Karttalehti C3, keltainen piste neliön 1 itäisessä osassa. Varsinaisella karttalehdellä ruudut erottuvat heikolla sinisellä viivalla.

1. Paikkakuntien, järvien y. m. asema kartalla on hakemistossa osotettu merkitsemällä osasto, sivu, neliö ja neliön osa. Niin on esim. Akaan pitäjän asema C3 1i, s. o. osasto C, sivu 3, neliö 1, itäinen osa [vrt. Yleissilmäys-kartta]. Jos nimi jakautuu kahdelle neliölle, merkitään se neliö, josta nimen helpoimmin voi lukea, ja neliön osaa merkitsevän kirjaimen eteen on asetettu kirjain r. (= reunimmainen) esim. r.p = reunimmainen pohjoisessa, r.ko = reunimmainen koillisessa j. n. e.

Suuremmista virroista, järvistä y. m. on merkitty se kohta, missä nimi ja etenkin nimen alku on.

2. Välimatkoja määrättäessä tarkotetaan suoraviivaista välimatkaa. [Jotta välimatkojen mittaaminen helpommin kävisi päinsä, seuraa hakemistoa kirjamerkki, johon pää- ja sivukartan mittakaavat ovat merkityt.]

3. Suomen rajojen ulkopuolella olevista paikkakunnista y. m. on otettu pääluetteloon ainoastaan Pietari ynnä tämän kaupungin ja Suomen rajan väliset rautatienasemat.

4. Samannimisistä paikkakunnista y. m. luetellaan pohjoisemmalla osastolla olevat ennen eteläisemmällä olevia ja osaston läntisemmällä sivulla olevat ennen idempänä olevia.

5. Suomalaiset ja ruotsalaiset nimet. Kaikista paikoista, joista yleisesti on käytännössä eri nimet taikka nimenmuunnokset suomessa ja ruotsissa, on ruotsalainen nimi asetettu sulkumerkkien sisälle suomalaisen jälkeen sekä sitäpaitsi sille aakkosjärjestyksen mukaan kuuluvaan paikkaan, jossa on viitattu vastaavaan suomalaiseen nimeen. Maatilojen y. m. nimiä on, jos niistä ei ole oltu varmoja, tiedusteltu asianom. omistajilta.

Tekijä ei ole seurannut sitä periaatetta, jota on noudatettu rautatienasemain ja postilaitosten virallisten nimien määräämisessä*), vaan on esittänyt ne nimet, joita sivistynyt suomea ja ruotsia puhuva yleisö todellisuudessa käyttää.

*) Nämä nimet perustuvat kunnan enemmistön kieleen, paitsi kaupunkien nimistä otetut, joiden suhteen kaksikielisyysperiaatetta on noudatettu. Poikkeuksia ovat Koiviston. Reposaaren, Viaporin ja Uuraan postiasemat, joilla on kaksikieliset nimet, sekä Karkkilan postiasema, jolla on vaan ruotsinkielinen nimi (Högfors).

Kartalla on kaupungeilla, maalaiskunnilla, rautatienasemilla, jo'illa y. m. ylimalkaan sekä suomalainen että ruotsalainen nimi, paitsi jos eroavaisuus niiden välillä on hyvin vähäinen taikka itsestään selvä (esim. -lahti ja -laks), jota vastoin maatiloilla y. m. tavallisesti on vaan se nimi, jota omistaja käyttää.

6. Jos samalla paikkakunnalla y. m. on useampia samankielisiä nimiä taikka nimenmuunnoksia, on etusija annettu sille nimelle, joka on katsottu tavallisimmaksi tai jolla on edellytystä tulla siksi; vasta sen jälkeen on mainittu muut muunnokset, jotka ovat yleisemmin käytännössä taikka jotka muuten on katsottu mainitsemista ansaitseviksi.

Maatilojen ja teollisuuslaitosten nimien kirjoittamisessa on noudatettu sitä kirjoitustapaa, jota omistajat itse käyttävät, jonka vuoksi epävarmoissa tapauksissa suoraan on tiedusteltu asianlaitaa heiltä.

