Sivuja päivitetty 2.12.2024

Suomen historian dokumentteja

Innehållsförteckning på svenska Contents in English        Dokumentteja muutettu 2-3 kk:n sisällä.
Tekstidokumentin kieli on muu kuin suomi.

Venäjän vallan aika 1808-1899 | 1900-luvun alku 1900-1917 | Itsenäisyysvuodet 1917-1939 | Talvisota 1939-1940 | Välirauha ja jatkosota 1940-1944 | Myöhemmät vuodet 1945-1948


Ruotsin vallan aika n. 1200-1809
1323
Rajakivi ja muistotaulu Ruotsin ja
Novgorodin välillä Karjalan kannaksella
1323 - - 60°22.6931' N   30°05.3817' E
(venäläisen tutkijan Andrei
Reznikovin löytämä 1999)
Paavi Aleksanteri III:n kirje Upsalan arkkipiispalle ja jaarli Guttormille 9.9.vuonna 1165...1181. Rakentamalla linnoituksia voidaan estää suomalaisten luopuminen kristillisestä uskosta (latinaksi).
Paavi Innocentius IV:n suojelukirje kristillistä uskoa tunnustaville Suomessa 27.8.1247
Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.
Helsingin kaupunginvaltuustolle annettu selvitys Viron Paadisten sisterssiläisluostarille 15.5.1351 annetusta kalastusoikeudesta Vantaan jokeen sekä Vanhankaupungin vesiputouksen omistusoikeuden vaiheista tämän jälkeen (Helsingin Kaupunginvaltuuston Painetut Asiakirjat 1912, asia nro 49.)
Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennettuna 1548. Ohessa on ote Luukkaan evankeliumista (jouluevankeliumi). - Martin Lutherin suosituskirje 20.4.1539 mm. Mikael Agricolasta Ruotsin kuninkaalle.
Georg Northin lyhyt kuvaus Suomesta vuodelta 1561. (Englanniksi)
Täyssinän rauhansopimus 18.5.1595. Sopimuksessa ja sitä seuraavissa rajankäynneissä määritettiin Suomen itäraja eteläisen Suomen osalta tarkasti. Pohjoisessa sen todettiin päättyvän Jäämereen. Viron ensi kerran v. 1561 tapahtunut siirtyminen Ruotsin alaisuuteen tunnustettiin.
Kuningas Kustaa Adolfin vahvistuskirja maapäivien koollekutsumisesta Helsinkiin v. 1616, marrask. 1615. (ruotsiksi)
Stolbovan rauhansopimus ja Ruotsin suurvalta-ajan alku 27.2.1617. (ruotsiksi)
Åbo Akademin perustamiskirja 26.3.1640 (alkuperäisteksti ja vuoden 1899 versio ruotsiksi). Yliopisto siirtyi Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin ja muutti nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi.
Geographisch Delineation öffver näst omliggiande Bÿar wedh Helsingfors stadh. Ensimmäinen tunnettu Helsinkiä ja ympäristöä kuvaava kartta 1640-luvulta.
1662. Ensimmäinen painettu kartta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Julkaisija alankomaalainen kartankustantaja Joan Bleau. Kartta pohjautuu ruotsalaisen Anders Buren (Andreas Bureus) kartta-aineistoon. (Fredriksonin karttakokoelma, Jyväskylän yliopisto)
Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710.
Uudenkaupungin rauhansopimus 30.8.1721. Tukholmassa painettu sopimusteksti (ruotsiksi, saksaksi (näillä sivuilla) ja venäjäksi (Hronos)). Digitoitu rauhansopimus Ruotsin valtionarkistossa. Rajan eteläosan kulkua: Hamina-Virolahti ja Virolahti-Viipuri (Krigsarkivet, Tukholma).
Everstiluutnantti L. Gründelin selostus Kajaanin linnasta 15.4.1724 (ruotsiksi).
Ranskan tiedeakatemian lähettämä Moreau de Maupertuis'n retkikunta mittasi 1736 Tornionjokilaaksossa maapallon geodeettisia suhteita.
Turun rauhassa 7.8.1743 itäraja läheni Kymijoelle. Digitoitu rauhansopimus Ruotsin valtionarkistossa. Ruotsin puolustuksen vahvistamiseksi aloitettiin 1748 Suomenlinnan (Viaporin) merilinnoituksen rakentaminen. (Suomenlinnan hoitokunta). Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti linnoituksessa.
Kansallinen voitto. Anders Chydeniuksen tutkielma vuodelta 1765. Se on osin vastauksena hänen kirjansa "Källan Til Rikets Wan-Magt" (Valtakunnan voimattomuuden lähde) aiheuttamaan polemiikkiin. (Project Runeberg)
Ruotsin ns. vapausajalla 2.12.1766 julkaistu painovapausasetus (Lundin yliopiston kirjasto), käännös suomeksi, vuonna 1916 julkaistu antiikvamuotoinen teksti (Ruotsin valtionarkisto: Frihetstidens grundlagar och konstitutionella stadgar)
Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama Hallitusmuoto, Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772.
Ströforsin ruukki
Strömforsin ruukki. Ruotsinpyhtää.
Ns. Armonlinna 1824. Nyk.
yksityiskäytössä. Letkutorni,
rakennus 1820-l. Torni 1945.
Venäjän keisarinna Katariina II:n osanottokirje 6.4.1792 (v.l.) Kustaa IV Aadolfille hänen isänsä Kustaa III:n kuoltua attentaatissa saamiinsa haavoihin 29.3.1792.
1700-luvun loppu. Turun rauhan rajan kulku Venäjän ja Ruotsin (Suomen) välillä Ruotsinpyhtäällä (Strömfors). Saarien välissä puikkelehtivan rajan maisema on muuttunut merkittävästi mm. maankohoamisen vuoksi.
Venäjän keisari Paavali I:n ja Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin välinen ystävyys- ja liittosopimus 29.10.1799 (ranskaksi, Googlen digitoima)
Kuning:sen Maj:tin Sota-Artikelit (Sotaväen rikoslaki) Hänen Sotajoukollens Maalla ja Merellä. Annetut Stockholmin Linnasa sinä 31 päiwänä Maalis-Kuusa 1798. Suomenkielinen käännös vuodelta 1800.
St. Barthélemy. Ruotsin Länsi-Intian siirtomaan historiaa.
Postinkuljettaja Wiraan-Kirja vuodelta 1804. Sivulta selviää, mistä hokema "pois, pois, postin tieltä, ..." johtuu.
Turun kaupungin palo-asetus, hywäksi löytty ja wahwistettu 29.10.1805 (Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Turun kaupungin historia-kokoelma).
Sveriges Krigs- och Civil-Calender för året 1807. Ruotsin (ja Suomen) valtiokalenterin sivut 1-100 vuodelle 1807.
Kunink. Maj:in Armollinen Julistus Viaporin Linnoituksen Siirtymisen vuoksi 6.5.1808.

alkuun Venäjän vallan aika 1809-1917
Aleksanteri I
Aleksanteri I. (1777-1825) Venäjän keisari.
W.L. Borowikowskin (1757-1825)
tekemäksi väitetty maalaus, 1800-l. alku
Deutsches Historisches Museum, Berlin
Salainen liittosopimus Venäjän ja Ranskan välillä 7.7.1807. Britannian sopimus Ruotsille mannermaasulkemuksen haittojen korvaamisesta 8.2.1808 (englanniksi).
Venäjän sodanjulistus Ruotsille 10.2.1808 (ranskaksi, käännös englanniksi). Venäjän armeijan ylipäällikön kehoitus (julistus) suomalaisille vastarinnasta luopumiseen (ruotsiksi) 22.2.1808. Aleksanteri I:n julistus (senaikaisella suomella) Euroopan hallituksille Suomen liittämisestä Venäjän valtakuntaan 28.3.1808. Vara-amiraali Cronstedtin Viaporin luovutussopimus 6.4.1808 (ranskaksi).
Aleksanterin ja Napoleonin juhlallinen tapaaminen Erfurtissa 27.9.1808 Åbo Tidningin kuvaamana. Olkijoen aseleposopimus 19.11.1808. Keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus 27.3.1809.
Venäjän ja Ruotsin välinen Haminan rauhansopimus 17.9.1809. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti. Digitoitu sopimus Ruotsin valtionarkistossa. Kartta vuodelta 1809 (Helsingin Yliopiston Kirjasto). Valtakunnanrajan kulku Märketin luodolla.
Aleksanteri I:n 20.11.1811 antama asetus Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa (myöhemmin Suomen Pankki) suomeksi ja ruotsiksi. Venäjäksi.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1875
Väentiheys Suomessa 1875. Lähde:
Le Grand-Duché de Finlande. Notice
statistique. Exposition universelle
de 1878 à Paris. Par K.E.F. Ignatius.
Directeur du bureau de statistique.
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa julistus 11. joulukuuta 1811 koskien Viipurin kuvernementin liittämistä Suomeen. Alkuperäinen saksaksi.
Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1812.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus kiellosta tuoda painokirjoituksia ulkomailta ilman ennakkosensuuria. 2.8.1823.
Venäjän ja Ruotsi-Norjan välinen Lappia koskeva rajasopimus 14.5.1826 norjaksi ja ranskaksi. Kartta (reproducerad i Sverges Traktater, 1896).
Elias Lönnrotin ja muiden aikalaisten 1832-1874 Kainuusta keräämiä kansanrunoja. (Kuhmon Kulttuurikornitsa.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavan kokouksen pöytäkirja 23.2.1831. Elias Lönnrotin Kalevalan nimeämistä koskeva kirje Kuhmosta 12.4.1835.
Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1840.
Suurimmat yritykset Suomen teollisuudessa 1844-1974 (pdf, Riitta Hjerppe)
Professori ja kielentutkija Jacob Grimmin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 19.12.1845.
Brittiläis-ranskalaisen laivaston sijainti Helsingin edustalla Krimin sodan aikana 1856 Viaporia pommitettaessa. Ruotsissa piirretty kartta. Abrahaminluodolla - Abrahamsholm tekstinä on 'Franskt Mörsare Batteri'. Viaporin tykit eivät yltäneet sinne. (Ruotsin sota-arkisto)
Suomen (Helsingin) yliopiston teologian (jumaluusopin)ja itämaisen kirjallisuuden professori ja mm. tutkimusmatkailja G.A. Wallinin persian ja arabian kielen opettaja Gabriel Geitlin (1804-1871) piti yliopistossa 27.5.1857 puheen kristinuskon Suomeen tuomisen 700-vuotismuistolle. (Kansalliskirjasto). Puhe oli ensimmäinen yliopiston professorin akateeminen puhe suomeksi. Nykyfontistoon saatetussa tekstissä on silloisen kirjoitustavan 'w' korvattu 'v':llä.
Kalmbergin sotatopografinen kartta 1855-56. Eteläinen Suomi. Ohessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristö. Alkup. mittakaava 1:100000.
Ahvenanmaan neutraliteettia koskevat sopimukset: 1) Finlex Sopimussarja 1/1922, 2) Ålands kulturstiftelse r.s.:n laatima kooste sopimuksista 1856-1994.
Suomalaisten suku-nimistä. Aug. Ahlqvistin kirjoitus SUOMI-aikakausikirjassa 1860.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus passeista 17.6.1862.
Suomen Suuriruhtinaanmaan toisten valtiopäivien avajaisten pöytäkirja 18.9.1863. Päättäjäisten pöytäkirja ja päätösasiakirja 15.4.1864. Valtiopäiväjärjestys 15.4.1869. Ritarihuonejärjestys 21.4.1869.
Kartta 1843
Maanmittaushallituksen 1843 julkaisema
kartta 1:100 000 Helsingin (Helsinge),
Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion pitäjistä.
(Kansallisarkisto, digitoitu verkkoaineisto.)
Siestarjoki 1826
Oheisessa Schubertin kartassa
vuodelta 1826 kivääritehtaan aluetta
ei ole vielä erotettu. Pietarin kuvernementin
puolella näkyy myös Redukyl'-Retukylä.
Kotlinin saari (suom. Retusaari),
jolla Kronstadt sijaitsee, kuului aiemmin
Retukylän maihin.
Keisarillisen Majesteetin armollinen kuulutus, koskeva Rajajoen kivääritehtaan eroittamista Suomesta 15.2.1864. Valtiopäivien v. 1882 anomuksen liitekartta Jäämeren rannikkoalueesta (Hakkapeliitta-lehti 1/1933)
Senaatin karttojen Helsingin ympäristöä koskevia lehtiä (osakopioita). Mittaus 1872-73: keskustaa, Viapori, Viikki-Herttoniemi, Kruunuvuoren selkä-Laajasalo, Viherlaakso-Kilo-Mankkaa-Leppävaara, Kaarela-Huopalahti-Tali. Muita kaupunkeja: Turku, Lahti, Tampere. (Kansallisarkisto).
I.J. Inbergin palkittu Suomen rautatie- ja matkailukartta vuodelta 1875.
Kansainvälinen, Suomen asetuskokoelmassa no:lla 26/1877 julkaistu metrijärjestelmään siirtymissopimus, sovittu 20.5.1875.
Leo Mechelinin puhe (Vanhalla) Ylioppilastalolla Zachris Topeliukselle hänen 70-vuotispäivänään 14.1.1888. Johan Ludvig Runebergin yksityiskirjaston luettelo.
1890. Suomen perustuslakien kodifiointikomissio. Journal över den under Generalguvernörens över Finland ordförandeskap nådigst nedsatta kommissionen för granskning av förslag till kodifikation av Finlands grundlagar.
Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille huolestumisesta, jonka ovat aikaan saattaneet muutamat toimenpiteet, joihin on ryhdytty sitä tarkoitusta varten, että saavutettaisiin likempi yhdistys Suuriruhtinaanmaan ja muitten Wenäjän valtakunnan osien välillä 28.2.1891.
Nikolai II:n juhlallinen hallitsijavakuutus 12.11.1894 Suomen lakien ja oikeuksien täydessä voimassapitämisestä. (Kansalliskirjaston digitoidut sanomalahdet)
Turun tuomiokirkkoa koskeva katkelma August Ramsayn matkaoppaasta Suomi 1895. Tuomiokirkon kello lyö kaksitoista 12.7.1997 (mp3).
1896. G.W. Edlund: Helsingin albumi. 34 kuvaa Helsingistä. Kartta (Suomen Matkailija-Yhdistys): Helsinki 1897.
Suomenmaan kartta 1898. I. Uschakoffin tarkka paikannimihakemisto ja -kuvaus (maatilat, teollisuuslaitokset, pitäjät, järvet, joet, kanavat jne.). WWW-linkki avaa asianomaisen karttalehden viereiseen ruutuun.
1899 deputation
Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja perussäännöksistä koskien niitten lakien valmistamista, tarkastamista ja julkaisemista, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna 3 p:ltä Helmikuuta 1899.
Senate Square
Senaatintori.
(Suurempi kuva)
Keisarin puheille 13-20.3.1899 pyrkineen kansalaislähetystön jäsenet (Ulrika Juselius). Lähetystössä oli 471 jäsentä 484:stä Suomen kunnasta. Sen mukana oli kansan keskuudesta kahdessa viikossa kerätty n. 520,000 nimeä sisältävä adressi - pyyntö Suomen perustuslaillisten oikeuksien palauttamisesta. Nikolai II ei ottanut lähetystöä Pietarhovissa vastaan.
Pro Finlandia 1899. 1 050:n Euroopan tiedemiehen ja merkkihenkilön adressi Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Selonteko allekirjoittajille 5.7.1899 lähetystön vastaanotosta Pietarissa.
Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille 8 p:ltä Kesäkuuta 1899 sen levottomuuden tunteesta, minkä Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuden tulossa oleva muutos sekä tämän vuoden Helmikuun 3 päivänä annetun Julistuskirjan julkaiseminen on synnyttänyt.


