikeuden lakkaamista maamme opettajasäädyltä;
24:tta koskewa perusteita papiston palkkain järestämiselle maan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa;
25:tta koskewa merilakia;
26:tta koskewa kunnallishallintoa maalla;
27:tta koskewa kaupunkien kunnallishallinnon uudestaan järestämistä;
28:tta koskewa tarkastusta asetuksissa hengeltä maksettawain kruununwerojen määrästä ja niiden maksamisen perusteista sekä näiden werojen yleistä järestämistä;
29:tta koskewa salpietariweron poistamista;
30:s koskewa tarkastusta asetuksissa karttapaperin maksusta;
31:ttä koskewa rahanmääräystä kansankoulujen asettamiseen, uusien yhdistys-neuwojen rakentamiseen sekä muutamiin muihin yleisesti hyödyllisiin yrityksiin;
32:ttä koskewa Suomen pankin hallitusta ja hoitoa;
33:tta koskewa waltiolainan ottamista, tilaisuuden hankkimiseksi lahjoitusmailla Wiipurin läänissä asuwille talonpojille itsellensä lunastaakseen pitämänsä tilat;
34:ttä koskewa tarkastusta siinä maan werokappalten muutannassa, jota huhtikuun 6 p:nä 1840 annettu armollinen julistus säätää;
35:ttä koskewa keinoja niiden wastusten estämiseksi, joita maanomistajalle tulee lampuotin poismuuttamisen uppiniskaisuudesta;
36:ttä koskewa helpoitusta alatuomarien welwollisuudessa Howioikeuteen lähettämään puhtaaksi kirjoitettuja tuomiokirjoja;
37:ttä koskewa määräämistä, josko ja missä mitassa yleisellä waltiopalkalla olewat wirka- ja palwelusmiehet, joiden wirat lakkautetaan, saawat sen perästä nauttia entisiä palkkaetujansa;
38:ttä koskewa palowiinan walmistusta ja myöntiä Suomessa;
39:ttä koskewa nyt woimassa olewia lakisäännöksiä tilusrauhasta;
40:s koskewa perusteita yleiselle asetukselle metsästyksestä ja eläinten pyydöstä;
41:ttä koskewa kalastuselinkeinon nostattamista ja kalain sikiämisen edistyttämistä järwissä ja wirroissa;
42:ttä koskewa helpoitusta maanomistajain welwollisuudessa hollikyyditsemiseen sekä teitten ja siltain rakentamiseen;
43:ttä koskewa awarampaa kauppa- ja elinkeinon-wapautta;
44:ttä koskewa wapaata jywäkauppaa;
45:ttä koskewa yksityisten setelin-ulosannon oikeudella warustettujen pankkien hyötyä ja tarwetta sekä yksityisten pankkein asettamisen ehtoja yleiseen;
46:ttä koskewa muutamia muutoksia maan mitassa, astiamitassa ja painossa;
47:ttä koskewa suojeluttomia ihmistä ja niiden kanssa menettelemistä;
48:ttä koskewa palkkaussääntöä isännille ja palkollisille;

Kun ylläseisowa luettelu oli luettuna ja säädyt wielä hartaimmilla onnen-huudoilla oliwat Hänen Majesteetillensa osoittaneet alamaisen lempensä ja kiitollisuutensa, näki Hänen Majesteettinsa hywäksi kello Kaksi palata huoneihinsa, ollen Hänen edellänsä Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin kanssa ja muuten koko saatto siinä järestyksessä, jota noudatettiin Hänen Majesteettinsa tullessa Waltiosaliin; jonka perästä muut säädyt myös erisiwät.

Kaikkein-armollisimman käskyn mukaan,
C. E. Cedercreutz.


Sähköinen muoto: Pauli Kruhse 2004.

Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Waltiopäiwiä lopetettaissa, Waltiosalissa Keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Huhtikuun 15 päiwänä 1864. Suomen Suuriruhtinakunnan Säätyin Päätös, tehty ja annettu yleisillä Waltiopäiwillä Helsingin kaupungissa, Huhtikuun 15 p. w. 1864.

Selostus Aleksanteri II:n kahdesta Suomen vierailusta vuonna 1863 Jorma Uimosen kirjoituksessa "Keisarin aikaan Tikkurilan vanhalla asemalla" (Helsingin Pitäjä 1994, 52-64).

Takaisin historiasivuille.