Rauhansopimus yhtäältä Saksan, Itävalta-Unkarin, Bulgarian ja Turkin sekä
toisaalta Venäjän välillä


Kun Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Turkki yhtäältä ja Venäjä toisaalta ovat sopineet sotatilan lopettamisesta ja rauhanneuvottelujen saattamiseksi mahdollisimman nopeasti loppuun, valtuutetuiksi on nimitetty:

Keskusvaltojen päävaltuutettuja
Venäjän valtuuskuntaa (1917).

Keisarillisen Saksan hallituksen puolesta;

ulkoasiainministeriön valtiosihteeeri, keisarillinen todellinen salaneuvos herra Richard von Kühlmann,
keisarillinen lähettiläs ja täysivaltainen ministeri, tri von Rosenberg,
Kuninkaallisen Preussin kenraalimajuri, itärintaman ylipäällikön yleisesikunnan päällikkö, kommodori Horn,

Itävalta-Unkarin Keisarillisen ja Kuninkaallisen yhteisen hallituksen puolesta:

keisarillis-kuninkaallisen huoneen ja tilusten ministeri, hänen Keisarillis-Kuninkaallisen Apostolisen Majesteetin salaneuvos, kreivi Ottokar Czernin von und zu Chudenitz,
täysivaltainen erikoislähettiläs, hänen Keisarillis-Kuninkaallisen Apostolisen Majesteetin salaneuvos, herra Kajetan Mérey von Kapos-Mére,
jalkaväenkenraali, hänen Keisarillis-Kuninkaallisen Apostolisen Majesteetin salaneuvos, herra Maximilian Csicserics von Bacsany,

Kuninkaallisen Bulgarian hallituksen puolesta:

kuninkaallinen erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri Wienissä, Andrea Toscheff,
yleisesikunnan eversti, kuninkaallisen Bulgarian sotilasvaltuutettu hänen majesteettinsa Saksan keisarin luona ja hänen Majesteettinsa Bulgaarien Kuninkaan sivusta-adjutantti, Peter Gantshev,
kuninkaallisen Bulgarian ensimmäinen lähetystösihteeri, tri Theodor Anastassoff,

Keisarillisen Osmannien hallituksen puolesta:

hänen korkeutensa Ibrahim Hakki Pascha, entinen suurvisiiri, Ottomaanien senaatin jäsen, hänen Majesteettinsa Sulttaanin täysivaltainen lähettiläs Berliinissä,

hänen ylhäisyytensä, ratsuväenkenraali, hänen Majesteettinsa Sulttaanin kenraaliadjutantti ja hänen Majesteettinsa Sulttaanin sotilasvaltuutettu hänen majesteettinsa Saksan keisarin luona, Zeki Pascha,

Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan puolesta:

Grigori Jakovlevitsh Sokolnikov, Työläis-, sotilas- ja talonpoikaisvaltuutettujen neuvoston keskuskomitean jäsen,
Lev Mihailovitsh Karahan, Työläis-, sotilas- ja talonpoikaisvaltuutettujen neuvoston keskuskomitean jäsen,
Grigori Vassiljevitsh Tshitsherin, ulkoasiain kansankomissaarin apulainen,
Grigori Ivanovitsh Petrovskij, sisäasiain kansankomissaari.

Valtuutetut kokoontuivat rauhanneuvotteluun Brest-Litovskissa ja ovat hyviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjat esitettyään päätyneet seuraavaan:

1. Artikla

Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Turkki yhtäältä ja Venäjä toisaalta julistavat, että sotatila niiden välillä on lakannut. Ne ovat päättäneet elää vastaisuudessa keskenään rauhassa ja ystävyydessä.

2. Artikla

Sopimuspuolet pidättyvät kaikesta toisen osapuolen hallituksen tai valtio- ja sotalaitosten vastaisesta kiihotuksesta ja propagandasta. Tämä velvoite koskee niin Venäjää kuin myös neliliiton valtioiden miehittämiä alueita.

3. Artikla

Ne alueet, jotka sijaitsevat sopimuspuolten sopimasta linjasta länteen ja jotka ovat kuuluneet Venäjään, eivät ole enää Venäjän valtiovallan alaisia; sovittu linja käy ilmi tähän rauhansopimukseen oleellisena osana liitettyyn karttaan (liite 1). Tämän linjan tarkan sijainnin määrittelee saksalais-venäläinen komissio. Puheena olevien alueiden aikaisempi kuuluminen Venäjään ei aiheuta niille mitään velvoitteita Venäjää kohtaan.