Jos eri nimenmuunnoksissa, joissa osaksi on yhteiset kirjaimet, molempia muotoja ei ole täydellisesti kirjoitettu, ovat poisjätetyt yhteiset kirjaimet merkityt viivalla -, esim. "Elimä l. -mäki" (= Elimä eli Elimäki).

Jos kirjain on hakasten [ ] sisällä, niin merkitsee se, että kirjoitustapa ilman tätä kirjainta on parempi.

B. Pääluettelo sisältää artikkeleita m. m. seuraavista:

2. Kaupungeista ja kauppaloista; näissä on tietoja kirkon- ja henkikirjoissa olevien sekä suomea ja ruotsia puhuvien asukasten lukumäärästä, virkakunnista (rannikkokaupunkien tullikamareita sekä kunnallisia virkakuntia ei ole lukuun otettu), oppilaitoksista, pankeista, sotaväestä, yleisistä sairaaloista, vankiloista ja muista laitoksista, markkinoista, toripäivistä ja eläinmarkkinoista, paikkakunnalla toimivasta eläinlääkäristä, sähkölennätinkonttorin aukipitämisajasta, seuroista ja yhdistyksistä, paitsi sellaisista, joilla on vaan paikallinen merkitys (maanviljelysseurat y. m. sellaiset ovat jotenkin täydellisesti luetellut), puistoista, huomattavista rakennuksista, tärkeimmistä historiallisista tapauksista y. m. Venäläinen kirkko löytyy niissä kaupungeissa, joissa on viitattu kreikkalais-venäläiseen rovastikuntaan. Postikonttoria ja kaupunginlääkäriä, joita löytyy useimmissa kaupungeissa, ei erittäin mainita, jota vastoin kaupungeissa, joissa niitä ei ole, tästä seikasta on huomautettu.

3. Maalaiskunnista; näitä koskevissa artikkeleissa, joiden alkusana on painettu lihavilla kirjaimilla, esitetään m. m.:

a) mihinkä kihlakuntaan ja nimismiespiiriin, tuomio- ja käräjäkuntaan, rovasti- ja kirkkoherrakuntaan kunta kuuluu (sulkumerkkien sisällä, viittaamalla luetteloihin [siv. 139-149]); kihla-, tuomio- ja rovastikunta, jolla on sama nimi kuin kunnalla, ja johon tämä silloin kuuluu, on mainittu ennen sulkumerkkiä;
b) kirkonkirjoissa olevien asukasten lukumäärä jouluk. 31 p. 1895 sekä kunnan pinta-ala (järviä ei ole lukuunotettu; sulkumerkkien sisällä); jos väestö on ruotsinkielinen, on siitä erittäin huomautettu, jollei muuta määräystä ole, on väestö suomenkielinen; sekakielisissä kunnissa on suomea ja ruotsia puhuvien lukumäärä ilmotettu 1890 vuoden tiedonantojen mukaan; c) tietoja postilaitoksesta, jolla on sama nimi kuin kunnalla, kunnassa löytyvästä reservikomppanian kasarmista, kansanopistosta, apteekista taikka apteekin haaraosastosta y. m.;
d) asuuko kunnassa piiri-, kunnan-, läänineläinlääkäri;
e} luettelo niistä kunnassa löytyvistä maatiloista ja teollisuuslaitoksista (paitsi meijereistä), joista hakemistossa on artikkeleita; kunnissa, joissa kaikkia maatiloja ei ole kartalle otettu, on luettelo puolipisteellä jaettu kahteen osastoon; edellinen sisältää ne maatilat, joiden nimet löytyvät kartalla, jälkimmäinen sellaiset, joiden nimiä ei löydy kartalla;
f) luettelo ylemmistä kansakouluista, jotka kunnassa olivat vaikuttamassa lukuvuonna 1896-97; k.kyl. (= kirkonkylä) merkitsee kansakoulua jolla on sama nimi kuin kunnalla;
g) viittauksia sellaisiin kunnassa löytyviin paikkakuntiin, vuoriin, järviin y. m., joista hakemisto sisältää artikkeleita, joissa on erityisiä huomiota ansaitsevia tietoja, esim. postilaitoksista, tärkeämmistä höyrylaivalaitureista, turistillisessa taikka historiallisessa suhteessa huomattavista paikoista, vuorten, jokien, järvien y. m. asemasta, joiden nimiä ei ole kartalla; sellaisia viittauksia on myöskin toisinaan tehty sulkumerkkien sisällä nimien jälkeen maatiloja, teollisuuslaitoksia ja kansakouluja lueteltaissa; kuitenkaan ei ole viitattu luotsiasemia koskeviin artikkeleihin (täydellinen luettelo näistä löytyy [siv. 153]) eikä myöskään artikkeleihin, joista lukijalla muutenkin on syytä hakea erityisiä tietoja, esim. rautatienasemilla ja -platformuilla löytyvistä posti- ja sähkölennätinlaitoksista, vuorten ja suurempien järvien korkeudesta, kartalla löytyvistä kanavista, loistomajakoista y. m.