1900


kartat
Federleys teckningar
Alexander Federleyn viehättäviä
kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa 20.6.1900.
Maistraatin 26.11.1900 vahvistamat Helsingin sähköraitioteiden liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.
Leninin kirjoitus Suomen kansan vastalause Münchenissä ilmestyneessä "Iskra"-lehdessä 20.11.1901.
Suomen kaupunkien karttoja vuodelta 1902. Alexander Federleyn viehättäviä kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Aleksanteri I oli määrännyt 18.9.1812, että Suomeen on perustettava kolmirykmenttinen nostoväki. Vuonna 1827 joukko sai nimeksi Suomen opetustarkkampuja-pataljoona. Joukon kooksi tuli 500 miestä. Komennuskieli muuttui ruotsista venäjäksi 1829. Pataljoona osallistui Turkin sotaan Bulgariassa 1877-1878 Suomen kaartina (virallisesti Henkikaartin 3. Suomen tarkkampujapataljoona, Livgardets 3:e finska skarpskyttebataljon, Лейб-гвардии 3-й стрелковый Финский батальон). Nikolai II lakkautti Suomen erillisen asevelvollisen sotalaitoksen vuonna 1901. Vuonna 1902 ilmestyneeseen "Suomen sotalaitos"-muistokirjaan esipuheen kirjoitti entinen senaattori ja Suomen autonomisen aseman oikeudellinen puolustaja Leo Mechelin. Suomen kaarti lakkautettiin erillisenä yksikkönä lopullisesti 1906. Maahan jäivät suomenmaalaiset (Финляндский) venäläiset joukko-osastot ja Itämeren laivasto, jotka lopullisesti poistuivat Suomesta keväällä 1918. Kirjapainoyhtiö Valo julkaisi 1902 Mikkelissä muistokirjan Suomen Sotaväen Albumi.. Sanoja ja kuvia Suomen asevelvollisen armeijan muistoksi. 57 s.
Säätytalon päätykolmion otsikkoryhmä paljastettiin 21.11.1903.
Mälkiän sulku 1892
Autokromi-värivalokuva Saimaan kanavan vanhan linjauksen
Mälkiän sulusta vuodelta 1903-1904
(Kongressin kirjaston Prokudin-Gorski-kokoelma)
Venäläiset sotilastopografiset kartat Helsingin alueesta 1902..1911.
Pöytäkirja pidetty 7 p:nä marrask. 1904 Naisasialiitto Unioonin keskustelukokouksessa naisten valtiollista äänioikeutta varten.
Helsingissä 23.5.1905 pidetyn kansalaiskokouksen julkilausuma lehdistösensuuria, Bobrikovia ja poliisiväkivaltaa vastaan (Kokoelma "Kagaalin arkistoa", Eduskunnan julkaisema 1939)
1906. Suurlakon jälkeen suppeassa piirissä heräsi ajatus varustautua sotilaallisen koulutukseen. Tarkoitusta varten perustettiin urheiluseurana Voima-liitto. Santarmit olivat pian selvillä hankkeesta ja seura hajoitettiin vuoden lopulla, osalliset haastettiin oikeuteen, mutta ketään ei kuitenkaan hovioikeudessa tuomittu. Liiton sihteerinä toimi P.K. Mannelin Eero Kalskeen nimellä. Venäjän viranomaiset ja lehdistö kiinnittivät asiaan kyllä huomiota ja A. Rumjantseff julkaisi Pietarissa 1907 pamfletin "Финляндія вооружается!" (Suomi varustautuu!) (sivu kirjasta). Siinä hyökättiin kenraalikuvernööri Gerardia, ministerivaltiosihteeri Langhoffia ja senaattori Leo Mecheliniä vastaan. Kirjasta ilmestyi ilman kääntäjän nimeä myös ruotsinnos Helsingissä. Osaa Kalskeen nimissä julkaistuista kirjoituksista on pidetty väärennöksinä.
Katunimikyltti vuosisadan alusta Helsingissä
(Helsingin kaupunginmuseo)
Kansan marssi. Sävel Oskar Merikanto, sanat J.H. Erkko (pdf, Helsingin Kaiku, Kuvallinen viikkolehti, N:o 6, 10.2.1906)
Pöytäkirja tehty Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.
Helsingin kaupungin vesijohtokonttorin asiantuntijoiden Albin Skogin ja Allan Zilliacuksen Helsingin Rahatoimikamarille antama raportti tutustumismatkasta keskieurooppalaisten kaupunkien ratkaisuihin kesäkuussa 1907 Vantaanjoen vedenpuhdistuksen uusimiseksi.
Saksan, Tanskan, Ruotsin ja Venäjän julistus 23.4.1908 rajoittamattomasta suvereeniteetista Itämereen rajoittuvilla valtioalueillaan. Tämä julistus tosiasiallisesti kumosi Venäjän, Englannin ja Ranskan Ahvenanmaan linnoittamattomuutta koskevan sopimuksen vuodelta 1856. Tähän sopimukseen liittyvää Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja tsaari Nikolai II:n kirjeenvaihtoa mm. touko-kesäkuussa 1916, jossa he ilmaisevat tyytyväisyytensä tähän sopimukseen Venäjän, Saksan, Ruotsin ja Tanskan välillä.
Edvard Gyllingin kirjoitus vuoden 1908 Työväen kalenterissa vuoden 1907 eduskuntavaaleista (Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet)
Armollinen käsky automobiililiikettä koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta 12(25).2.1910.
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä Laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys 17 (30) kesäkuuta 1910. Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin Suomen valtiosääntö. Se annettiin ilman Suomen eduskunnan hyväksymistä. Viimeinen keisarin asettama kenraalikuvernööri Seyn. Venäläisen aateliston näkemys: N.N. Korevon esitelmä Venäjän keisarikunnan yhdistetyn aateliston kokouksessa 17/30 p:nä maaliskuuta v. 1910 (Tukholmassa 1912 painatettu käännös)
Eversti C.G.E. Mannerheim suoritti tsaari Nikolai II:n toimeksiannosta tiedustelumatkan Kiinan ja Mongolian rajamaille. Siihen yhdistetty kansatieteellinen tutkimus "A visit to the Sarö and Shera Yögurs" julkaistiin Suomalais-Ugrilaisen Seuran aikakauskirjan 27. osassa 1911.
Keisarillisen Suomen Senaatin päätös, vuoden 1911 asetuskokoelman n:o 13 suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, sallia Pohjoismaisen Osakepankin Kauppaa ja Teollisuutta varten (Nordiska Aktiebanken för Handel och Industri) laskea liikkeelle Suomen markan ja vastaavan ulkomaan kultarahan arvoisen obligatiolainan 50 vuodeksi 28.2.1911.
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä ja keisarin 20.1.1912 vahvistama laki muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Suomen Eduskunta kieltäytyi antamasta siitä Venäjän vuoden v. 1910 laissa todettua pelkkää lausuntoa. Sanomalehtiuutinen kenraalikuvernööri Seynin tarkastusmatkasta Terijoelle 27.6.1912 (Hufvudstadsbladet)
Venäjän ministerineuvoston päätös suomalaisten osanotosta kansainvälisiin rautatiekongresseihin ja kansainvälisiin näyttelyihin 20.1.1912.
Venäjän ilmailun uranuurtajiin kuuluva lentäjä ja monipuolinen urheilumies Sergei Utotshkin (1876-1915) järjesti sunnuntaina 19.5.1912 lentonäytöksen Töölönlahdella Helsingissä. Uuden Suomettaren hauskastikin kirjoitetun selostuksen mukaan näytöstä seurasivat kymmenet tuhannet henkilöt lähistön puistoissa ja Alppilan vuorella. Ennen Helsinkiä Utotshkin oli järjestänyt lentonäytöksen Viipurissa 11.5.1912 (Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet)
Suomen Vakuutus-Vuosikirja 1912. Suomalaisia ja ulkomaalaisia yhtiöitä. 
NIMILUETTELO poliittisista pakolaisista, jotka ovat saapuneet
Venäjän rajalle (Tornioon) junalla 353. Numero 4 on Tukholmasta
saapunut Vladimir Uljanov. Hänen iäkseen oli ilmoitettu 57 vuotta.
No. 9 on Nadezhda Uljanova (Krupskaja) ja no. 11 on Inessa
Armand. Perhe Zinovjev (Radomylski) ovat no:t 26, 24 ja 33.
Saapumispäivä on 2.4.1917 vanhaa lukua. Lähde: Kansallisarkisto.
Digitoitu aineisto. Suomenmaalainen santarmihallinto,
Tornion rautatie- ja vesialueen komendantti.
Räävelin ja Porkkalan välille rakennettavaa linnoitusta on kutsuttava Keisari Pietari Suuren merilinnoitukseksi 30.10.1913.
Venäjän hallitsijahuonetta sekä Venäjän valtiota ja Suomea koskevat sivut (ranskaksi) Almanach de Gothassa 1914 (Internet Archive)
Korkeimmanomakätisesti allekirjoitettu Armollinen Julistus, Koskeva Suomen Suuriruhtinaanmaan ja sen rannikkovesialueen julistamista sotatilaan 30.7.1914. Armollinen Julistuskirja sodan julistamisesta Venäjän ja Saksan välillä 20.7.(2.8.)1914, Venäjän ja Itävalta-Unkarin välillä 26.7.(8.8.)1914, Venäjän ja Turkin välillä 20.10.(2.11.)1914 ja Armollinen Manifesti sodan julistamisesta Bulgarialle 5(18).10.1915. Seynin uskollisuudenilmaus 4.8.1914. Suomalaisten ilmaisuja sotaponnisteluihin osallistumisesta 1914. Keisarihymni (Bozhe tsarja hrani) Pietarin filharmoninen orkesteri 1915, mp3 (Russian Anthems museum)
Keisarin asettaman, todellisen valtioneuvoksen N.N. Korevon johtaman valmistelukunnan ehdotukset suomalaisten virkamiesten virkarikosten saattamisesta keisarikunnan oikeuslaitoksen ratkaistaviksi, tuomareiden erottamattomuuden uudelleenjärjestämiseksi, syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestämiseksi, virastojen kollegiaalisen johdon lakkauttamisesta, oppilaitosten ja Aleksanterin yliopiston, posti- ja lennätinlaitoksen, rautateitten ym. laitosten saattaminen keisarikunnan ministeriöiden alaisiksi  ym. (Helsingin Sanomat 18.11.1914.)
Tampereen Telefooni Luettelo joulukuulta 1914.
"Suomalainen Wirallinen Lehti" selosti Nikolai II:n käyntiä keskiviikkona 10.3.1915 Helsingissä. Hän saapui aamulla klo 9:n aikoihin Helsingin rautatieasemalle ja lähti illalla klo 23:n aikaan. Selostuksen ingressi alkaa: "Juhlan ja riemun päivä oli eilinen, maaliskuun 10:s päivä 1915, Suomen maalle ja kansalle, kun H ä n e n M a j e s t e e t t i n s a K e i s a r i Korkealla käynnillään onnellistutti mahtavan valtakuntansa tätä osaa ja eritoten Helsingin kaupunkia..." (Kansalliskirjasto)
Preussin sotaministerin päätös Lockstedtin koulutusosaston perustamisesta 26.8.1915. Helmikuussa alkanut 200:n jääkärin koulutus laajennettiin tällä 2000:een henkeen. Saksaksi. Venäjän Suomen santarmihallinnon päällikön kenraali A.M. Jereminin katsaus jääkäriliikkeen syntyyn Suomessa (pdf, Hakkapeliitta nro 25-26, 1933, ss. 46-47.).Suomenmaalaista santarmiupseeristoa, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 18, 1917)
Ruplan kurssi liikeluettelokirjassa 1915.
Venäjän sotilasviranomaisten työvelvollisuutta koskeva määräys 20.1.1916 (Kapt. P. Öljymäen diplomityö Sotakorkeakoulussa 1938)
Ruotsi ja Venäjä sopivat 2-3.7.1916 (u.l.) rautatiesillan rakentamisesta Tornionjoen yli. Sillan yli kulkee molempien maiden raideleveyteen sovitetut kiskot. Ranskankielinen sopimus lisäartikloineen julkaistiin Yleisvaltakunnallisten säädösten kokoelmassa N:o 18/1916 sekä Suomen Wirallisessa lehdessä 26.10.1916. Käännökset samassa pdf-dokumentissa. Ruotsin valtiopäiville 27.4.1915 tehty siltaa koskeva lakiehdotus.
Telefonisopimus Helsingin Telefoni Osakeyhtiön ja Suomalaisen Lyseon välillä 6.10.1916. Kirkkotorilla, nykyään Lönnrotin puistikossa, koulun, Ressun lukion edustalla on 1902 paljastettu Emil Wickströmin Lönnrotin muistomerkki.
Helsingin Telefoniluettelo 1917 (pdf, 158 Mb, Elisa Oyj, historiasivut)
Helsingin maa- ja merilinnoitus 1914-17 (John Lagerstedt ja Markku Saari)
Eniten verotetut Helsingissä 14.3.1917. Emil Nestor Setälän kirjoitus kirjojen keräilijä, kansanmies Matti Pohdosta (1817-1857), Suomen Kuvalehti no. 10, 1917. Pohdon keräilytyön ansiosta suuri osa Turun ja sen akatemian palossa tuhoutunutta suomenkielistä kirjallisuutta saatiin korvattua.
Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta. Keisarinna Aleksandran hovineidin Anna Vyrubovan, o.s. Tanejeva, 1884-1964, hauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla. Keisari Nikolai II:n hoviministerin, kreivi Woldemar Freedericksz'in, 1839-1927, hauta Kauniaisten hautausmaalla. Hän varmensi keisarin kruunusta luopumisjulistuksen.
Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Venäjäksi.
Suomen Senaatin päätös 21 p:ltä maaliskuuta 1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista.
Laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä (ns. valtalaki) 25.7.1917. Laki jätti Suomen lainsäädännön ulkopuolelle Venäjän päätettäviksi sotilasasiat ja ulkopolitiikan. Suomalaisen puolueen (ns. vanhasuomalaiset) kansanedustajan, prof. Ernst Nevanlinnan pamfletti valtalakia vastaan. Nevanlinna katsoi, että Suomen pysyessä edelleen Venäjän keisarikunnan osana, Suomen eduskunnan yksipuolinen julistus maan lainsäädäntövallan ja hallinnon siirtäminen eduskunnalle - sotilas- ja ulkopoliittisia asioita lukuunottamatta - on epärealistinen ja johtaa konfliktiin Venäjän Väliaikaisen hallituksen kanssa.
Väliaikaisen hallituksen julistuskirja Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917.
Suomen Aleksanterin-Yliopiston ohjelma lukuvuodelle 1917-1918.
Lokakuun 2-3. päivän 1917 eduskuntavaaleissa valitun eduskunnan jäsenet, heidän puolueryhmänsä sekä asunto-osoitteensa Helsingissä. (pdf, Eduskunnan kalenteri, 1917) Valittu eduskunta kokoontui 1.11.1917
Eduskunnan puhemiesneuvosto esitti eduskunnalle 15.11.1917 istunnossa klo 12 seuraavaa:
Stalinin puhe ylimääräisen puoluekokouksen kolmantena päivänä Säätytalolla SDP:n ryhmän kokoushuoneessa Helsingissä 27.11.1917 klo 10. Suomessa toimivien venäläisten vallankumouksellisten keskusjärjestöjen puolesta tervehdyksen esitti kokouksessa Jukka Rahja. Stalin palasi Pietariin keskiviikkona.
Aikalaissuutisointia: Muutama puheenvuoro eduskunnan täysistunnosta 15.11.1917, tietoja Venäjän perustuslakia säätävän kokouksen äänestystuloksesta ja Suomen lehtien voimakasta kritiikkiä sosialidemokraattien pyrkimyksestä edetä eduskunnan hylkäämällä valtalakiehdotuksellaan Pietarin hallituksen suuntaan. Se ei kuitenkaan johtanut tulokseen, mitä Stalin selostaa Suomen itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen Yleisvenäläisen Toimeenpanevan Keskuskomitean istunnossa 4.1.1918 (22.12.197 v.l.).