Venäjä luopuu kaikesta sekaantumisesta näiden alueiden sisäisiin oloihin. Saksa ja Itävalta-Unkari aikovat määritellä näiden alueiden tulevan kohtalon niiden väestön suostumuksella.

4. Artikla

Saksa on valmis, niin pian kuin yleinen rauha on solmittu ja Venäjän liikekannallepanon purku on suoritettu loppuun, tyhjentämään 3. artiklan 1. momentissa merkitystä linjasta itään olevan alueen ellei 6. artikla toisin määrää. Venäjä tekee kaiken voitavansa varmistaakseen itä-Anatolian provinssien pikaisen tyhjentämisen ja asianmukaisen palauttamisen Turkille.

Erdehanin, Karsin ja Batumin piirikunnat tyhjennetään samaten viivytyksettä venäläisistä joukoista. Venäjä ei tule sekaantumaan näiden piirikuntien valtiollisiin eikä kansainoikeudellisiin suhteisiin vaan sallii näiden piirikuntien väestön toteuttaa uudelleenjärjestelyn yhteisymmärryksessä naapurivaltioiden, erityisesti Turkin, kanssa.

5. Artikla

Venäjä tulee viivytyksettä täydellisesti purkamaan sotaväkensä liikekannallepanon mukaanlukien nykyisen hallituksen uudelleenmuodostamat joukko-osastot.

Venäjä tulee edelleen joko siirtämään sotalaivansa venäläisiin satamiin ja pitämään ne siellä yleiseen rauhantekoon saakka tai purkaa välittömästi niiden sotavarustuksen. Sotalaivoja, jotka kuuluvat Neliliittoa vastaan sotaa käyville valtioille ja jotka ovat Venäjän valtapiirissä, tulee kohdella kuten venäläisiä sotalaivoja.

Jäämeren sulkuvyöhyke on voimassa yleiseen rauhantekoon saakka. Itämerellä ja niin laajalti kuin Venäjän valtapiiri ulottuu Mustalla Merellä, aloitetaan miinanraivaus välittömästi. Kauppamerenkulku näillä merialuella on vapaa ja aloitetaan välittömästi uudelleen. Tarkempien määräysten antamiseksi, erityisesti vaarattomien väylien saattamiseksi kauppalaivojen tietoon, asetetaan sekakomissioita. Laivaväylät tulee pitää jatkuvasti vapaina ajelehtivista miinoista.

6. Artikla

Venäjä sitoutuu solmimaan välittömästi rauhan Ukrainan Kansantasavallan kanssa ja tunnustamaan tämän valtion ja Neliliiton valtioiden välisen rauhansopimuksen. Ukrainan alue tulee viipymättä tyhjentää venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista. Venäjä lopettaa kaiken kiihotuksen ja propagandan Ukrainan Kansantasavallan hallitusta ja sen julkisia laitoksia vastaan.

Viro ja Liivinmaa tulee samaten välittömästi tyhjentää venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista. Viron itäraja kulkee yleisesti Narva-jokea pitkin. Liivinmaan itäraja kulkee yleisesti Peipsi-järven ja Pihkovan järven kautta sen lounaiskulmaan, sitten Lubans-järven yli Liwenhofin [Livāni] suuntaan Väinäjoen rannalla. Saksan poliisivoimat miehittävät Viron ja Liivinmaan siihen saakka, kunnes turvallisuus on maan omien laitosten kautta varmistettu ja valtiollinen järjestys palautettu. Venäjä vapauttaa heti kaikki Viron ja Liivinmaan pidätetyt tai poiskuljetetut asukkaat ja turvaa kaikkien poiskuljetettujen virolaisten ja liivinmaalaisten turvallisen palauttamisen.

Myös Suomi ja Ahvenanmaan saaret tulee tyhjentää välittömästi venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista ja Suomen satamat Venäjän laivastosta ja merivoimista. Niin kauan kuin jäät estävät sotalaivojen siirron Venäjän satamiin, tulee sotalaivoilla olla jäljellä vain harva päällystö. Venäjä lopettaa kaiken kiihotuksen ja propagandan Suomen hallitusta ja julkisia laitoksia vastaan.

Ahvenanmaan saarilla sijaitsevat linnoitukset tulee niin pian kuin mahdollista poistaa. Näiden saarten voimassaolevasta linnoittamattomuudesta sekä niiden muusta kohtelusta sotilaallisessa tai merenkulkuteknisessä mielessä on sovittava erityisessä Saksan, Suomen, Venäjän ja Ruotsin välisessä sopimuksessa; yhteisymmärrys vallitsee siitä, että myös muut Itämeren reunavaltiot kutsutaan Saksan toivomuksesta tähän osallistumaan.