4. Maaseudulla olevista rukoushuoneista, jotka eivät muodosta eri kuntaa.

5. Maatiloista; näissä on esitetty omistajan taikka haltian arvo ja nimi (sulkumerkkien sisällä), sekä onko tila kruununvirkatalo taikka sukukartano, ja löytyykö tilalla meijeriä, maanviljelyskoulua y. m. Postiosote sisäänkirjoitettua kirjeenvaihtoa varten on ilmotettu¹), silloin kun se ei ole = kunnan nimi; kuitenkaan ei sitä tässäkään tapauksessa ole ilmotettu maatiloista, joiden vastaavissa artikkeleissa sanotaan sijaitsevan lähellä kaupunkia tai rautatienasemaa, joka silloin luonnollisesti on postiosotepaikkana.

¹) seurattu Uno Godenhjelmin teosta "Luettelo paikkojen nimistä Suomessa ynnä niiden postiosoitteet" (1897).

Hakemistoon otettavien maatilojen määräämisessä on tekijä pääasiallisesti seurannut luetteloita, joita hänelle suosiollisesti ovat lähettäneet herrat kruununvoudit, henkikirjurit, Suomen maalaispalovakuutusyhtiön asiamiehet, kruununnimismiehet y. m. Tekijän näille lähettämän kiertokirjeen mukaan oli, poisjättämällä aivan pienet, vähäarvoiset tilat, luetteloihin otettava maatilat, joiden nykyiset omistajat ovat säätyhenkilöitä, sekä nykyään talonpoikien omistamat entiset "herrastalot"; sitä vastoin oli jätettävä pois tilat, jotka aina ovat olleet talonpoikien hallussa, paitsi hyvin suuret sellaiset. Luonnollisesti tätä valikoimisjärjestelmää on noudatettu vähän eri tavalla eri piireissä.

Niiden tietojen nojalla, joita kirjeenvaihtajat ovat antaneet tilojen likimääräisestä raha-arvosta, on tekijä niissä paikkakunnissa, missä tilan ahtauden takia ei ole voitu kaikkia maatiloja kartalle merkitä, ottanut siihen etupäässä suurimmat ja tärkeimmät. Muista on hakemistossa mainittu suoraviivainen välimatka ja suunta jostakin kartalla löytyvästä paikasta.

6. Teollisuuslaitoksista, kaupungeissa ja niiden läheisyydessä sijaitsevista eri luettelossa [siv. 126-138], muista pääluettelossa. Maaseudun teollisuuslaitosten postiosote on ilmotettu samoissa tapauksissa kuin maatilojenkin. Lukuun ei ole otettu niitä teollisuusliikkeitä, jotka ovat luettavat käsityölaitoksiin, eikä myöskään laitoksia, joissa valmistetun tavaran bruttoarvo v. 1896 Teollisuushallitukselle jätettyjen virallisten ilmotusten mukaan ei noussut 15-20,000 markkaan. Kuitenkin on muutamia sahoja, joiden tuotantoarvo on ollut tätä määrää alempi, mainittu niiden maatilojen yhteydessä, joidenka maalla ne sijaitsevat. Suuremmat teollisuuslaitokset, jotka v. 1896 eivät olleet käynnissä, mutta joita varsinaisesti ei ole lakkautettu, on myöskin otettu huomioon, niinikään, mikäli ovat olleet tunnettuja, sellaiset, jotka hiljattain on perustettu, paraikaa ovat tekeillä taikka piakkoin perustetaan. - Huomattava on, että kartalle on merkitty joukko vähempiä sahoja, joista hakemistossa ei ole artikkeleita.