alkuunItsenäisyyden aika, 6.12.1917-
Olympische Spiele Berlin 1936
Suomalaiset juoksijat Salminen,
Askola (kuvassa) ja Iso-Hollo Berliinin
olympiakisoissa 1936. Kolmikko sai
10 000 metrin juoksussa kolmoisvoiton.
Kuva: Leni Riefenstal: Schönheit
im olympischen Kampf,
Im Deutschen Verlag, Berlin, 1936.
Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Edustaja Mannerin vastaehdotus ja äänestys 6.12.1917 (Eduskunta). Senaatintori 6.12.1977.
Muistio sosialidemokraattien lähetystön käynnistä Leninin ja Stalinin puheilla Pietarissa 9.12.1917 (Työväen arkisto)
Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31(18 v.l.).12.1917.

Vuosien 1917-1920 aineistoa: Suomen ja Venäjän suhteet, kansalaissota, kuninkaan valitseminen

Ensimmäinen puhelu Helsingistä New
Yorkiin soitettiin 11.3.1930, jolloin Posti- ja
lennätinlaitoksen pääjohtaja Gunnar Albrecht
soitti kotoaan pääjohtaja Carterille New
Yorkiin. (Suomen Kuvalehti, nro 12, 1930)

Tarton rauhansopimus 14.10.1920 (Wikisource). Välirauhansopimus 13.8.1920 sekä neuvostovenäläisiä kannanottoja "Wapaus"-lehdestä.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen rajarauhasopimus 1.6.1922 (Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan Oikeusasiain kansankomissariaatti, Petroskoi, 1925).
Vuonna 1922 annettu laki ulkomaalaisten Suomessa sijaitsevista hoidotta jätetyistä kiinteistöistä. Lähinnä Kannakselle jääneet huvilat siirtyvät viiden vuoden kuluessa valtiolle, jos omistajat eivät tule omaisuuttaan vaatimaan. Tällaisia kiinteistöjä oli yli 2,000. Kannaksen asukkaiden muistio vuodelta 1919.
Pääkaupunkiseudun kartta 1:400000 vuodelta 1923. Kahden lehden yhdistelmä ja rajaus Maanmittaushallituksen toimittamasta Suomen Kartasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1920.
Saksan Helsingin lähettilään Herbert Hauschildin raportti ulkoministeri Setälän tiedustelusta 5.7.1926 koskien Suomen aluevesillä jäihin juuttuneiden ja Neuvostoliittoon matkalla olleiden saksalaisalusten ase- ja arvellusta sotatarvikelastista. Saksan ulkoministeriön lähetystöneuvos Herbert von Dirksenin asiaa koskevat muistiinpanot 11.8.1926 esimiehelleen valtiosihteeri Carl von Schubertille (Akten zu deutschen auswärtigen Politik 1918-1948, Band II.2).
Lyhyt katsaus lentoliikenteeseen Suomessa 1924-1937 Suomen ylioppilaskuntien Liiton julkaisussa "Suomi - Pohjolan etuvartio" 1937 (englanniksi).
Maanmittaushallituksen julkaisema Suomen pienoiskartta vuodelta 1929 (pdf, 5 MB).
Kokoomuspuolueen julkaisuja N:o 8/1929: vaatimus kommunistivaaran torjumisesta. Kokoomuspuolueen julkaisuja N:o 19/1929: "Suomen asema ja sen velvoitus" Euroopan kasvaneessa jännitystilassa ja Kominternin päätösten vaikutuksesta siihen. Helsingissä ilmestyneen kommunistista liikettä myötäilleen aikakauslehti "Itä ja Länsi":n numero 8-1929 (Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet)
Lapuan liike. Talonpoikaismarssi 7.7.1930 (Kuvasivuja teoksesta Talonpoikain marssi, 1930, 1,2,3,4). Arvo Kokko: Lapuan laki. Talonpoikaisliike Suomessa v. 1930 I (Tieto Kustannus Oy, 1930, ss. 1-86) ja ulkomaisia kannanottoja Lapuan liikkeestä (sama teos, ss. 87-100).
Presidentti K.J. Ståhlbergin vaalipuhe Kansallisen Edistyspuolueen vaalikokouksessa 7.9.1930. Presidentti Ståhlbergin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Eduskunnan puhemiehen Kyösti Kallion tervehdyspuhe presidenttiparin palattua 16.10.1930 ja presidentti Ståhlbergin vastauspuhe.
Neuvostoliitossa käydyn ns. teollisuuspuolueen oikeusjutun asiakirjojen suomenkielisen laitoksen johdanto Suomea koskevine osineen (s.l., [1930]). Inkerin suomenkielisten kollektiivitalouksien pamfletti niihin Suomessa kohdistettua valhepropagandaa vastaan "Totuus Inkerin talonpoikain asiassa" (s.l., [1931]). Boris Spekken matkakuvaus "Suomi tänään" (Leningrad, 1933).
Otto Wille Kuusisen vastaukset hänelle osoitettuihin 50-vuotisonnitteluihin sekä SKP:n keskuskomitean onnittelu 50 vuotta täyttävälle KASNT:n kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Edvard Gyllingille. (Vapaus-lehti (Leningrad) loka-marraskuu 1931).
Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 21.1.1932 sekä sen jatkamista vuoteen 1945 koskeva pöytäkirja 7.4.1934.
Sopimus hyökkäyskäsitteen määrittelystä. Sopimus, joka syntyi Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari Maksim Litvinovin aloitteesta, vahvisti kaikille valtioille yhtäläiset oikeudet itsenäisyyteen ja rajojen loukkaamattomuuteen sekä tuomitsi kaikenlaisen aggression. Sen allekirjoittivat Neuvostoliitto ja seitsemän muuta maata 3.7.1933. Suomi liittyi sopimukseen 31.1.1934. Venäjäksi (Heninen).
Mäntsälän kapina 27.2.-6.3.1932. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 9.3.1932. Kapinallisten julistus Mäntsälässä 28.2., Vihtori Kosolan julistus Hämeenlinnassa 29.2., presidentti Svinhufvudin julistus radioteitse suojeluskuntalaisille 1.3., presidentin käskykirje suojeluskunnille 2.3., presidentin julistus radiossa suojeluskuntalaisille ja kansalaisille 2.3. Kapinallisten lehtikehotus jatkaa kapinaa 3.3. "Ajan Suunnan" päätoimittaja, evl Arne Somersalon pamfletti Totuus Mäntsälästä (1932) kapinasta nostetuista syytteistä.
Etsivän Keskuspoliisin tilannekatsaus ylimmälle valtionjohdolle Lapuanliikkeen ja kommunistien toiminnasta heinäkuulta 1932.(Kansallisarkisto)
Kenraali Mannerheim oli hakkapeliittojen muistoa kunnioittavan Suomen sotilasvaltuuskunnan johtaja Lützenin taistelun 300-vuotismuistotilaisuudessa 6. marraskuuta 1932. Ruotsin perintöprinssipari ja kenraali Mannerheim saapuivat juhlallisesti Leipzigin kaupungin juhlatilaisuuteen myöhemmin illalla. Tilaisuuteen osallistui myös kenraali von der Goltz ja Reichswehrin maavoimien päällikkö, kriittisesti kansallissosialisteihin suhtautunut ja vuoden 1934 alussa eron saanut kenraali Kurt von Hammerstein-Equord. Valtuuskunnan palattua Mannerheim puolustusneuvoston puheenjohtajana kirjoitti ja esitteli presidentti Svinhufvudille muistion Euroopan sotilaspoliittisesta tilanteesta. (Erik Heinrichs, 1960)
Puserolaki. Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa 5.4.1934. Lakia jatkettiin useaan otteeseen eri oikeusministerien (Eric J. Serlachius, Urho Kekkonen, A.E. Rautavaara ja Oskari Lehtonen) toimin vuoden 1945 loppuun.
Arvo "Poika" Tuomisen puhe ja osa O.W. Kuusisen puheenvuoroa Kominternin VII maailmankongressissa Moskovassa elokuussa 1935
Neuvostoliiton Suomen lähettilään Eric Assmusin kirje kansankomissaari Litvinoville 30.7.1937 Petsamoa koskien.
Petroskoissa ilmestyvän Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Karjalan aluekomitean ja Karjalan autonomisen SNT:n toimeenpanevan keskuskomitean lehti "Punainen Karjala" uutisoi aluekomitean päätöksestä erottaa puoluekoneistoon pesiytyneet spionit ja diversantit, jotka pyrkivät irroittamaan Karjalan ASNT:n Sovettiliitosta ja saattamaan sen saksalais-suomalaisen fasismin orjuuteen. 30.9.1937.
Helsingin puhelinluettelon No. 55 vuodelta 1937-38 tilaajaohjeet.
Helsingin yliopiston kansanrunoudentutkimuksen (folklore) professori, akateemikko Matti Kuusi (1914-1998) tuli ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta 1932. Hän liittyi Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) ja nousi pian seuran piirissä keskeiseksi vaikuttajaksi. Hän pyrki edistämään monia sen ajan suomalaisuuden ja patriotismin ilmentymiä kuten kampanjaa yliopiston "suomalaistamiseksi", paatoksellista suursuomalaisuutta ja julkaisi vuonna 1935 näihin ajatuksiin soveltuvan esikoisrunokokoelmansa. Kuusi oli stipendiaattina Saksassa 1936-1937, mikä antoi kuranttista ja joukkopsykologista perspektiiviä hänen näkemykseensä propagandan merkityksestä sodankäynnin rinnalla ja ohessa. Hänen kirjoituksensa AKS:n vuosikirjassa 1938 ei ole juurikaan menettänyt keskeisiltä havainnoiltaan analyyttistä terävyyttään. Kirjoituksensa viimeisessä kappaleessa hän luettelee, mitä velvollisuuksia valtiovallalla on vihamielisen propagandan vaikutuksen torjumiseksi.
Sotatalouspäällikkö, kenraalimajuri Leonard Grandellin muistio 13.2.1939 eversti Paavo Talvelan lähettämisestä tunnustelemaan asehankintamahdollisuuksia Yhdysvalloista. Suomen Yhdysvaltain lähettilään Hjalmar Procopén muistio ulkoministeri Erkolle kahdenkeskisestä keskustelusta presidentti Rooseveltin kanssa 22.3.1939 (Suomen Ulkoministeriön arkisto, 16 S2 Yhdysvallat), Procopén pyyntö 17.4.1939 Yhdysvaltojen ulkoministerille (Cordell Hull) sallia eversti Paavo Talvelan käydä neuvotteluja sotilas- ja muiden viranomaisten kanssa materiaalihankinnoista Yhdysvalloista (U.S. Foreign Relations, 1939, Vol. I), Yhdysvaltain varaulkoministeri Sumner Wellesin ja lähettiläs Procopén muistiot (engl.) 12.6.1939 Suomen hallituksen halukkuudesta ostaa sotamateriaalia USA:sta. Presidentti Rooseveltin vetoomus 14.4.1939 Adolf Hitlerille sodan välttämiseksi Euroopassa (Franklin D. Roosevelt Presidential Library).
Lähde: Juho Niukkanen: Talvisodan
puolustusministeri kertoo (1951)
Kannaksen suuri sotaharjoitus 7-12.8.1939. Suojeluskuntajärjestön viikkolehden Hakkapeliitan kuvaselostus: 1. aukeama, 2. sivu, 3. sivu. Pääministeri Cajanderin puhe 12.8.1939 harjoituksen johdolle, Ruotsin puolustusministerille, pohjoismaiden sotilasedustajille ja ulkomaisille sotilasasiamiehille sekä sotamarsalkka Mannerheimille (Hakkapeliitta nro 34/1939, 22.8.1939; Cajanderin puhe: Annikki Kalela, Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985, s. 458-462.).

Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja 23.8.1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin siinä tapauksessa, että alueilla, jotka kuuluvat näihin maihin, tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä. Sopimus ja salainen lisäpöytäkirja venäjäksi. Pravdan etusivu 24.8.1939. Molotovin puhe Korkeimmalle neuvostolle 31.8.1939. Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen yhteisparaati Brest-Litovskissa 1939. Pravda 23.8.1940: Neuvostoliiton ja Saksan sopimuksen vuosipäivä.
Vuoden 1939 Neuvostoliiton-Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen poliittisesta ja oikeudellisesta arvioinnista (Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansanedustajien kongressin päätös 24.joulukuuta 1989)
Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja (käännös) | Deutsche Dokumente | Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents. Ajankohdan maailmanpolitiikka Saksan ja Neuvostoliiton diplomaattisen kirjeenvaihdon ja muiden dokumenttien 1939-1941 heijastamana.
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.
Neuvostoliiton solmittua Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen salaisine lisäpöytäkirjoineen poistuivat Saksan vastaisesta koalitiosta Moskovassa neuvotelleet Englannin ja Ranskan sotilasvaltuuskunnat rautateitse Suomeen saapuen Helsinkiin 28.8.1939. Useimmat jatkoivat saman tien lentoteitse Tukholmaan. Osa ehti lyhyesti tutustua kiertoajelulla Helsinkiin ennen ylimääräisiä lentovuorojaan. Kuva Helsingin asemalta. (Helsingin Sanomat)
Uusi Suomi 3.9.1939: Olympiakisojen valmistelutöitä ei keskeytetä. XII olympiakisojen järjestelytoimikunnan radioteitse välitetty vetoomus (englanniksi ja ranskaksi) maailman urheilijoille 24.12.1939. (Kansallisarkisto)
Tasavallan suojelulaki 6.10.1939.

Talvisota 1939-1940

Stalinin ja Molotovin muistion muodossa Suomen hallitukselle esittämät ja Moskovassa ministeri Paasikivelle jättämät aluevaatimukset 14.10.1939. Suomen hallituksen neuvottelijoiden jättämä Suomen vastaus 23.10.1939. Neuvostoliitto ilmoitti samana päivänä, että sen vaatimukset ovat minimalistisia.
Molotovin selostus Korkeimmalle neuvostolle Neuvostoliiton ulkopolitiikasta 31.10.1939. Suomen ulkoministeriön ilmoitus Molotovin puheessa yllättäen esiintuoduista Neuvostoliiton vaatimuksista kesken neuvottelujen. Suomen Sosialidemokraatti uutisoi 1.11.1939 neuvottelujen uudesta käänteestä.
Suomen Viron lähettilään P.J. Hynnisen raportti Tallinnasta 6.11.1939 koskien Viron lehtien kirjoittelua Neuvostoliiton Suomelle esittämistä vaatimuksista. Viro oli jo tehnyt Neuvostoliiton kanssa ystävyys- ja yhteistyöpaktin ja Neuvostoliitto oli sitoutunut olemaan puuttumatta Viron sisäisiin asioihin ja kunnioittamaan Viron itsenäisyyttä.
Puna-Armeijan poliittisen hallinnon päällikkö, 1. luokan armeijakomissaari Lev Mehlis antoi 18.11.1939 määräyksen suomenkielisten pääosin (pian tulevalle) rintamalle suunnattujen lehtien julkaisemisesta. Talvisodan jälkeen Mehlis antoi 19.3.1940 käskyn lehtien julkaisemisen lopettamisesta. Suomalaisille joukoille levitettyjä venäläisiä suomenkielisiä rintamalehtiä 1939-1944.
Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939. Pravdassa 26.11.1939 julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla" vastauksena Cajanderin puheeseen.
Valtiollisen poliisin tiedoituksia ylimmälle valtionjohdolle n:ot 1-34 (28.10.1939-29.3.1940). Ilmestymispäivien luettelo pdf-tiedoston lopussa. (Kansallisarkisto)
Yhdeksännen armeijan komentajan Duhanovin selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939.
Suomen tilannetta koskeva selostus Puna-armeijan propagandatyöntekijöille, marraskuu 1939 (Propagandist RKKA). Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta 26.11. rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto.
Molotovin radiopuhe 29.11.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA). Amerikkalainen lehtimies H.B. Elliston tapahtuma-aikaan rajalta. Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan kulku Mainilan kohdalla. Raja kulkee pitkin mutkittelevaa Rajajokea. Rajapylväät rengastettu sinisellä (Maanmittaushallitus, vuoden 1937 mittaus).
Stalinin lausunto Englannin ja Ranskan vastuullisuuudesta
sodan edelleen jatkumiselle Euroopassa.
(Izvestija 30.11.1939 sivu 3)
NKVD:n komissaarikäsky joukkojen kokoamisesta Terijoen hallituksen liikkumisen ja majoituksen turvaamiseksi 29.11.1939.
Pravda ja Izvestija julkaisivat 30.11.1939 Stalinin lausunnon siitä, että Saksan kimppuun hyökänneet Englanti ja Ranska ovat ottaneet vastuun nykyisestä sodasta Euroopassa, koska ne eivät ole suostuneet Saksan esittämiin ja Neuvostoliiton tukemiin ehdotuksiin rauhan solmimisesta
Ulkoministeri Erkon Amerikan yleisölle tarkoitettu englanninkielinen radiopuhe. Nauhoitus tapahtui Yleisradion studiolla Helsingissä, minkä jälkeen radion toiminta siirrettiin Poriin. Samana päivänä neuvostojoukot olivat ylittäneet rajan ja lukuisiin Suomen kaupunkeihin tehtiin tuhoa ja raskaita siviiliuhreja vaatineita ilmapommituksia. 30.11.1939 (YLE:n Elävä Arkisto). Puhe tekstimuotoisena.
Pravda julkaisi 1.12.1939 tuntemattomasta radiolähetyksestä 30.11.1939 "kuullun", "kaapatun ja käännetyn" Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean vetoomuksen Suomen työtätekeville (heninen.net)
Yhdysvaltain presidentti Rooseveltin lehdistölausunto 1.12.1939. Siviiliväestön pommituksia koskeva lausunto 1.12.1939. Ulkomaisten lehtien etusivuja 1.12.1939: Pravda, New York Times, Dagens Nyheter ja Völkischer Beobachter.
Talvisodan akkreditoidut ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat
Leningradin sotilaspiirin (täysin liioiteltu) yhteenveto puna-armeijan etenemisestä Kannaksella 1.12.1939. Sisältää kuvan Stalinin itsensä modifioimasta tiedotteesta 10.12. sekä lehtiuutisen asiasta Haminan Sanomissa 28.12.1939.
Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissaari Berijan määräys vankileirien perustamisesta suomalaisille sotavangeille 1.12.1939. Venäjäksi. (Aleksandr Jakovlevin säätiön asiakirjakokoelma). Kuusisen hallituksen julistus 1.12.1939. Neuvostoliiton USA:n suurlähettilään sähkösanoma ulkoasian kansankomissariaatille 2.12.1939.
Saksan ulkoministeriön valtiosihteerin kiertokirje Saksan lähetystöille siitä, miten Suomen ja Neuvostoliiton sodasta on keskusteltava ja että neuvostovastaista sävyä on vältettävä 2.12.1939.
Pravdan uutinen 2.12.1939 Kuusisen hallitusta (Suomen "Kansanhallitusta") tukevista kansankokouksista Leningradissa otsikolla "Uusi aikakausi Suomen kansan elämässä". Kuva Pravdan sivusta.
Kuusisen hallituksen ystävyyssopimus Moskova 2.12.1939 (Andrew Heninen). Ulkoministeri Väinö Tannerin radiopuhe Amerikan kansalle 2.12.1939 (Työväen Arkisto). Voittoisa Suomen Kansanhallitus (Pravda).
Puna-armeijan sanomalehden Krasnaja Zvezdan pääkirjoitus "Ystävyys ja rauha" 4.12.1939 alkaneesta Kuusisen hallituksen pyyntöön ja sopimukseen perustuvasta sotilaallisesta avusta konkurssikypsän Helsingforsin [sic!] hallituksen joukkojen poistamiseksi ja Suomen vapauttamiseksi sen likaisista käpälistä. "Pravda" kertoo 4.12.1939 Terijoen kaupungin asukkaitten yleisestä kokouksesta, jossa työläisten, talonpoikien ja henkistä työtätekevien edustajat kertovat Kuusisen hallituksen valtavasta kannatuksesta.
Ålands hemvärn. Pöytäkirja yleisestä kansalaiskokouksesta 6.12.1939 Maarianhaminassa Ahvenanmaan kodinturvajoukon perustamiseksi. Suomeksi.
Suomen lähetystö poistuu Moskovasta 7.12.1939. Saattajina USA:n, Britannian ja Ranskan suurlähettiläät, Ruotsin lähettiläs sekä Norjan, Belgian, Japanin, Turkin ja Unkarin diplomaattiset edustajat.
Saksan Helsingin lähettilään Wipert von Blücherin henkilökohtainen kirje Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri Ernst von Weizsäckerille 7.12.1939.
Kansallissosialistien puoluelehden Völkischer Beobachterin artikkeli Saksa ja Suomen kysymys 9.12.1939. (Aukeaman kuva ).
Puna-armeijan ylipäällikön Voroshilovin käsky 14. Armeijalle ja laivastolle 10.12.1939 Pohjois-Suomen valtaamisesta ja etenemisestä Ouluun saakka sekä Ruotsin ja Norjan rajalle. Rahapalkkion myöntäminen sotaan osallistuneille 17.3.1940 (julkaistu kirjassa Varjo Suomen yllä: Stalinin salaiset kansiot, Docendo, 2017)
Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma ja neuvoston päätöslauselma, jossa todetaan Neuvostoliiton menettäneen jäsenyytensä. The Timesin pääkirjoitus "Suomi Genèvessä" 11.12.1939. Pravdan lausunto erottamisesta 16.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe rintamamiehille 17.12.1939.
 Britannian parlamentin talvisotaa koskevia ilmoituksia ja kannanottoja, englanniksi: Pääministeri Chamberlainin ilmoitus alahuoneelle 30.11.1939, parlamentin jäsenet vaativat apua Suomelle (esim. 13.12.1939 ja 1.2.1940). Talvisodan päättyessä pääministeri Chamberlain antoi lausunnon alahuoneessa ja ulkoministeri Halifax ylähuoneessa. (Hansard, the Official Report of debates in the British Parliament).
Hitlerin, Ribbentropin ja Kuusisen onnittelut Stalinille 21.12.1939. Puna-armeijan lehti 23.12.1939: Hitler, von Ribbentrop, Kuusinen. Presidentti Kallion radiopuhe 1.1.1940.
Kotijoukkojen esikunnan rovastitoimisto
julkaisi sotavangeille tarkoitettua lehtistä
"Друг пленных" (Drug plennyh, Vankien ystävä).
Numerossa 2, 3.2.1940 etusivun aiheena oli
"Kuinka työläiset ja talonpojat elävät Suomessa"
(Kansalliskirjasto)
Ison Britannian kommunistisen puolueen lehdessä "World News and Views" 30.12.1939 julkaistu Kominternin toimeenpanevan komitean onnittelu Stalinille. Englanniksi.
Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) julkaisema sanomalehti Ajan Suunta keskeytti toimintansa taloudellisten ja toimituksellisten vaikeuksien vuoksi 31.12.1939. Lehti aloitti uudelleen 19.7.1940. Lukijoille keskeytyksestä ja uudelleen aloituksesta lehdessä julkaistut tiedotukset. Ajan Suunta lakkautettiin välirauhansopimuksen määräysten vuoksi vuonna 1944.
Viron puolustusvoimien ylipäällikön, kenraali Johan Laidonerin puhe Tallinnan upseerikasinolla 1.1.1940.
Suomen Tallinnan lähettilään P.J. Hynnisen raportit 1-127 ulkoasiainministeriölle asemapaikastaan 4.1.1940 - 5.8.1940, jolloin lähetystö suljettiin Viron tultua liitetyksi osaksi Neuvostoliittoa. (Suomen ulkoministeriön arkisto)
Neuvostoliitto muuttaa taktiikkaa vuosien 1936-1939 ajan NKVD:n repressioiden kohteena olleita Neuvosto-Karjalassa asuvia suomalaisia ja suomen kieltä kohtaan 9.1.1940. Suomenkielinen lehdistö oli kokonaan lopetettu vuoden 1937 lopussa, opetus suomenkielellä oli lopetettu, useimmat Neuvosto-Karjalan johdossa olleet suomalaiset perheineen oli vangittu tai surmattu. (NKP:n Karjalan aluekomitean päätös)
Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n puhe Ruotsin valtiopäivien avajaisissa 11. tammikuuta 1940
Meriministeri Winston Churchillin radiopuhe 20. tammikuuta 1940:
Ulkoministeri Väinö Tannerin henkilökohtainen kirje 22.1.1940 Suomen Berliinin lähettiläälle Aarne Wuorimaalle siitä, että Mannerheim ei hyväksy natseja vapaaehtoisiksi Suomen armeijaan. Myöskään juutalaisia vapaaehtoisia ei myöskään haluta. (Ulkoministeriön arkisto)
Ruotsin sotilasasiamiehen, Curt Kempffin, vierailu päämajassa Mikkelissä 25.1.1940 (ruots).
Presidentti Roosevelt tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen, 10.2.1940: Välähdys uutiskatsauksesta (36s, mkv; Turner Cold War series, 1 (1996),YouTube).
Taloussopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä (Suomen Kansanarmeijan lehti 'Narodnaja Armija' 14.2.1940).
Kuusisen tervehdys Voroshiloville 23.2.1940 vielä Suomen kansanhallituksen "pääministerinä". Rooseveltin lausunto talvisodan päättyessä. Tiltu äänessä jatkosodan aikana. Neuvostoliiton yleisradion suomenkielisten lähetysten tunnussävel 1970-luvulla.

