KrigsArticlar

Såsom the aff
Höghlåfligh uthi Åminnelse Konungh

GUSTAVO ADOLPHO,

then Andre och Store/medh mångh Herli-
ge och Nyttige Stycker Fordom Förbättrade och
sammandragne äre:

uppå

H.K.M.tz och thenne tijdh Höghlåflige

Sweriges Rijkes Regeringz Förmodelige Nådige be-
hagh/Krigzfolcket I Finlandh til Rättelse/effter Högh-
wälborne Grefwes/Herr Peder Brahes/för detta Gene-
ral Gubernatores i Storfurstendömet Finlandh: Men
nu Sweriges Riikes Drätzetz giffne serdeles förlåff/
således afftolckat at Finsken ex diametro e-
moot Swenskan satt och stält är/
I godh och Tienstachtigh Meningh
Fäderneslandet och sin egen Nation ther
medh at til wilies wara/nu Nyligen förfärdigat
och til Tryckz skaffat
Aff
Harttwijk Henrichsson Speitz Tavast-Finlando.

Tryckt i Stockholm hoos Peter Van Selow
Åhr 1642.





Cårkiast Syndynnelle Jalost

wapahalle ja Surisucuselle Herralle Herr

Peter Brahelle/Grefwille Wijsingborihin/ Wapa-
herralle Ridboholmahan ja Lindholmaan/Ruotzin Wal-
dacunda hallitzewaiselle Neuwolle ja Dråtzille! Pręsiden-
tille sijnä Kuningallises ylimmäises/oijkeudes Stockhol-
mis/ ynnä Lakimiehelle ylitze Wessmannin Maan/Bergz-
lain ja Dalien! Minun Armolliselle Corkiast cunnioi-
tettawalle Herlleni ja Patronilleni!
ombi
Minun Nöyrä ja wskollinen pallweluxeni aijna Caikes
alimaisudes Culiaisuden cansa wallmis/Niin cauwan minä elän.


