Helsingin Sanomat toukokuun 27 p:nä 1918

Helsingin Sanomat toukokuun 27 p:nä 1918:

Suomen kansalaisille.

Suomen kansa on nyt saavuttanut suurimman voiton, minkä sen tähänastinen historia tuntee. Kansallinen taistelumme oli kohdistunut venäläisen muukalaisvallan ja omien kapinallisten kansalaistemme yhtynyttä hyökkäystä vastaan, ja tässä taistelussa on sekä muukalaisvalta että kapinallisten hirmuvalta murrettu.

Tähän tulokseen vei se oikeudentuntoinen voima ja alttius, jolla kansa kaikkensa uhraten taisteli Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja laillisen yhteiskuntajärjestelyn puolesta. Voittomme antaa meille rohkeutta ja voimia siihen valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestämis- ja uudistustyöhön, joka nyt on suoritettava. Luottaen kansaamme on meidän käytävä ratkaisemaan myöskin sitä tärkeää kysymystä, minkä Suomen itsenäisyyden toteuttaminen on ratkaistavaksemme asettanut, kysymystä Suomen valtiomuodosta.

Pääkaupunkilaispiireissä on syntynyt vaatimus, että Suomen kansan on omaksuttava kuningasvaltainen valtiomuoto, joka muka yksin voi pelastaa kansamme uusista valtiollisista ja yhteiskunnallisista onnettomuuksista, samanlaisista kuin äsken torjutut. Maalaisväestöllemme on tämä ajatus kuningasvallasta ollut vieras ja sen taholla kohdannut jyrkkää vastustusta.

Tasavaltaisen valtiomuodon eduista ja välttämättömyydestä syvästi vakuutettuina, tahtovat allekirjoittaneet lyhyesti perustella, minkä vuoksi mielestämme ei ole luovuttava siltä kansanvaltaisen tasavallan kannalta, jonka hallitus ja eduskunta ovat yksimielisesti hyväksyneet ja jonka puolesta laillisen järjestyksen puoltajat taistelevat taistelunsa.

Kuninkuudella ei Suomessa ole kotoisia juuria. Onhan meillä tosin monarkialla pitkä entisyys takanaan, mutta omaa kansallista kuningasvaltaa historiamme ei tunne. Kuninkuutta ei meillä ympäröi mikään sellainen, kaukaisten muistojen ja syvien kansanvaistojen luoma sädekehä, että meitä sen loistolla vielä nykyaikanakin voitaisiin häikäistä. Valtiomuotokysymystä on meillä katsottava todellisten olojen ja todellisesti vallitsevan kansankäsityksen valossa.

Kansamme tarvitsee lujan hallitusvallan, joka kykenee turvaamaan yhteiskuntajärjestyksen ja kunkin kansalaisen oikeudet. Mutta sellaista valtaa ei käy vaaratta uskominen kuninkaalle, joka on vieraasta maasta tänne tuotava, ja hänen jälkeläisilleen, joiden soveliaisuudesta ei kukaan voi mitään tietää, mutta joihin kansa olisi kaikeksi vastaisuudeksi kytketty; oman kansamme keskuudesta lähteneelle ja kansan itsensä valitsemalle tasavallan päämiehelle se paljon turvallisemmin voidaan myöntää. Ominaiset olomme ovat meihin juurruttaneet sen käsityksen, että omalle ylevässä valtiollisessa asemassa olevalle miehelle uskottu tehtävä velvoittaa häntä syvään vastuunalaisuuteen kansan ja historian edessä. Sellainen päämies, jolle kansa itse on uskonut korkeimman valtiovallan, voi vaikuttaa eheyttävästi, kohottavasti ja puolueriitoja vaimentavasti, jotavastoin muukalainen kuningasvalta, ahtaan kansallemme vieraan piirin vaikutuksen alaisena helposti herättää laajoissa kansalaiskerroksissa vastenmielisyyttä ja epäluuloa.

Näin on asia, jos valtiovallan ylimmälle haltijalle tahdotaan antaa todellista valtiosääntöön perustuvaa ratkaisuvaltaa eikä tehdä hänestä vain koristekuningasta. Tällaista hallitsijaa ei meillä kaivata, koko maan ja kansan todellisten etujen kannalta.

Mutta vedotaanhan etupäässä ulkopoliittisiin syihin kuningasaatetta puolustettaessa. Väitetään, että Suomen on itsenäisyytensä puolustamiseksi turvauduttava mahtavan Saksan apuun, jota ilman Suomen vapaustaistelu olisi vaatinut paljon suurempia uhreja; väitetään, että Saksasta on turva varmimmin saatavissa, jos hyväksymme kuningasvallan ja kutsumme saksalaisen ruhtinaan kuninkaaksemme.

Meidänkin mielestämme nykyinen valtiollinen olotilamme vaatii läheisiä suhteita Saksan kanssa, jonka mahtava apu kansallemme edelleenkin on tärkeä. Mutta Saksan valtakunnan todellisen edun kannalta on jo saksalaisten valtiomiesten taholta pätevästi julkilausuttu, että Saksalla ei ole syytä sekaantua Suomen sisäisiin asioihin. Verrattomasti arvokkaampi liittolainen Suomesta voikin Saksalle tulla, jos sen valtiomuoto on Suomen kansallisten olojen ja kansallistunnon tukema, kuin jos kansallemme saataisiin tyrkytetyksi sen omaa valtiollista tietoisuutta vastaamaton elämänmuoto. Etujensa ja sivistystehtäviensä mukaisesti Saksa saattaa ylläpitää yhteyttä yhtä hyvin itsenäisen tasavaltaisen kuin kuningasvaltaisen Suomen kanssa. Eikä meillä ole oikeutta siihen loukkaavaan epäluuloon, että Saksa tahtoisi sieltä saadun kuninkaan kautta alistaa meidät epäitsenäisen vasallin asemaan.