Ranskan ja Englannin (Liittoutuneiden) sotilasapu Suomelle:
Valtioneuvoston istunnon 9.3.1940 klo 22.00 keskustelujen pikakirjoitusmuistio (julkaistu kirjassa "Murhenäytelmän vuorosanat. Talvisodan hallituksen keskustelut")
Helsingin Väestönsuojelukeskuksen Pohjois-Töölön/Töölöntorin lohkon Talvisodan sotapäiväkirja 30.11.1939-30.3.1940 (Kansallisarkiston digitoidut sotapäiväkirjat)

Valtiollisen poliisin tiedoituksia ylimmälle valtionjohdolle n:ot 1-34 (28.10.1939-29.3.1940): Talvisodan kotirintaman mielialat, ulkomaisia kannanottoja, . . . Ilmestymispäivien luettelo pdf-tiedoston lopussa. Valpon tiedotteet n:ot 37-40 (19.6.1940-12.9.1940): Arvo Tuomisen kirjoitus Dimitroville, SNS-seuran perustaminen, Ryömän kirje Tannerille, Viron kohtalo (Kansallisarkisto)
Talvisodan suomalaisia ja ulkomaalaisia lehtiartikkeleita
Venäläiset, suomalaisille sotilaille tarkoitetut rintamalehdet
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.