Corkia sucuinen Armollinen Herra/
Nijn cuin se tosin on yxi sanomatoin swri cuorma
täsä Maillmas/ jos jokw wigatoin ichminen wastoin Lakia
ja oijkeutt/ Jumalalle cauhistoxexi/ pidäis kärsimän wäki-
walda ja wäryttä! Ikänä nijn näky mös se järkiwahin-
gollinen1) asia olewan! Joss alimmaiset ja pallweliat/ eij
pidäis ensist jotakin tietämän/ heidän oman Herrans tach-
dost/etc: Caiken sen Aijka sijs/ että mös Sota Articlit/
owat täsä ylistettäwäis ja woijmallises Kuningan wall-
dacunnas Ruodzis/ ennen mwtamita Satoja Aijastaikoia
Ruodzixi ollut! Caikille Cunniallisille ja wskollisille So-
tamiehille hyfwäx opixi ja ojennoxexi! Näky likimittäin
Surcoitelldawa olewan/ joss eij ne wskolliset Suomen
Solldatit sammallmuoto taidais jotakin nijstä ymmärdä.
Ja Sentechden olen minä/ ex Zelo feu amore Patrię,
ennen cachtakymmändä Aijastaika sitten/ cackein ensin/
jälliest seurawaiset Sota Articlit/ Suomen kielelle Kään-
dänyt! Nille hyfwäxi jotka nijtä tarwidzewat/ Sillä se
suuri Herra Zebaoth idze/ hän rakasta mös hänen oma
Cansansa jocaitzista kielistä/ ja tunde hyfwin caicki Linnut
wuorden pällä. Mingätächden joss Ruodzin Laki ja oij-
keus ombi caikille/ isänmaalla alallans istuwillen/ pallio hyö-
dyllinen! Totisesta mös on Sota Oijkeus/ caikillen
Lijckuwaisillen/Sotamichillen/järki2) wahingollinen poijes
unochta! Sillä etteij ole ychtän Oijkeutta eli Lakia Mail-
mas/ jåka nijn nopiast ichmisen poijes hengelldäns wiepi
cuin juri tämä/ cåska mutoin sitä wastan tulle rikotuxi ensin.
Sen syyn tächden pitä caickein Cunniallisten ja Jumala
pelckäwäisten Sotamiesten/ jotka heitäns wskollisesta sekä
Cronoa ja jsänmaata wastan pitäwät! pitämän Sill-
mäins edessä Sota Articlit / etteikä heidän oma ylpeydens/
machdais heitä rattki kijruhullda wiedä Langemuxehen taic-
ka häpiähän! idze heillens ja heidän heimolaisillens suurexi
murehexi. Waan erinomaisest cuitengin pitä ne ensin har-
jottelewaiset nuoret Sotamiehet/ jotka walldacunnan tar-
pen ja hyfwyden tächden/ Jumalan omast edescatzomise-
sta/ siehen Säätyhyn cutzutuxi tulewat/ näita (!) Sota Arti-
cli hyfwin muistaman! Sen päälle etteij joku heistä mach-
dais sitten sitä pahemmall tunnoll alakäydä3) /ycktä häpiälli-
stä rangastosta! Cåska heiten parammin tieten/ käyttä id-
zens wastoin Sota Lakia. Ja sentechden olis tosin/ nijn
hyfwin toewottapa Cuin tarpelinen/ että niden nuorden
personain/ jotka ensin Sotamiehixi otetahan/machdais jo-
ca wuosi Sota Articlit tulla edessäluetuxi! Nijn että heitin
saisiwat nijstä/ sekä ychden caunin opin edellä/ että hyfwän
Curitoxen ja pellgon perässä. Sillä yxi ichminen eij taida
nijn äkilldä ylöscaswanehexi joutua/ cuin hän toisinans/
taicka jullmast Salawihasta/ eli kärsimättömäin wäräin
kiellden cautta/ nijn hyfwin Sodas cuin muallakin/ sen pa-
hambi/ sillen ylimmäiselle Duomarille Cauhistoxexi/ tule
wsein pojies (!) temmatuxi. Sentechden pitä idzecungin oijke-
utta rakastawaisen Christityn maan pääll! Cogeteleman
idziäns omas Sädyssänsä/ ja eij millän muoto wiatoinda
werta wlwoswuodatta salliman! Joss hän mutoin tachto
ychdexi oikeaxi Christityxi cutzutta/ nin cuin mös ajachdella
walansa päälle/ taicka tachtopi idze aijan päälle tulla juma-
lalda armachdetuxi/ etc. 1. Ioh. 3. & 4: cap:

Ja ettö mös idze Sananlasku sisälläns pitä/ että yxi
Julma ja kärsimätöin ichminen ombi tychmä/ ja werratan
hyfwin ychten rauhattoman eli lewottoman Camelihin!
Niden suurden Excessein ja julmuitte' tächden/cuin hän ikä-
nä cuin yxi Cameli/ taita toisinans hänen köhälle Lähim-
mäisellens nägyttä! Vnochtaden mitä ennen Såtaherra
Moses ombi kirioittanut. Sentächden machta ne armot-
tomat Officerarit aiwa jurenni3) [grundeligen] ja Christillisestä ajachdel-
la! niden monen wahingollisten murhetten päälle/ cuin
ajallans Kuningas David idze! ainostans Vrian4) Kirian
tächden/tuli alaheitetyxi/ etc. Sitten pitä caicken muiden
Cunniallisten Sotamiesten tietämän/ Cuinga ylistettäpä
asia se on/cåska yxi Solldati Sodass/ käypi edes Jumalan
pellgos/ychdell rochkiall Sydemmell/ ja eij ensingän/ cåska
oikea aijka nijn waati/ tachdo säästä hänen elämätäns isen-
maan edest. Ja pitä nuoret Sotamiehet erinomaisest oppi-
man/ aijna muistossansa pitä tämän Symbolum: Honestum
pro Patria mori! Ja että heitin Tappeluxessa5) andawat
idzens tytyä6) waicka Herra Zebaothp (!) tachdois heitä silloin
cochta Kedon päällä oman tachtons jällkin anda langeta7).
Minus enim turpe est ā bello inermem reverti, quam ar-
matum fugere!
Sillä idzecungin ichmisen pitä Cuitengin
wijmmen/ suuren Kiwun ja waiwan cans/ tästä wiheliäi-
sest Maillmast ercaneman! Se machta tapachtua / taicka
Sodass Miehulisest seisoessa, eli mös Kåtåna omas wuo-
tes/ juuri heicoilla jäsänillä Maatessa! Silloin coska cuo-
leman campauxen hettki lujasti kijruchtipi päälle. Cui enim
contingit nasci, mori restat. Sancti olim mortuos excita-
bant! ipsi tamen mori desiderabant, puhu Chrysostomus.
Mutta yxi nuori Mies hän muinen sanoi: Bonum est glo-
riari in terris!
Ja yxi wanhamies wastais: Melius est glo-
riari in Cęlis, etc. Sic adhuc hodie multi ex Politicis, quę-
runt saltem gloriam in mundo! Christiani autem omnes
Salutem veram in Cœlo?
kiriotta Nazianzenus. Sentech-
den mös P.Pavali aijkanans sanoi: Cupio dissolvi, &c.