7. Artikla

Lähtien siitä tosiseikasta, että Persia ja Afganistan ovat vapaita ja riippumattomia valtioita, sopimuspuolet sitoutuvat kunnioittamaan näiden valtioiden valtiollista ja taloudellista riippumattomuutta sekä alueellista koskemattomuutta.

8. Artikla

Molempien osapuolten sotavangit lasketaan kotimaahansa. Tähän liittyvien kysymysten säätelyssä noudatetaan 12. artiklassa tarkoitettuja erityissopimuksia.

9. Artikla

Sopimuspuolet pidättäytyvät molemminpuolisesti vaatimasta sotakustannustensa korvauksia, mikä tarkoittaa valtion sodankäyntiin käyttämiä varoja yhtä hyvin kuin korvauksia sotavahingoista, joita niille tai niiden kansalaisille on sotatoimista sota-alueilla syntynyt mukaanlukien kaikki vihollismaassa suoritetut pakko-otot.

10. Artikla

Sopimuspuolten diplomaattiset ja konsulisuhteet palautetaan välittömästi rauhansopimuksen ratifioinnin jälkeen ennalleen. Molemminpuolisten konsulien vaihtoon tarvitaan erityisiä sopimuksia.

11. Artikla

Neliliiton valtioiden ja Venäjän taloudellisissa suhteissa liitteiden 2-5 sisältämät määräykset ovat ratkaisevia, täsmällisemmin: liite 2 Saksan ja Venäjän, liite 3 Itävalta-Unkarin ja Venäjän, liite 4 Bulgarian ja Venäjän sekä liite 5 Turkin ja Venäjän suhteissa.

12. Artikla

Julkisten ja yksityisten oikeussuhteiden voimaansaattamisesta, sotavankien ja internoitujen siviilien vaihdosta, amnestiakysymyksestä kuten myös vastapuolen hallintaan joutuneiden kauppalaivojen kohtelua koskevasta kysymyksestä tullaan säätämään erillissopimuksissa Venäjän kanssa ja ne muodostavat oleellisen osan käsilläolevaa rauhansopimusta ja tulevat, mikäli mahdollista, samanaikaisesti tämän kanssa voimaan.

13. Artikla

Tämän sopimuksen tulkinnassa Saksan ja Venäjän välisissä suhteissa ovat määrääviä saksan- ja venäjänkielinen teksti, Itävalta-Unkarin ja Venäjän välisissä saksan-, unkarin- ja venäjänkielinen teksti, Bulgarian ja Venäjän välisissä suhteissa bulgarian- ja venäjänkielinen teksti ja Turkin ja Venäjän välisissä suhteissa turkin- ja venäjänkielinen teksti.

14. Artikla

Käsilläoleva rauhansopimus tulee ratifioida. Ratifiointiasiakirjat tulee mahdollisimman pian vaihtaa Berliinissä. Venäjän hallitus sitoutuu yhden Neliliiton valtion toivomuksesta suorittamaan ratifiointiasiakirjojen vaihdon kahden viikon kuluessa. Rauhansopimus astuu voimaan, elleivät sen artiklat, liitteet tai täydentävät sopimukset toisin määrää, ratifiointinsa myötä.

Tämän todisteeksi valtuutetut ovat omakätisesti allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Laadittu viitenä alkuperäiskappaleena Brest-Litovskissa 3. maaliskuuta 1918.

R. v. Kühlmann, Bukarest, 7. maaliskuuta 18.
v. Rosenberg
Hoffmann
Horn
Czernin, Bukarest, 7/III.18.
Mérey
A. Toscheff
Oberst Ja. Gantschew
D-r Theodor Anastassoff
I. Hakky
Zeki
G. Sokolnikov
L. Karahan
G. Tshitsherin
G. Petrovskij

Käännös (© 2006) Pauli Kruhse.
Rauhansopimuksen saksan- ja venäjänkieliset tekstit sekä originaalisivut (Bayerische Staatsbibliothek).

Valtuuskuntien kuvat ovat teoksesta Großer Bilderatlas des Weltkrieges, 3. Band, F. Bruckmann, 1919.
Venäjän alkuperäinen neuvotteluvaltuuskunta (joulukuu 1917), jossa oli mukana mm. Leon Trotski, epäonnistui neuvottelutaktiikassaan. Saksan keskeytettyä joulukuussa solmitun aselevon ja rintaman edetessä pikavauhtia kohti Pietaria, Lenin katsoi, että ainoa keino säilyttää valta oli hyväksyä sopimus. Trotski kannattajineen pidättyi kansankomissaarien neuvostossa äänestyksestä eikä allekirjoittanut sopimusta.