Koska tekijällä ei ole ollut tarjona täydellisiä tiedonantoja meijereistä ja myllyistä sekä niiden tuotantoarvosta, on luettelo näistä vaillinainen; ainoastaan hakemistossa esitetyillä maatiloilla löytyvät meijerit on mainittu. Vähempiä sahojakin koskevat tiedot eivät aina liene luotettavia.

Teollisuuslaitoksia omistavat toiminimet on painettu kursiivikirjaimilla, jos toiminimi on ollut tarkoin tunnettu. Osakeyhtiöissä mainitaan osakepääoma markoissa, sekä joko toimeenpaneva johtaja tai isännöitsijä; jos koko osakepääomaa ei ole maksettu, ilmotetaan se määrä, mikä siitä on suoritettu. Tähän kuuluvat tiedot perustuvat pääasiallisesti niihin ilmotuksiin, joita asianom. toiminimet asetuksen mukaisesti ovat Teollisuushallitukselle antaneet Suomen kaupparekisterissä julkaistaviksi, monessa tapauksessa toiminimien suoraan tekijälle antamiin ilmotuksiin.

7. Rautatienasemista ja -platformuista; edellisistä on mainittu, mihinkä luokkaan ne kuuluvat ja mitkä virallisesti kutsutaan pysäkeiksi (päällikkönä rautatienkirjuri), sekä jälkimäisistä välimatka lähimmälle asemalle.

8. Erilaatuisista postilaitoksista (ks. lähemmin [siv. 155]); kaupunkien postikonttoreita ei kuitenkaan mainita erittäin eikä myöskään niiden alaisia haaraosastoja ja postiasemia, paitsi jos niillä on toinen nimi kuin kaupungilla.

9. Sähkölennätinlaitoksista kaupungeissa sekä rautatienasemilla ja muualla maaseudulla; niistä on ilmotettu luokka, johonka ne aukipitämisaikaan ja sähkösanomien laatuun katsoen kuuluvat. S¹ merkityt sähkölennätinlaitokset (ainoastaan Helsingissä ja Uudessakaupungissa) pidetään auki koko vuorokauden; S² klo 8 a.p.-12 yöllä; S³ klo 8 a.p.-9 i.p.; S⁴ (rautatienasemilla) klo 9 a. p.-9 i.p.; S⁵ klo 8 a.p.- 2 i.p. ja 5-7 i.p.; S⁶, S⁷ ja S⁸ (rautatienasemilla) klo 8-9 a.p., 12-1 i.p., 4-5 i.p. ja junien tulo- ja lähtöaikoina, sekä vastaanottavat: S⁶ kaikenlaatuisia sähkösanomia, S⁷ Suomeen ja Venäjälle meneviä sähkösanomia, S⁸ Suomeen meneviä suomalaisia ja ruotsalaisia sähkösanomia. S^(3,5) y. m. merkitsevät, että kysymyksessä oleva asema kesäaikaan on auki samoina aikoina kuin S³, muina aikoina vuodesta niinkuin S⁵. - Rautatienasemain lennätinlaitokset kuuluvat valtionrautateille, muut ovat Venäjän lennätinhallituksen alaisia.