Pacanat muinen/ omast heidän luonollisest toimestans/
owat sen suuren Cunnian ja ylistöxen edest pitänyt/ cåska
joku/järki Sillmin nächden/ on Isänmaan edest cuoleman
männyt/ nin cuin esimercki meill on Marcus Curtiuxessa
ja muissa. Waan ychden pellcurin ja jänixen sydämmälisen
Sota miehen/owat heitin pitänyt nin cuin idze häpiän. Ja
sen ichmisen owat he tundenuet ychden Kirotun luondo cap-
palen edest joca Isänmaata wastan/ on kijttämätöin ollut.
Pidäisco sijs yxi Oijkeutta racastawainen Christitty So-
ta mies/oleman nijn kijttämätoin Christusta Jnmalan (!) poi-
ca wastan/että hän wastoin hänen oppians ja kielldons/
tachdois jossakussa paijkas idziäns ryhdyttä hänen Cansa
Christitynsä päälle! / taicka hänen myrkyllisellä Miecallans
eli kielelläns / nimittäin Olut istumella8) eli mös mualla olle-
sans hawoittaman eli Murhaman Jumalalle surexi cauhi-
stoxexi! Mutta wlleomaan wihamiesten cansa aijnostans/
niin machta hän jocapaicas Pręsenterata hänen Miehu-
dens ja ajachdella Esijsäden puhetta ja opetusta: Dijs, Pa-
rantib. & Patrię debemns Omnia. Jumaloille/ wanhem-
mille ja isänmaalle/ olemme meitin caicki mitä meill on wel-
capäät/ etc: Mingätähden joss wanhast oma luondo/ on
watinut Pacanoita sencalldais ajachteleman ja tutkimaan!
Cuinga pallio enämmin/ pitä caicken Jumalisten Sota-
miesten/ täsä ylistettävässä Kuningan Rijkis/ Ruodzis/ tie-
tämän/ mitä Jmal (!) idze hänen sanassansa/ puhupi heidän
Sädystänsä/ ja mitä ychden toimellisen Sotamiehen wirka
häneldä waatipi/ etc. Me luem Issraelin Cansast/ että heill
on jumalald ennen/ nijn wsein woitto tullut heidän wiholli-
sians wastan/ cuin Moses idze /ylänostetuilla käsillä ensin/
on Herra Jumalata wskollisest rukoellut ja pallwellut.
Quando precatio ascendit, Dei Commiseratio tum descen-
dit,
puhu August. Sen syn tächden pitä mös wskolliset
Sotapapit erinomaisest/ ynnä heidän päämiestens cans/
wielä nyt achkerasti rukoeleman ja ajachteleman päälle!
keldä ja custa Sådassa woitto wielä tänäpän tulepi! Sihin
wasta idze Moses ja sano: Ja Herra sinun Jumalas/ an-
da heidän sinun käsihis. Joca puhet tule wielä enämmin
Selitetyxi Psalm 33. & 89. Sentechden pitä toimellisten 9)
Sotamiesten/ rukouxen ja auxihutamisen cansa/ edzimän
apua/ sen oijkean Sota-Herra Jesuxen Christuxen tykö-
nä/ ja sanoman Kuningas Josaphatin cansa: Eij ole meis
ychtän woima wastoin sitä iso joucko mutta meidän Silmäm
catzo sinun tygös Herra Zebaoth etc. Sencaldaisesta Ju-
malan awusta sano mös Poeta wijsahasta!