Välirauha ja jatkosota 1940-

SAK:n ja STK:n julkilausuma 23.1.1940 molempien keskusjärjestöjen merkityksestä yhteiskunnassa sekä halusta ratkaista neuvotteluteitse kaikki esiintulevat työehtokysymykset. Tälle annettiin sittemmin nimitys tammikuun kihlaus.
"Pravdan" toimituksellinen uutinen Talvisodan rauhansopimuksesta 13.3.1940 sekä Saksan johtavan päivälehden "Völkischer Beobachter'in" uutinen ja pääkirjoitus talvisodan rauhasta 14.3.1940. Saksan Suomen lähettiläs von Blücherin kriittinen kannanotto talvisodan rauhasta. "Pravdan" etusivu. New York Timesin pääkirjoitus 13.3.1940. Presidentti Rooseveltin lausunto Statement of Respect and Regard for Finland 13.3.1940. Moskovan rauhan sopimusteksti (Finlex)
Ylipäällikön päiväkäsky talvisodan päättymisen jälkeen 14.3.1940. Tasavallan presidentin Kyösti Kallion puhe 14.3.1940. Neuvostoliiton Luoteisrintaman sotaneuvoston päiväkäsky 14.3.1940. Urho Kekkosen puhe eduskunnan suljetussa istunnossa 15.3.1940. Ruotsin kruununprinssin puhe Suomen avusta 23.3.1940.
Ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin selostus Neuvostoliiton korkeimman neuvoston VI "sessiassa" maaliskuun 29 pnä v. 1940. Petsamo. Viipuri ja enin osa Viipurin lääniä on "vapautettu"; rintamalle pudotetun propagandalehden pääotsikot 14.3.1940.
Neuvostoliiton hallituksen virallisia ilmoituksia ja diplomaattista kirjeenvaihtoa Suomen kanssa ja Suomea koskien 14.3.1940-31.12.1940 (pääosin englanniksi ja venäjäksi)
    Päiväkäsky puna-armeijan Luoteis-Rintaman joukoille 14.3.1940, Pohjoismainen puolustusliitto on suunnattu Neuvostoliittoa vastaan, Ilmoitus Petsamon luovuttamisesta Suomelle, Leningradin sotilaspiirin tiedotus tappioista 3.6.1940, kauppasopimus 28.6.1940, Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysseura, Petsamon nikkeli, saksalaiset joukot Suomessa, Molotovin käynti Berliinissä 13-14.11.1940, Molotovin ilmoitus Suomen ulkopolitiikan alistamisesta Ruotsille, Neuvostoliiton protesti lähetystön työntekijöiden matkustuksen estämisestä
Neuvostoliiton sotilastukikohdat Hangossa 1940-41 ja Porkkalassa 1944-56. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean päätös ja SNTL:n ulkoministeriön muistio Porkkalan palautuksesta 1955 (Tshernous-Rautkallio: NKP ja Suomi. 1992)
Saksan talous- ja ulkoasianhallinnon virkamiesten neuvottelu 28.3.1940 Suomelle esitettävästä kauppasopimuksesta (Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945.)
Ulkoministeri Väinö Tannerin salainen puhe sos.-dem. puolueneuvoston kokouksessa 7.4.1940 (Työväen Arkisto, digitoidut puolueasiakirjat 1940, verkkoaineisto)
  • [Ulkomainen apu:] Ainoa maa, joka ennätti jotakin mainittavaa tässä asiassa tehdä, oli Ruotsi, josta tänne saatiin vähitellen noin 8 ½ tuhatta miestä täysissä varusteissa. Nämäkin saapuivat kuitenkin siksi hitaasti ja niiden muodosteluun ja harjoitukseen kului siksi paljon aikaa, että vasta aivan viimeisinä viikkoina ne pääsivät edes jossakin muodossa osallistumaan varsinaisiin taisteluihin.
  • [Neuvottelukosketus:] Neuvostoliiton viestissä "tekopyhästi mainittiin, että koska sota on alkanut ilman Neuvostoliiton syytä ja koska se on maksanut paljon viatonta ja kallista verta, niin rauhanehdot tulevat olemaan raskaammat kuin syksyllä."
  • [Englannin ja Ranskan apu:] Sitä paitsi oli painavana vaikuttimena tässä päätöksessä halu saada kontrollin alaiseksi Pohjois-Ruotsin malmikentät, joita Saksa sodan aikana samoin kuin aikaisemmin rauhankin aikana on voinut suurella menestyksellä käyttää varusteluteollisuutensa hyväksi.
  • [Saksa oli] pääsyyllinen kaikkeen siihen, mitä täällä on tapahtunut. Jo viime vuoden keväällä Neuvostoliitto hautoi samoja suunnitelmia, joita se tähän mennessä osittain on toteuttanut. Se koetti silloin saada aikaan sopimusta länsivaltojen kanssa, että nämä suostuisivat myöntämään Neuvostoliitolle vapaat kädet laajennuksissa, joita se havitteli. Länsivallat olivat liian korrekteja mennäkseen tämmöiseen ja neuvottelut katkesivat. Saksa ei ollut yhtä korrekti. Saksa teki sopimuksen ja antoi Neuvostoliitolle vapaat kädet.
  • [Olisiko pitänyt taipua:] - - - Luulen, että jos olisimme ilman muuta taipuneet ja siten asettuneet Baltian maiden rinnalle, olisi koko maailma sanonut, että siinä oli taas eräs väkivallan uhri, joka meni saman tien kuin monet muut. Meidän asiamme olisi ollut lopullisesti menetetty ja Neuvostoliitto olisi voinut sen jälkeen jatkuvasti esittää kuinka paljon vaatimuksia tahansa. Se että Baltian maat ovat säilyneet näiltä jälkivaatimuksilta [7.4.1940], siitä ne saavat kiittää Suomen sotaa. Sodan aikana ei ole ollut terveellistä mennä sinne esittämään uusia vaatimuksia. Nyt niitä mahdollisesti rupeaa tulemaan sitäkin enemmän.
Ruotsin kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan näkemys Englannin tekemän provokatiivisen Norjan puolueettomuuden loukkauksen vaikutuksista Pohjolassa 9.4.1940. Saksan Moskovan suurlähettilään raportti ulkoministeriölleen: Neuvostojohto huojentunut Saksan hyökkäyksestä Norjaan 11.4.1940. Förspelet till det tyska angreppet på Danmark och Norge den 9 april 1940. Em. julkaisun ne asiakirjat, jotka liittyvät liittoutuneiden läpikulkuun Suomen auttamiseksi talvisodassa (ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi). (Ruotsin ulkoministeriö 1947)
Stalinia Meksikoon paenneen ja samana vuonna salamurhatun Lev Trotskin analyysi Talvisodan tavoitteista ja tuloksesta 29.4.1940.
    "Neuvostoliiton ja Suomen sota toi esille täyden todistuksen siitä, että tykinlaukauksen päässä Leningradista, Lokakuun vallankumouksen kehdosta, nykyinen Neuvostoliiton hallinto ei kyennyt osoittamaan vetovoimaa. Mutta tästä ei seuraa, että on välttämätöntä luovuttaa Neuvostoliitto imperialisteille, vaan ainoastaan että on tarpeen temmata Neuvostoliitto byrokraattien käsistä".
Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissaarin Kliment Voroshilovin käsky ja tervehdys puna-armeijan henkilöstölle toukokuun 1. päivän johdosta
    Puolueemme ja hallituksemme kaukonäköinen ja älykäs politiikka toveri Stalinin johdolla pelasti maamme sodasta lännessä, johonka englantilais-ranskalaiset imperialistit yrittivät kietoa meidät. Englantilais-ranskalaisen blokin sota Saksaa vastaan on kasvussa ja vie piiriinsä vähitellen uusia valtioita ja kansoja. Englantilaiset ja ranskalaiset imperialistit saivat Suomen provosoimaan sodan Neuvostoliittoa vastaan. Maginot- tai Siegfried-linjan veroisen, sadoista toisiinsa maanalaisilla käytävillä yhdistetyistä rautabetonilinnoituksista ja panssariesteistä rakennetun Mannerheim-linjan mursivat puna-armeijat joukot, joilla korkean moraalin ja peräänantamattoman tahdon lisäksi oli taito käyttää sotatekniikkaa kaikissa nykyaikaisen sodan vaatimissa tehtävissä.
Ulkoasiain kansankomissaari Molotovin sähkösanoma Neuvostoliiton lähettiläille Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Suomessa 14.6.1940.
Kominternin pääsihteerin Georgi Dimitrovin 16.6.1940 päiväämä raportti (ven+käännös engl) Arvo Tuomisen kirjeestä hänelle. Kirjeessään Tuominen selostaa syyt siihen, miksi hän pitää Stalinin paktia Hitlerin kanssa ja sen sallimaa hyökkäystä Suomeen työväen ja kommunismin aatteiden pettämisenä ja miksi hän kieltäytyi paluusta Tukholmasta Moskovaan marraskuussa 1939. Ilmeistä oli, että Tuomisesta kaavailtiin Terijoen nukkehallituksen johtajaa Kuusisen sijaan. Tuomisen Tukholmassa 14.2.1940 päiväämä laajempi avoin versio kirjeestä Dimitroville ja suomalaiselle työläistoverille.
Ylipäällikön päiväkäsky numero 82 Talvisodassa taistelleille Amerikan suomalaisille ja muille heidän mukanaan tulleille ulkomaalaisille 21.6.1940.
Siirtoväen pika-asutuslaki 28.6.1940. Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9.8.1940.
Saksalainen monella kielellä julkaistu kuvalehti "Signal" julkaisi 1.7.1940 kuva-aukeaman Berliinistä toimivista ulkomaankirjeenvaihtajista. Lehden saksankielisen version sivun 45 vas. ylälaidassa on TASS:in Berliinin kirjeenvaihtajan Ivan Filippovin esittely, oikeassa alakulmassa "United Pressin" Frederick C. Oeschnerin kuva. Keskellä pyöräilee "Berlingske Tidenden" (Tanska) Helge Knudsen ja hänen alapuolellaan on kuva Pariisista juuri palanneesta "Helsingin Sanomien" Eero Petäjäniemestä nuorikkoineen. Oikeassa alakulmassa on "Uuden Suomen" kirjeenvaihtaja tri Ada Norna. Norna julkaisi muistiinpanojensa perusteella 1946 kirjan (WSOY) "Kun venäläiset tulivat Berliiniin".
Neuvostoliiton esitys 9.7.1940 SNTL:n rautateiden junien kulun sallimisesta Suomen rautatieverkkoa käyttäen Moskovan rauhan rajalta Hankoon. Liikenteestä tehty sopimus 6.9.1940. Saksan Helsingin lähettiläs raportoi 11.9.1940 Hangon sopimuksesta ulkoministeriölleen. Saksan ja Suomen välinen sopimus saksalaisten sotilasosastojen läpikulusta Vaasasta tai Oulusta Norjan Kirkkoniemeen 12.9.1940 (Kansallisarkisto). Ruotsin vastaava sopimus 8.7.1940.
Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen vuosipäivä 23.8.1940. Pravdan kirjoitus.
Syyskuun 8. ja 9. päivä 1940 Helsingin Olympiastadionilla järjestettiin Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen yleisurheilun kolmimaaottelu. Sunnuntaina 9.9. stadionille oli saapunut 60 000 katsojaa. Arvovieraiden joukossa nähtiin sotamarsalkka Mannerheim, pääministeri Risto Ryti, opetusministeri Antti Kukkonen ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen. Ruotsin urheilujohdon valtuuskunnassa oli mukana Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolf. Saksan suuren urheilujohdon ja lehtimiesvaltuuskunnan johtaja oli valtakunnanurheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten. Dagens Nyheterin urheilusivu 9.9.1940. Helsingin Sanomien etusivu.
Puna-armeijan pääesikunnan 18.9.1940 Stalinille ja Molotoville esittämä hyökkäyssuunnitelma Suomeen . Laatijat Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissaari marsalkka Timoshenko ja Punaisen Armeijan pääesikunnan päällikkö kenraali Meretskov. (Lähde: Rossija. XX vek. Dokumenty, 1941 god 2-h knigah. Kniga pervaja, dok. 118, Mezhdunarodnyj fond "Demokratija", 1998)
Osuusliike Elannon r.l. edustajiston vaalien 10.11.1940 tulos.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus 11.10.1940 Ahvenanmaan saarien demilitarisoinnista ja sinne perustettavan konsulaatin suorittamasta sopimuksen valvonnasta. (Suomen sinivalkoinen kirja II. Dok. n:o 34. Helsinki 1941.)
Pravdan etusivu 18.11.1940 Molotovin ja Hitlerin
neuvottelusta Berliinissä.
SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin keskustelu Saksan valtakunnankansleri A. Hitlerin kanssa 13.11.1940. Molotovin sähkösanoma Stalinille 12.11.1940. Suomea koskeva osuus Saksan ulkoministeriön muistiosta. Kaksi kohtaa muistiosta:
    - Johtaja aloitti keskustelun maininnalla Molotovin huomautuksesta eilisessä [12.11.1940] keskustelussa, minkä mukaan Saksan ja Venäjän sopimus on täytetty "lukuunottamatta yhtä kohtaa, nimittäin Suomea".
    - Molotov tarkensi, että tämä huomautus ei koskenut vain itse Saksan ja Venäjän sopimusta vaan ennen kaikkea myös salaisia pöytäkirjoja.
    - Johtaja vastasi, että salaisessa pöytäkirjassa Saksan ja Venäjän väliset vaikutusvyöhykkeet ja intressialueet on määritelty ja jaettu. Siltä osin kun kysymys on ollut tosiasiallisesta voimaansaatosta, Saksan puolelta on pysytty sopimuksessa, mikä tilanne ei Venäjän puolelta ole absoluuttisesti näin ollut. Joka tapauksessa Saksa ei ole miehittänyt mitään Venäjän etupiirin sisälle kuuluvaa aluetta.
    - - -
    - Molotov vastasi, että Venäjän hallitus katsoo velvollisuudekseen saattaa Suomen kysymyksen järjestykseen ja selkeäksi. Siihen ei tarvita mitään uusia sopimuksia. Vanha Saksan ja Venäjän sopimus asettaa Suomen Venäjän etupiiriin.
    - Johtaja ilmoitti yhteenvetona tähän kohtaan, että Saksa ei halua Itämerelle mitään sotaa ja että Suomi nikkelin ja puun toimittajana on ehdottomasti tarpeellinen. Se ei poliittisesti ole kiinnostava eikä, toisin kuin Venäjä, Saksa ei ole yhtään Suomen aluetta miehittänyt. Saksalaisten joukkojen läpikulku päättyy muutoinkin näinä päivinä. Myöhempiä kuljetuksia ei sitten tapahdu. Ratkaiseva kysymys on, onko Venäjällä aikomus ryhtyä sotaan Suomea vastaan.

Signal-lehden kuvareportaasi vierailusta. Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministeriöissä laaditut selostukset tapaamisesta.

Ulkomaiset sotilasasiamiehet seurasivat itsenäisyyspäivän
paraatia 6.12.1940 Senaatintorilla ja seurustelivat
vilkkaasti keskenään. Kuvassa vasemmalta: Saksan
attašea kapt. Gottfried Körner, eversti Horst Rössing
ja kontra-amiraali Reimar von Bonin. Neuvostoliiton edusta-
jia olivat (ylempänä) eversti Ivan Smirnov ja von Boninin
kanssa keskusteleva majuri Ivan Bevz.