10. Kestikievareista (merkityt tähdellä *); esitetty kestikievarit vuosiviisiköllä 1896-1900 lääninhallitusten antamain virallisten luettelojen mukaan ynnä välimatkat niistä kilometreissä lähimpiin kestikievareihin. Polkupyöräilijöitä varten on kestikievareja koskevissa artikkeleissa esitetty maanteiden laatu suurimmassa osassa maata; niissä on erittäin mainittu, mitkä kestikievarivälit ovat joko mäkisiä taikka muuten huonoja polkupyörällä ajettavaksi; ne välit, joissa tien laadusta ei ole mitään mainittu, ovat hyviä. Tekijän kiertokirjeen mukaan tuli hänen kirjeenvaihtajiensa hyvin mäkiseksi (hyv. m.) merkitä väli, jossa on useita osaksi jyrkkiä mäkiä, sekä mäkiseksi, (m.) sellainen, jossa on joku yksityinen jyrkempi mäki taikka vaan pienempiä mäkiä. Hyvin huonoksi ja huonoksi (h.) tuli merkitä väli, jota kuivanakin vuodenaikana on enemmän: tai vähemmän vaikea pyörällä kulkea soran, kivien, kuoppien taikka syvien rattaanjälkien takia. Täten julkaistu teiden laadun arvostelu, ollen useiden eri henkilöiden laatima, ei luonnollisesti voi olla täysin yhdenmukainen; sitä paitsi lienee se osittain vaillinainen muistakin syistä. Alku kumminkin on nyt tehty, jota myöhemmät samanlaatuiset tutkimukset voivat täydentää.

Tällaisia tietoja on saatu: 1) koko Uudenmaan läänistä; 2) Turun läänistä, paitsi Maskun khl-kunnasta sekä Ulvilan ja Halikon khlkuntain pohjoisosasta; 3) Hämeen läänistä, paitsi Ruoveden khlkunnasta ja Pirkkalan khlkunnan pohjoisosasta; 4) Viipurin läänistä, paitsi Rannan ja Kurkijoen khlkunnista sekä Käkisalmen khlkunnan pohjois- ja Lapveden khlkunnan länsiosasta; 5) Juvan khlkunnasta Mikkelin lääniä (Heinolan khlkunnasta on ylimalkaan ilmotettu, että tiet ovat hyvässä kunnossa ja polkupyörällä kuljettavia); 6) Kuopion ja Iisalmen khlkunnista Kuopion lääniä; 7) Ilmajoen ja Laukaan khlkunnista Vaasan lääniä; 8) Oulun läänistä, paitsi Lapin khlkunnasta.

11. Höyrylaivalaitureista, lastauspaikoista ja satamista, joiden nimet löytyvät kartalla.

12. Tulli- ja luotsiasemista, loisto- ja tunnusmajakoista sekä loistolaivoista (Bogskärin loistomajakka on voitu ottaa ainoastaan yleissilmäyskarttaan).

13. Kanavista; esitetty niiden pituus, loivuus (vedenpintojen korkeuden erotus kanavan ylä- ja alapuolella) sekä löytyykö sulkuja vai eikö.

14. Kylistä, joista erityisiä tietoja on annettavana, esim. että niissä löytyy postilaitos, höyrylaivalaituri, baptistiseurakunta y. m. Muissa tapauksissa ei kyliä ole hakemistoon otettu, jota vastoin kartalle, jos tila on myöden antanut, on merkitty tärkeämmät kylät, m. m. ne, joissa on kansakoulu; viimemainitut on hakemistossa lueteltu maalaiskuntia käsittelevissä artikkeleissa.

15. Vuorista ja koskista, joiden nimet löytyvät kartalla; esitetty useimpien vuorten korkeus merenpinnasta ja koskien putouskorkeus, jos se on ollut tunnettu. Artikkeleita on myöskin Maanselästä, Suomenselästä, Salpausselästä y. m., joita ei ole kartalle merkitty.

16. Virroista, järvistä, lahdista, salmista ja saarista, joiden nimet löytyvät kartalla, paitsi vähemmän tärkeistä; esitetty suurempien virtojen pituus, joskus myöskin leveys ja vesistön ala, sekä suurempien järvien korkeus merenpinnasta, toisinaan myöskin niiden pinta-ala.