En ubi Christus adest nobis, & aranea muro est,
Sed ubi Christus abest, & murus aranea fiet.

Se on:
Cåsk cansam om Caickiwalldias/
Hämhäkin werck on Mwrin sias:
Mut joss Jesus tyköm pois käändy.
Murit Hämhäkin werckox wäändy/ etc. Psal. 62.

Pätöxexi/Armollinen Herra/yxi wanha Sanaparsi
ombi/etteij yxikän Lindw taida Corkeammalda Lendä cuin
Sijwet canda! ikänä nijn olen mös minä/tämän järki hal-
wan / waan cuitengin coko walldacunnas sangen tarpellisen
Sotakiriaisen cans/ tachtonut eij aijnostans H.K. Maje-
stetiänsä/ ja nijtä Cårckiasukuisi Herroia/ corkeat Rege-
ringi/ Ruodzin Rijkis pallwella/ mutta mös minun oma
Isäni maata. Ja että minä nägen hyfwin ja ymmärrän/ mi-
nuni! eikä joskus tietäwäni/ pallio wähemmin taitawani/
Teidän Excellentzin isoia hyfwiätöitä/ minun nöyrällä
pallweluxellani/ eipä sitä widettäkän osa/ caikella minun
wijdellä taidollani ja toimellani10) / täsä Maillmas cochdata:
Nijn olen minä Cuitengin/ ychdexi kijttollisuden nöyräxi
merkixi/ nämät Sota-Articlit/ Suomexi tachtonut anda
illme tulla! sen päälle että idzecukin toimelline' Ruodzin mies
sekä sisäll ja wllkon Rijkist olewainen/ machta tietä ja käsit-
tä/ mitä corkeit hyfwiä töitä/ Tiädän (!) Armonne ombi mi-
nulle sillen hallwimmalle Cronon Alimaiselle ja pallwelialle
aiwa wsein technyt ja Armollisesta nägyttänyt. Minä
rukoelen T. Excellentziänne/ että täsä machdais enämmin
yxi Nöyrä Sydän ja wskollisws/ cuin idze työ catzotuxi
tulla. Ja toiwon minä tädest että mös tämä hallpa työ/ jou-
tu Jumalan nimelle Cunniaxi! jonga Armolliseu (!) warielu-
xen ja protectionin ala: Teiden Excellentzin ynnä T.E.
Corkiasukuisten Omaisten cans/ hyfwin ja Cauwan Elä-
mähän/ minun nöyräin rukousteni cautta/ Jesuxen Chri-
stuxen tygö/ tachdon Caickein wskollisemmasta juuri Nöy-
rydessä, olla toewotetun. Kirioitettu Tennästen kylästä
Pargaisten Pitäjähässä/ 14: Julij Wuonna 1642.

Teidän Excellentzille

Nöyrä ja

Wskollinen hallpa Pallwliae.



Hardevicus Henrici Speitz
Tavastiā-Finlandus.

(!) = painovirhe alkuperäistekstissä
1) swåra fahrligh
2) bara
3) undergå
4) Urię
5) slachtning
6) gifwa sigh till fridz
7) wille dem tå strax vpå Platzen effter sin willia falla låta
8) Ölbenck
9) Rättsinnige
10) Fem Sinne och förnufft

Toim. Pauli Kruhse