1941

USA:n lähettiläiden viestejä Suomea koskien keväällä 1941
Pääesikunnan ulkomaaosaston tiedotteissa ylimmälle valtion- ja sotilasjohdolle sekä keskeisille puolustusvoimien yksiköille tarkasteltiin eri alueita ja maita sotilaspoliittiselta kannalta. Katsaus 20.1.1941 Saksan ja Neuvostoliiton suhteisiin, katsauksessa 8.4.1941(osa) tarkasteltiin ajankohtaisia tapahtumia Neuvostoliitossa. (Kansallisarkisto).
Petroskoissa ilmestyvä sanomalehti Leninskoje znamja julkaisi 22.1.1941 TASS:in Helsingin kirjeenvaihtajan kirjoituksen RKP:n aiheuttamista ongelmista kanta-Suomeen siirtyneen Karjalan väestön pika-asutuslain toteutuksessa. Siirtoväen pika-asutuslaki 28.6.1940.
The Economist-lehden kirjeenvaihtajan kirjoitus 15.3.1941 "Synkkä vuosipäivä" (A Grim Anniversary) Helsingistä vuosi talvisodan päättymisen jälkeen. Mukana Britannian lähetystön lehdistöosaston käännös bulletiinissa no. 86.
Suomen Moskovan lähettilään J.K.Paasikiven jäähyväiskäynti USA:n Moskovan suurlähettiläs Steinhardtin luona 27.5.1941 (Foreign Relations of the United States, Diplomatic Papers, 1941. Volume I. General, The Soviet Union, no. 41. United States Government Printing Office, Washington)
Suomen Moskovan lähettilään P.J.Hynnisen raportti 3.6.1941 ulkoministeriölle Ruotsin ja Neuvostoliiton 30.5.1941 solmimasta sopimuksesta ruotsalaisen omaisuuden korvaamisesta Baltian maissa. (Ulkoministeriön arkiston lähetystöjen verkossa julkaistut raportit) Korvaussummasta, joka oli 20 milj. kruunua 77,3 milj. kruunun omaisuudesta, Ruotsi ehti saamaan ensimmäisen erän 2,4 milj. kr. ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon 22.6.1941. Neuvostoliitto torjui myöhemmät Ruotsin vaatimukset.
Suomen hallituksen hanke satama-alueen vuokraamisesta Markkinasta (Skibotn, Yykeänperä) Saksan miehittämältä Norjan alueelta noin 20 km Suomen rajalta. Valtioneuvostolle 10.6.1941 luovutettu komiteanmietintö sekä muistiot ulkoministeri Wittingin keskusteluista Britannian ja Ruotsin lähettiläiden kanssa hankeajatuksesta huhti-toukokuussa 1940. (Ulkoministeriön arkisto)
Moskovaan 11.6.1941 välitetty tiedustelutieto Suomen hallituksen kokouksesta 9.6.1941, jossa käsiteltiin Suomen joutumista sotaan Saksan rinnalla.
Englannin ja brittiläisen kansainyhteisön sekä Saksan miehittämien Euroopan maiden pakolaishallitusten julistus Saksan ja sen liittolaisten vastaisen sodan viemisestä voitolliseen loppuun (12.6.1941). Yhdysvaltojen ja Englannin Atlantin julistus (Atlantic Charter, 14.8.1941). Neuvostoliiton ja muiden maiden sitoutuminen Atlantin julistukseen (24.9.1941), jossa ne ilmaisevat halunsa torjua kaikki sellaiset alueelliset muutokset, jotka eivät ole sopusoinnussa asianomaisten kansojen vapaasti ilmaiseman tahdon kanssa. Mainitut julistukset sekä Atlantin julistus suomeksi.
Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeri Joseph Goebbelsin luki Saksan radiossa sunnuntaina 22.6.1941 klo 5:30 Hitlerin julistuksen (Proklamation) Saksan kansalle. STT välitti sen tekstin maanantain 23.6. lehdille Suomessa käännettynä suomeksi ja ruotsiksi. Mukana myös Völkischer Beobachterin Wienin painoksen 23.6. julkaisema teksti saksaksi.
Ruotsin sotilasasimiehen Curt Kempffin viestejä Helsingistä Ruotsin puolustusvoimien tiedusteluosastolle Tukholmaan: muistiinpanoja keskustelusta kenraaliluutnantti Aksel Airon kanssa 13.6.1941, ilmoitus Saksan lentoaseen huoltopäällikön kenraali Lorentzin saapumisesta [General z.b.V. des Oberkommandos der Luftwaffe Generalmajor Walter Lorenz] Helsinkiin 13.6.1941, havaintoja Helsingissä Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon 22.6.1941 (Krigsarkivet, Tukholma)
Saksan Helsingin lähetystön sanomalehtiosaston toistuvaisjulkaisu suomeksi, 26.6.1941: "Englannin ja Venäjän väliset suhteet." (pdf)
Mannerheimin päiväkäsky n:o 3, ns. "miekantuppipäiväkäsky" 10.7.1941.
Eduskunnan puhemiehen Väinö Hakkilan radiopuhe 21.7.1941
Englannin ilmahyökkäys 30.7.1941 Petsamoon. Suomi katkaisee diplomaattisuhteet Englantiin.(Uusi Suomi 1-2.8.1941)
Stalinin viesti Rooseveltille. Ilmoitti suostuvansa joihinkin aluetarkistuksiin Suomen osalta, jos USA uhkailisi Suomea diplomaattisuhteiden katkaisulla tarkoituksena Suomen irrottaminen sodasta Saksan rinnalla 4.8.1941 (Correspondence between ..., Moskova, 1957). Welles-Procopé-keskustelu 18.8.1941.
Suomen Kuvalehti julkaisi 9.8.1941 kirjoituksen otsikolla "Me miekalla piirrämme rajan". Kirjoitus oli päivätty 17.7.1941. Kirjoittajaa ei mainittu. Kirjoituksessa esitettiin kovaa kritiikkiä Ruotsin politiikkaa vastaan. Ylipäällikkö Mannerheim esitti tästä ja myöhemmästä 11.10.1941 julkaistusta kirjoituksesta paheksuntansa puolustusministeri Rudolf Waldenille osoittamassaan kirjeessä ja vaati tätä selvittämään kirjoittajan. Virallisesti tätä selvitystä ei saatu, mutta kirjoittaja oli tosiasiallisesti silloin 36-vuotias majuri Wolf W. Halsti.
Alivaltiosihteeri Sumner Wellesin keskustelu 18.8.1941 Suomen lähettilään Hjalmar Procopén kanssa 'USA:n hallituksen saamasta tiedosta', että neuvostohallitus olisi valmis keskustelemaan uudesta aluepalautuksia sisältävästä rauhansopimuksesta Suomen kanssa. Yhteydenotto on laadultaan epävirallinen, mutta USA:n kannattama tunnustelu - lähtökohta oli Stalinin Rooseveltille esittämä ehdotus, mitä ei Welles-Procopé-keskustelussa kuitenkaan mainittu. Procopé esitti duubioita Neuvostoliiton rauhansopimusten kestävyydestä.
Ratkaisun hetkiä. Tasavallan Presidentti Risto Rytin puheita 1939-1941 (pdf)
Rintamalehti "Motti-Matti" julkaisi 12.9.1941 karjalan kielellä annetun julistuksen alueen väestön ja Suomen sotavoimien suhteesta Suomen sotavoimien ylitettyä vuoden 1939 valtiorajan.
Kauppa- ja teollisuusministeri, Elannon pääjohtaja Väinö Tannerin Suomen Yleisradion kautta 28.10.1941 välitetty vastaus Britannian osuustoimintaliiton pääsihteerin R.A.Palmerin 23.10.1941 BBC:n suomenkielisessä ohjelmassa välitettyyn puheeseen. (Työväen arkisto)
Stalinin kirjeenvaihtoa Churchillille ja Rooseveltille heinä-elokuussa 1941 ja Churchillin kanssa myöhemmin marraskuussa 1941 (englanniksi).
Herbert Hoover protestoi Yhdysvaltojen painostusta Suomea kohtaan, 4.11.1941.
Neuvostoliiton suomalaisille rintamasotilaille pudottama lentolehtinen otsikolla "Neuvostoliiton Ulkoasiain Kansankomissariaatin lausunto Suomen hallituksen vastauksen johdosta Amerikan Yhdysvaltain hallituksen esitykseen". Lentolehtisen kuva. Suomen hallituksen vastaus (engl) 11.11.1941. Suomeksi ja ruotsiksi (Suomen Sosialidemokraatti, Åbo Underrättelser 12.11.1941). Associated Pressin uutinen 12.11.1941 Suomen hallituksen vastauksesta.
Itä-Karjalan sotilashallinto
Suomi liittyi uudistettuun antikomintern-sopimukseen 25.11.1941. Sopimuksen pidentämistä koskeva pöytäkirja. Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin uutisointia. Kominternin toimeenpaneva komitea päätti noudattaa Stalinin ehdotusta ja lakkautti järjestön päätöksellään Moskovassa 22.5.1943. Helsingin Sanomat uutisoi tästä.
Yhdysvaltain Helsingin lähetystön välittämä Ison Britannian pääministeri Churchillin sähke 29.11.1941 marsalkka Mannerheimille. Marsalkan vastaus 4.12.1941. Vastauksen käännös (Käännös: Risto Rytin arkisto, Kansallisarkisto). Marsalkka Mannerheimin muistelmissaan (julk. 1952) esittämä näkemys hänen pääministeri Churchillille lähettämänsä sähkeen sisällöstä.
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.11.1941 valtakunnan sotilaallisesta ja ulkopoliittisesta asemasta - pääministeri Rangell. Eduskuntaryhmien vastaukset. (Eduskunnan pöytäkirjat)
Julistus Suomesta luovutetun ja takaisin valloitetun alueen palauttamisesta valtakunnan yhteyteen 6.12.1941.
Mannerheimin päiväkäsky no. 35 ruotsalaisille vapaaehtoisille 7.12.1941. | Hangonrintaman ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon komentajan ev.ltn. Hans Berggrenin päiväkäsky pataljoonaa purettaessa 18.12.1941 (Krigsarkivet, Tukholma)
Suomalaisten valtaaman Itä-Karjalan sotilashallinnon vuosikertomus 1.12.-31.12,1941 (Kansallisarkiston verkkoaineisto, Itä-Karjalan sotilashallinnon asiakirjat)

1942

Ulkomaisia radioasemia voitiin esteettä kuunnella
sodan aikana. Lehdissä lueteltiin myös asemien
aallonpituuksia.Radiokuuntelija-lehti 9.8.1942.
Pekka Peitsen [Urho Kekkonen] kirjoitus Suomeen suunnatusta radiopropagandasta Suomen Kuvalehden n:ossa 3, 17.1.1942 (Suomen Kuvalehden digitoitu arkisto). Käännös englanniksi.
Presidentti Risto Rytin puhe vuoden 1942 valtiopäivien avajaisissa 3.2.1942 suomeksi ja ruotsiksi (Eduskunnan pöytäkirjat). Käännös englanniksi.
Japanin hyökkäyksen ja Saksan sodanjulistuksen jälkeen USA tiedusteli 4.2.1942 Suomen asennoitumista ja Saksan sotajoukkojen olemisesta Suomen alueella. Valtioneuvoston siihen antama vastaus 16.2.1942. (Kansallisarkisto) Amerikkalaista Suomea koskevaa diplomaattikirjeenvaihtoa 2..16.2.1942 (U.S. Foreign Relations, 1942, Volume II)
Lukuisissa valtiollisissa tehtävissä, talvisodan neuvottelijana ja välirauhan ajan Moskovan lähettiläänä toimineen, myöhemmän valtioneuvoksen ja presidentin J.K. Paasikiven puhe kansalaisjuhlassa Helsingin Messuhallissa 13.3.1942. (Bror Laurlan kirja "Talvisodasta jatkosotaan" 1986)
Presidentti Risto Rytin kirje marsalkka Mannerheimille koskien suomalaisten joukkojen etenemiseen Itä-Karjalassa liittyviä poliittisia ja sotilaallisia vaikutuksia, 25.3.1942 (Kansallisarkisto, sotasyyllisyysasiakirjat)
Ruotsin perintöprinssi Gustav Adolf luovutti Päämajassa 17.3.1942
sotamarsalkka Mannerheimille Ruotsin korkeimman sotilaallisen
kunniamerkin Miekkaritarikunnan 1 luokan suurristin. Prinssi lausui
puheessaan: "Hans Majestät har särskilt bett mig frambära att denna
utmärkelse till den finska krigsmaktens främste representant i lika hög
grad utgör ett tecken på Sveriges beundran för den finska soldaten."
Suomen Kuvalehti, Hufvudstadsbladet
Tk-kuvaaja Paavo Poutiainen kuvasi vuonna 1942 Itä-Karjalassa kaitafilmin Värivälähdyksiä Äänisen rannoilta. Kuvattu Eastman Kodak-värikääntöfilmille. Sisältyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmiin.
Koko aukeaman juttu suomalaisista urheilijoista sotapalveluksessa. Julkaistu kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvässä saksalaisen laajalevikkisen aikakaus/kuvalehden "Signaali/Signal" suomen- ja englanninkielisessä numerossa 13, heinäkuussa 1942.
Sotavankeja koskevaa kirjeenvaihtoa kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Tekstien konekäännös englanniksi.
Sotavankileirin n:o 2 juutalaisten sotavankien venäjänkielinen kiitoskirje ja avunpyyntö Helsingin juutalaisen yhteisön merkittävälle vaikuttajalle Abraham Stillerille. (Kansallisarkisto, Fennojudaica-verkkonäyttely)
Translitteroitu salainen äänite Hitlerin ja Mannerheimin keskustelusta 4.6.1942
Risto Rytin radiopuhe 6.12.1942
Äänisen aallot - Waves of Onega (eng)


1943

USA:n signaalitiedustelun avaamia suomalaisia diplomaattisähkeitä 1942-43 Washingtonin ja Helsingin välillä
Yhdysvaltain Suomen asiainhoitajan McClintockin raportti ulkoministeri Cordell Hullille keskustelustaan presidentti Rytin kanssa 21.1.1943 Suomen asemasta Saksan kanssasotijana Neuvostoliittoa vastaan. (Yhdysvaltain julkaisemat viralliset diplomaattiset asiakirjat vuodelta 1943)
Kouluradion kielenopetusohjelman (saksa, ranska, englanti) tekstikirjanen keväällä 1943
Elokuvatarjontaa Helsingissä.
Ilmoitus Helsingin Sanomissa 30.5.1943
Johannes Virolaisen tilastollinen kirjoitus luovutetun alueen omaisuusvahingoista Aseveljien kalenterissa 1943
Erimielisyyksiä Saksan ja Suomen viranomaisten toimivallasta hollantilaisten siviilimiesten kohdalla Suomen ja Norjan rajalla 15.2.1943 (Kansallisarkisto)
Saksalainen teoreettisen fysiikan professori Max Planck (1858-1947), vuoden 1918 fysiikan Nobelin palkinnon saaja, piti 27.5.1943 Helsingin yliopistossa esityksen kvanttifysiikasta. Professori, joka oli 85-vuotias, saapui Helsinkiin Tukholman kautta. Yllättäen, suuren yleisön edessä (jossa läsnä oli luultavasti paikallisen Amerikan lähetystön diplomaatteja), hän poikkesi jaetusta tekstistä ja puhui atomipommin, Uranmaschine, rakentamismahdollisuudesta. Vierailu sai asiaankuuluvaa huomiota suomalaisissa lehdissä, kuten Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Kuitenkaan tätä tekstistä poikkeamista ei kerrottu missään lehdessä tai muualla. Paavi Pius XII oli omassa esityksessään Vatikaanissa kolme kuukautta aikaisemmin tuonut esille samat huolet (sitaatti) kuin mitä professori Planck nyt selosti Helsinki-esityksen yhteydessä.
Suomalainen SS-vapaaehtoisten pataljoona palaa Hankoon (Helsingin Sanomat 3.6.1943)
Elli Nurmisen kirjoitus "Vuoden 1918 [puna]lesket ja valtion huoltoeläke" Työväen kalenterissa 1943
Suomen Lissabonin lähetystön asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo keskusteli 28.6.1943 USA:n lähetystön apulaissotilasasiamiehen ev.ltn. Robert A. Solborgin kanssa Suomen sotilaallisesta tilanteesta (UM:n arkiston raportti Lissabon 1943:23). Pohjanpalon mukaan Solborg totesi: "... Suomen tämän hetken tärkein tehtävä on ylläpitää voimakasta armeijaa sekä hyviä suhteita U.S.A:han. Kun liittoutuneet tulevat Norjaan, hän sanoi, koittaa Suomen hetki." Suomalaiset käynnistivätkin keskustelut liittoutuneiden mahdollisesta ja Suomen toivomasta maihinnoususta pohjois-Norjaan. USA:n ylin sodanjohto torjui kuitenkin ehdotuksen. USA:n asiaan liittyviä ennakoivia ja varsinaisia diplomaattiviestejä. Käännös suomeksi.
Tukholmassa ilmestyvän Dagens Nyheter'in uutiset 21-22.8.1943 33 tunnetun suomalaisen poliitikon ja kansanedustajan allekirjoittamasta ja presidentti Rytille jätetystä erillisrauhavetoomuksesta. Helsingin Sanomat julkaisi kirjelmän allekirjoituksineen 27.8.1943. Kansalaisvetoomuksen sisältö heijastelee niitä ajatuksia, joita sosialiministeri K.A. Fagerholm (sd) esitti puheessaan Kymintehtaan työväenyhdistyksen juhlatilaisuudessa 20.2.1943. Pres. Rytille toimitettu raportti puheesta. (Kansallisarkisto)
Osia eduskunnan suljettujen istuntojen rauhanpyrkimyksiä koskevasta keskustelusta 3.9.1943 (Atos Wirtanen: Eduskunnan salaiset keskustelut, julk. 1967)
Vorošilovin aselepokysymyksien komissio. Luonnos asiakirjaksi Suomen ehdottomasta antautumisesta. 13.10.1943 (Venäjän ulkoministeriön arkiston verkkosivut)
Rintamajoukoille pudotettu venäläinen lentolehtinen aiheena neljän vallan ulkoministereiden (USA, Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Kiina) julistus yhteisistä menettelyistä sodan kuluessa ja sen jälkeen, 30. lokakuuta 1943.
P.E. Svinhufvud: Testamentti kansalleni. Tukholma 1943 (Työväenliikkeen kirjasto)
Liittoutuneiden Teheranin kokouksien Rooseveltin, Stalinin ja Churchillin keskustelun 1.12.1943 Suomea koskeva osa (Foreign Relations of the United States: Diplomatic Papers, The Conferences at Cairo and Tehran, 1943, US Department of State)
Itä-Karjalan sotilashallinnon toimintakertomus vuodelta 1943 (15.4.1944) (Kansallisarkisto, digitoidut sotapäiväkirjat)

