Aineistoa alettiin kerätä keväällä 1980. Lauttasaari-lehdessä julkaistiin kaksi kertaa lauttasaarelaisille arkkitehdeille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä omakotitalojen omistajille kohdistettu vetoomus, joissa pyydettiin e.m. tietoja. Kuten arvata saattaa, tulos oli laiha.
Syksyllä lähetettiin asiaa koskeva kirje kaikille niille arkkitehdeille, joiden muisteltiin suunnitelleen rakennuksia Lauttasaareen sekä rakennusliikkeille, joiden samoin muisteltiin rakentaneen saarella. Tämä tiedustelu ei luonnollisestikaan ollut täysin peittävä, koska kaikkia, joille kirje olisi pitänyt lähettää, ei tiedetty. Vaikka saaren nykyinen rakennuskanta on pääosin rakennettu melko lyhyen ajanjakson, vajaan viidenkymmenen vuoden kuluessa, eivät kaikki arkkitehdit ole enää elossa. Monet rakennusliikkeet ovat lopettaneet toimintansa.
Vastauskirjeitä alkoikin pian tulla, ja alkuvuodesta 1981 oli noin puolet rakennuskannasta kartoitettu. Sekä arkkitehdit että rakennusliikkeet suhtautuivat yleisesti ottaen kiitettävän myönteisesti tiedusteluun ja monenkin talon osalta saatiin vastauskirje sekä arkkitehdiltä että rakennusliikkeeltä. Kaikki tiedustelun saaneet eivät kuitenkaan, ikävä kyllä, vastanneet, vaikka edellytyksiä olisi ollut. Aina eivät vastaukset olleet täydellisiä. Vielä puuttuvia tietoja sekä niiden tonttien osalta, joista ei tietoja ollut ollenkaan että myös niiden osalta, joista tiedot olivat vajavaisia, ryhdyttiin hankkimaan ensisijaisesti Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistosta ja kortistosta. Kortistosta saa melko täydellisiä tietoja, mutta vasta v. 1956 valmistuneista taloista alkaen. Sitä aikaisemmalta ajalta v:sta 1946 lähtien, jolloin Lauttasaari liitettiin Helsinkiin, ovat tiedot varsin vajavaisia. Suunnittelija ja talotyyppi selvisivät rakennuspiirustuksista ja useimmiten rakennusvuosi loppukatselmuspöytäkirjasta.
Helsingin kaupungin arkistosta, jonne koko lopetetun Huopalahden kunnan arkisto on siirretty, ei löydetty mitään saaren rakentamista koskevaa. Ei myöskään Vantaan kaupungin, entisen Helsingin pitäjän, arkistosta ole löydetty rakentamista koskevaa ajalta ennen vuotta 1920, jolloin Lauttasaari kuului Helsingin pitäjään. Tietojen puuttumista ei oikeastaan voi ihmetelläkään kun muistan, että niinkin myöhään kuin 1920-luvun puolivälissä, jolloin vanhempani rakensivat kotinsa Lauttasaareen, ei rakentamisesta ollut muita määräyksiä kuin että neljää metriä lähemmäksi naapurin rajaa ei saanut rakentaa. Mitään rakennuslupaa ei tarvittu. Niin yksinkertaista oli silloin, mikä "paperisota" nykyisin!
Puuttuvia tietoja on pyritty täydentämään haastatteluin sekä tiedustelukirjein talojen isännöitsijöille. Tällä tavoin on saatu jonkin verran tietoja, mutta monetkin isännöitsijät ovat vastanneet, että talon arkistosta ei löydy mitään asiaa valaisevaa. Ihmeellistä! Myös omakotitalojen omistajien puoleen on käännytty, mutta monissa tapauksissa m.m. omistajanvaihdoksen takia ei tietoja ole saatavissa.
Oman pikku hankaluutensa tietojen tarkistuksessa aiheuttivat eräiden katujen nimien muutokset samoin kuin talojen numeroinnissakin tehdyt muutokset. Lisätyötä aiheuttivat myös monien arkkitehtien etunimien tarkistukset, kun asiapapereissa useinkin oli etunimestä vain alkukirjain.
Koska tiedoissa on pyritty mahdollisimman suureen tarkkuuteen on niiden lopputarkistus ollut aikaa vievää. Silti ei kaikista rakennuksista, onhan niitä yli 750, ole tietoja saatu, koska se sukupolvi, jonka muistin varassa vanhimpien rakennusten tiedot ovat olleet, on jo poistunut.
Näidenkin asioiden muistiin merkitseminen olisi pitänyt suorittaa jo vuosia sitten. Tämänhetkinen tilanne, syksyllä 1981, on tässä kirjasessa koottu eri lähteistä ja talletettu. Lisäykset on tämän jälkeen helppo merkitä muistiin.
Paluu luettelon etusivulle.