Suomen historian dokumentteja

Päiväkäsky puna-armeijan Luoteis-Rintaman joukoille 14.3.1940, Pohjoismainen puolustusliitto on suunnattu Neuvostoliittoa vastaan, Ilmoitus Petsamon luovuttamisesta Suomelle, Leningradin sotilaspiirin tiedotus tappioista 3.6.1940, kauppasopimus 28.6.1940, Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysseura, Petsamon nikkeli, saksalaiset joukot Suomessa, Molotovin käynti Berliinissä 13-14.11.1940, Molotovin ilmoitus Suomen ulkopolitiikan alistamisesta Ruotsille, Neuvostoliiton protesti lähetystön työntekijöiden matkustuksen estämisestä

• [Ulkomainen apu:] Ainoa maa, joka ennätti jotakin mainittavaa tässä asiassa tehdä, oli Ruotsi, josta tänne saatiin vähitellen noin 8 ½ tuhatta miestä täysissä varusteissa. Nämäkin saapuivat kuitenkin siksi hitaasti ja niiden muodosteluun ja harjoitukseen kului siksi paljon aikaa, että vasta aivan viimeisinä viikkoina ne pääsivät edes jossakin muodossa osallistumaan varsinaisiin taisteluihin.
• [Neuvottelukosketus:] Neuvostoliiton viestissä "tekopyhästi mainittiin, että koska sota on alkanut ilman Neuvostoliiton syytä ja koska se on maksanut paljon viatonta ja kallista verta, niin rauhanehdot tulevat olemaan raskaammat kuin syksyllä."
• [Englannin ja Ranskan apu:] Sitä paitsi oli painavana vaikuttimena tässä päätöksessä halu saada kontrollin alaiseksi Pohjois-Ruotsin malmikentät, joita Saksa sodan aikana samoin kuin aikaisemmin rauhankin aikana on voinut suurella menestyksellä käyttää varusteluteollisuutensa hyväksi.
• [Saksa oli] pääsyyllinen kaikkeen siihen, mitä täällä on tapahtunut. Jo viime vuoden keväällä Neuvostoliitto hautoi samoja suunnitelmia, joita se tähän mennessä osittain on toteuttanut. Se koetti silloin saada aikaan sopimusta länsivaltojen kanssa, että nämä suostuisivat myöntämään Neuvostoliitolle vapaat kädet laajennuksissa, joita se havitteli. Länsivallat olivat liian korrekteja mennäkseen tämmöiseen ja neuvottelut katkesivat. Saksa ei ollut yhtä korrekti. Saksa teki sopimuksen ja antoi Neuvostoliitolle vapaat kädet.
• [Olisiko pitänyt taipua:] - - - Luulen, että jos olisimme ilman muuta taipuneet ja siten asettuneet Baltian maiden rinnalle, olisi koko maailma sanonut, että siinä oli taas eräs väkivallan uhri, joka meni saman tien kuin monet muut. Meidän asiamme olisi ollut lopullisesti menetetty ja Neuvostoliitto olisi voinut sen jälkeen jatkuvasti esittää kuinka paljon vaatimuksia tahansa. Se että Baltian maat ovat säilyneet näiltä jälkivaatimuksilta [7.4.1940], siitä ne saavat kiittää Suomen sotaa. Sodan aikana ei ole ollut terveellistä mennä sinne esittämään uusia vaatimuksia. Nyt niitä mahdollisesti rupeaa tulemaan sitäkin enemmän.

"Neuvostoliiton ja Suomen sota toi esille täyden todistuksen siitä, että tykinlaukauksen päässä Leningradista, Lokakuun vallankumouksen kehdosta, nykyinen Neuvostoliiton hallinto ei kyennyt osoittamaan vetovoimaa. Mutta tästä ei seuraa, että on välttämätöntä luovuttaa Neuvostoliitto imperialisteille, vaan ainoastaan että on tarpeen temmata Neuvostoliitto byrokraattien käsistä".

- Johtaja aloitti keskustelun maininnalla Molotovin huomautuksesta eilisessä [12.11.1940] keskustelussa, minkä mukaan Saksan ja Venäjän sopimus on täytetty "lukuunottamatta yhtä kohtaa, nimittäin Suomea".
- Molotov tarkensi, että tämä huomautus ei koskenut vain itse Saksan ja Venäjän sopimusta vaan ennen kaikkea myös salaisia pöytäkirjoja.
- Johtaja vastasi, että salaisessa pöytäkirjassa Saksan ja Venäjän väliset vaikutusvyöhykkeet ja intressialueet on määritelty ja jaettu. Siltä osin kun kysymys on ollut tosiasiallisesta voimaansaatosta, Saksan puolelta on pysytty sopimuksessa, mikä tilanne ei Venäjän puolelta ole absoluuttisesti näin ollut. Joka tapauksessa Saksa ei ole miehittänyt mitään Venäjän etupiirin sisälle kuuluvaa aluetta.
- - -
- Molotov vastasi, että Venäjän hallitus katsoo velvollisuudekseen saattaa Suomen kysymyksen järjestykseen ja selkeäksi. Siihen ei tarvita mitään uusia sopimuksia. Vanha Saksan ja Venäjän sopimus asettaa Suomen Venäjän etupiiriin.
- Johtaja ilmoitti yhteenvetona tähän kohtaan, että Saksa ei halua Itämerelle mitään sotaa ja että Suomi nikkelin ja puun toimittajana on ehdottomasti tarpeellinen. Se ei poliittisesti ole kiinnostava eikä, toisin kuin Venäjä, Saksa ei ole yhtään Suomen aluetta miehittänyt. Saksalaisten joukkojen läpikulku päättyy muutoinkin näinä päivinä. Myöhempiä kuljetuksia ei sitten tapahdu. Ratkaiseva kysymys on, onko Venäjällä aikomus ryhtyä sotaan Suomea vastaan.

• Säädöskokoelma 1941-1944
• Käskylehdet 1941-1944:

1948