Varma vakaumuksemme on, että Suomi parhaiten kehittää isiltä perittyä kansanvaltaista viljelystään ja vahvimmin turvaa asemaansa itsenäisenä oikeusvaltiona ja sivistyskansana, kun se vakiinnuttaa tasavaltaisen valtiomuotonsa, eikä ryhdy kokeilemaan istuttamalla tänne kansamme enemmistölle vierasta kuningasvaltaa.

Tasavaltaisen, sekä kansanvaltaa että lujaa hallitusvaltaa turvaavan, valtiosäännön aikaansaaminen näillä valtiopäivillä ja sitä varten tarvittava määräenemmistö näyttikin jo taatulta, kun eduskuntaryhmät viime huhtikuussa pääsivät siitä miltei täysin yksimielisiksi. Tämän mahdollisuuden uhkaa nyt tehdä tyhjäksi uusi kuningasvaltaan pyrkivä suunta, uhkaa siirtää aivan tietymättömiin, milloin ja minkälaisen valtiosäännön voimme Suomelle saada. Se vaara on vältettävissä ainoastaan, jos järkähtämättömäksi vakaannutetaan itsenäinen Suomen tasavalta.

Helsingissä, 27 p:nä toukokuuta 1918.

Pekka Ahmavaara
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Kaarlo Ahtiala
Opettaja.

Santeri Alkio
Kirjailija, kansanedustaja.

Erik Alopaeus
Pormestari, kansanedustaja.

K. Arffman
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Pontus Artti
Sanomalehdentoimittaja, Turku.

Juho Astala
Maanviljelijä.

Ilmari Auer
Fil. maisteri, Maataloustuottajain
Keskusliiton sihteeri.

Uuno Brander
Ylitirehtööri.

Helena Brander
Kansanedustaja.

Zachris Castrén
Fil. tohtori.

Eero Erkko
Sanomalehdentoimittaja.

Santeri Haapanen
Opettaja, kansanedustaja.

Eero Hahl
Agronoomi, kansanedustaja.

J.A. Heikkinen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Taavetti Heimonen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

J. K. Hirvensalo
Agronoomi, karjanhoitokoulun johtaja,
Peltosalmi.

Emil Hynninen
Fil. maisteri, Maataloustuottajain
Keskusliiton toimihenkilö

Pekka Hälvä
Opettaja, kansanedustaja.

Arvo Inkilä
Fil. maisteri, sanomalehdentoimittaja.

Vilkku Joukahainen
Opettaja, kansanedustaja.

Antti Juutilainen
Sanomalehdentoimittaja, kansanedustaja .

Jalmari Jyske
Agronoomi.

K. V. Järnefelt
Lehtori.

Teuvo Kaitila
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Kyösti Kallio
Senaattori.

T. M. Kivimäki
Lakitieteen kandidaatti.

J. P. Kokk[o]
Opettaja, kansanedustaja.

Arvi Kontu
Agronoomi, Turku.

K. V. Koskelin
Agronoomi, pankinjohtaja, Jyväskylä.

Oskari Lahdensuo
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Augusta Laine
Kansanedustaja.

J. Fr. Lantto
Maanviljelijä.

V.A. Lavonius
Suomi-yhtiön toimitusjohtaja

Mikko Leinonen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Niilo Liakka
Kansanvalistusseuran sihteeri.

H. J. Linna
Fil. maisteri, kansanedustaja.

K. E. Linna
Maanviljelijä, kansanedustaja.

K. A. Lohi
Maanviljelijä, kansanedustaja.

M. Luopajärvi
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Tilda Löthman
Johtajatar, kansanedustaja.

Albin Manner
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Oskari Mantere
Filosofian tohtori.

Akseli Nikula
Lääket. lisensiaatti.

Juho Niukkanen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Severi Nuormaa
Työväenopiston johtaja.

Kalle Nurmela
Maanmittari, kansanedustaja.

Hannes Nylander
Maatalousneuvos.

Erkki Paavolainen
Fil. maisteri, sanomalehdentoimittaja.

Pekka Paavolainen
Varatuomari, kansanedustaja.

E. Y. Pehkonen
Senaattori.

Pekka Pennanen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Erkki Pullinen
Maanviljelysneuvos, kansanedustaja.

Bertta Pykälä
Kansanedustaja.

E. J. Ramstedt
Ylim. professori.

Lauri Kr. Relander
Fil. tohtori, kansanedustaja.

Antti Rentola
Pastori, kansanedustaja.

Heikki Ritavuori
Lakit. kand.

Pekka Saarelainen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Aleksis Salovaara
Maanviljelijä, kansanedustaja.

Gunnar Sarva
Fil. tohtori, Normaalilyseon lehtori.

Georg Schauman
Fil. tohtori, Yliopiston kirjastonhoitaja.

Elias Sinkko
Agroonomi, kansanedustaja.

E. V. Sopanen
Kihlakunnan tuomari. Kangaslampi.

K. J. Ståhlberg
Professori, kansanedustaja.

E. Takkula
Maanviljelijä, kansanedustaja.

P. Tanskanen
Maanviljelijä, kansanedustaja.

V. Tarkiainen
Dosentti.

Iivari Tervonen
Varatuomari, Oulu.

V. V. Tuomioja
Lakit. kand.

Emil Wekara
Agronoomi, kansanedustaja.

J. H. Vennola
Professori.

K. V. Vuokoski
Maanviljelijä, kansanedustaja.

A. O. Vuorimaa
Kirkkoherra, kansanedustaja.

E. Zitting
Insinööri.

Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.