1944

Päämajan tiedotusosasto julkaisi jatkosodan aikana "Severnoje Slovo"-lehteä sotavankileirejä varten. Lehteä jaettiin ainakin ajoittain myös siviiliväestölle suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalassa, muutamassa numerossa sinne erityisesti kohdistettuna. Vuoden 1944 numerossa 7 (25.1.1944) käsiteltiin aihetta "Suomi ja Saksa". Kuva tästä sivusta. (Kansalliskirjasto)
Helmikuun 1944 pommitukset Helsingissä (eng)
USA:n entisen presidentin Herbert Hooverin lehdistölausunto Suomen päämääristä sodassa Saksan rinnalla 25.3.1944
Paasikiven ja Carl Enckellin neuvottelut rauhansopimuksesta 27. ja 29.3.1944 Moskovassa. Enckellin keskustelumuistiinpanot (Toivo T. Kaila: Sotaansyyllisemme Säätytalossa, ss. 51-68. WSOY 1946). Pääministeri Linkomiehen tiedonanto neuvotteluista eduskunnalle 12.4.1944 (Eduskunta).
Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen julistus 13.6.1944 Saksan satelliittivaltioille Unkarille, Romanialle, Bulgarialle ja Suomelle. Julkaistu Ison-Britannian ja Neuvostoliiton sanomalehdissä (heninen.net)
Presidentti Rytin Saksan valtakunnankanslerille 26.6.1944 toimittama kirje (Petri Juutin sivuainetutkielma, Kansallisarkisto). Adolf Hitlerin vastauskirje (kopio) Rytille 4.7.1944 (Kansallisarkisto). Ryti erosi presidentin tehtävästä 1.8. ja Mannerheim nimitettiin presidentiksi erityislailla 4.8.1944.
USA:n Neuvostoliiton suurlähettilään W. Averell Harrimanin ja Stalinin keskustelu USA:n avusta Suomen irrottamiseksi sodasta 26.6.1944. Käännös suomeksi viimeisellä sivulla (Wilson Center Digital Archive)
Helsingin elokuvateattereiden ohjelmisto 2.7.1944.
"Selvät Sanat"-lehtisessä/joukkokirjeessä vaadittiin Suomea erkanemaan sotilaallisesta yhteistoiminnasta Saksan kanssa ja tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa sen määräämillä ehdoilla. Lehtisen julkaisijoita P.O.Barck, Nils Meinander ja Atos Wirtanen vastaan nostettiin Helsingin raastuvanoikeudessa syyte Suomen etujen vahingoittamisesta ja vihollisen etujen edistämisestä 16.8.1944.
Marsalkka, presidentti Mannerheimin kirje valtakunnankansleri Adolf Hitlerille Suomen irtautumisesta sodasta, 2.9.1944 (Mannerheimin muistelmat)
Severnoje slovo
Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan saksalaisten joukkojen, 20. vuoristoarmeijan, ylipäällikkö kenraalieversti Lothar Rendulic antoi Pohjois-Suomen asukkaille 4.9.1944 kuulutuksen ylimmän toimeenpanovallan siirtymisestä hänelle.
Neuvostoliiton ylimmän sodanjohdon käsky sotatoimien lopettamiseksi 5.9.1944 klo 3.00 (Moskovan aikaa). Suomalaiset lopettivat sotatoimet edellisenä päivänä 4.9.1944.
Sotavankileireille jaetussa "Severnoje slovo"-lehdessä 8.9.1944 julkaistu uutinen Suomen ja Neuvostoliiton välisten vihollisuuksien päättymisestä. (Kansalliskirjasto) Teksti.
Välirauhansopimus 19.9.1944 (heninen.net)
Suomen Urheiluliiton ja olympiakomitean pj, kansanedustaja Urho Kekkonen piti 26.9.1944 radiopuheen, jossa esitti näkemyksensä Suomen ulkopolitiikassa tarvittavasta uudesta suuntauksesta jatkosodan päätyttyä. Venäläisten muistelmatietojen mukaan puhe oli mennyt ennalta tiedoksi 19.9.1944 asetetun valvontakomission vasta lokakuussa maahan saapuvalle puheenjohtajalle kenraalieversti Andrei Ždanoville (puhe: Helsingin Sanomat 27.9.1944)
Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission kokoonpano ja työjärjestys. Suomalaisten laatima muistio 4.10.1944 (Curt Kempffs tjänstearkiv, Krigsarkivet, Tukholma)
Valtiollisen poliisin tilannekatsaus n:o 9 syyskuulta 1944 (16.10.1944) (Kansallisarkisto)
Neuvostoliiton sopima korvaus kanadalais-brittiläisille yhtiöille Petsamon nikkelikaivosten menettämisestä, 8.10.1944 (Ottawa Citizen-lehti, 20.10.1944)

1945

Sotavankileirillä Juuan Nunnanlahdessa
kuolleiden Puna-armeijan sotilaiden
muistomerkki (Здесь погребено
43 советских военно-служащих)
Pravdan artikkeli Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluekokouksesta 13.12.1944 (Aikakauslehti Kommunisti n:o 2/1945/11.1.45)
Presidentti marsalkka Mannerheimin ja valvontakomission pj kenraalieversti Zhdanovin keskustelu 18.1.1945 Suomen rannikkopuolustuksesta ja Zhdanovin ehdotuksesta sotilaallisesta yhteistyöstä Suomen ja Neuvostoliiton kesken (RGASPI)
Zhdanovin ja SKP:n johdon - Ville Pessi, Aimo Aaltonen ja Hertta Kuusinen - keskustelu 25.1.1945 Suomen tulevista eduskuntavaaleista, SKDL:n ehdokkaiden mahdollisuuksista, maan sisäisen tilanteen ongelmista ja suhteista Neuvostoliittoon. (RGASPI)
Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Aimo Aaltosen ylistyspuhe Puna-armeijalle sen 27-vuotispäivän kunniaksi 23.2.1945 Messuhallissa. Paikalla olivat mm. Neuvostoliiton suurlähettiläs Orlov ja Suomen hallituksesta toinen ulkoasianministeri (silloin SDP) Reinhold Svento, sodanaikaisen ns. rauhanopposition jäsen. (Aikakauslehti Kommunisti n:o 10/1945/8.3.45)
SKDL:n kansanedustajaehdokas, kirjailija Hella Wuolijoen vaalipuhe "Neuvostoliiton todelliset kasvot" 4.3.1945 Kansallisteatterissa. Julkaistu Suomi-Neuvostoliitto-seuran lehdessä 9.3.1945.

Kansanedustajien lakiasiain aloitteita 1945,1947:

Aikakauslehti Kommunistin päätoimittajan artikkeli "Tulevaisuus kuuluu kommunismille" (Aikakauslehti Kommunisti n:o 17-18/1945/1.5.45). P. Tshuvikovin artikkeli "Oikeudenmukaisista ja epäoikeudenmukaisista sodista" (Sama n:o 34/1945/21.8.45).
Suomen Kuvalehden numeron 47/24.11.1945
kuva-aukeama syytetyistä ja tapahtumista
oikeudenkäynnin aikana.
Välirauhansopimuksessa 19.9.1944 Suomi sitoutui sen 13. artiklan mukaisesti yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. Valvontakomissio laajensi vuoden 1945 aikana sotarikosten määrittelyä koskemaan myös valtion ylintä johtoa. Pääministeri Paasikivi katsoi, että Suomella ei ollut mahdollisuutta torjua tätä uutta tulkintaa. Eduskuntaryhmät lukuunottamatta SKDL:n ryhmää suhtautuivat kielteisesti sekä sotarikos-käsitteen välirauhansopimuksesta eroavaan tulkintaan että lain taannehtivuuteen. Vaikka joukko SDP:n kansanedustajia esitti ilmeisesti lain perusteettomuuden osoittamiseksi syytteeseen panoa myös talvisodan osalta, hallitus rajasi sen vain jatkosotaan. Hallitus antoi eduskunnalle lakiehdotuksen, josta perustuslakivaliokunta 4.9.1945 antoi mietintönsä. Sen pohjalta eduskunta kävi lähetekeskustelun 6.9.1945. Asian esitteli oikeusministeri Urho Kekkonen. Valtioneuvosto asettama tutkijakunta (Onni Petäys, Helge Halme, Hanno Kunnas, Eric Idenstam) esitti kertomuksessaan 24.10.1945 syytteeseen pantavat henkilöt. Tiedossa oli Stalinin päätös, että syytettä ei kohdisteta marsalkka Mannerheimiin. (Kansallisarkisto, eduskunnan digitoidut asiakirjat)
Paasikiven III hallituksen opetusministeri Johan Helo (SKDL) johti 17.9. alkanutta SN-Seuran valtuuskunnan matkaa Neuvostoliittoon. Stalin ja Molotov ottivat sen vastaan Moskovassa 8.10.1945. Hertta Kuusinen (kom) selostaa tätä tapaamista aikakauslehti "Kommunistissa" (no. 44-45, 6.11.1945). Valtuuskunnan jäsen, oikeusministeri Urho Kekkonen (maalaisliitto) oli ehtinyt jo lähteä kotimatkalle ennen tätä tapaamista. Kirjoittaja, Ville Pessi (kom) ja Klaus U. Suomela (kom) jäivät valtuuskunnan lähtiessä vielä kolmeksi päiväksi Moskovaan.
Puolustusvoimien valistustyöohjeiden liite 2: Isänmaan historian oppituntiaiheet (Pääesikunnan Koulutusosasto 1.12.1945)
Pääministeri ja vt. presidentti Paasikiven keskustelu valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zhdanovin kanssa Neuvostoliiton tyytymättömyydestä meneillään olevaan sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin 8.12.1945 (Sotasyyllisyyden asiakirjat, toim. Hannu Rautkallio, 2006).

1946

Amerikansuomalaisen "Raivaaja"-kustannusliikkeen, Fitchburg, Massachusetts, toukokuussa 1946 julkaisema erikoiskomitean toimittama 220-sivuinen selonteko Suomen Ulkopolitiikka Toisen Maailmansodan Aikana. Komitean kokoonpanoa tai kirjoittajia ei julkaisussa ilmoiteta.
Monenkertaisen ministerin, SDP:n vaikuttajan sekä Elannon toimitusjohtajan (1915-1946) Väinö Tannerin loppulausunto sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1.2.1946. (Työväen arkisto)
Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki lanseerasi vuonna 1945 viikottaisen keskusteluohjelman, joka tunnettiin Pienoisparlamenttina. Sen ensimmäinen lähetys oli 7.8.1945. Keskeisiä keskustelijoita olivat mm. Hertta Kuusinen, kansanedustaja, Otto-Wille Kuusisen tytär, ja Urho Kekkonen. Hertta Kuusinen sai ohjelmasta suoraan hänelle osoitettua kansalaispalautetta. Useimmat käsinkirjoitettuja kirjeitä. Joitakin niistä vuosilta 1946-1948 tekstimuotoisina oheisessa pdf-tiedostossa (Kansan Arkisto, Hertta Kuusisen kokoelma)

1947

Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 (Finlex) Suomen hallituksen päätös 21.9.1990 julistaa Pariisin rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevien määräysten sekä muidenkin Suomen suvereniteettia koskevien rajoitusten tulleen vanhentuneiksi. (Helsingin Sanomat)
Hallituksen esitys n:o 51/1947 (12.6.1947) eduskunnalle Suomen hakemuksesta liittyä YK:n jäseneksi. Hakemuksesta päätettiin turvallisuusneuvostossa. Puola ja Neuvostoliitto halusivat niputtaa Suomen ja neljän aikaisemmin hakeneen maan (Bulgaria, Unkari, Italia ja Romania) hyväksynnän yhteen. Äänestys tapahtui kuitenkin maa kerrallaan. Maakohtaiset äänestystulokset ilmenevät turvallisuusneuvoston pöytäkirjasta 1.10.1947. Suomen hyväksymisen puolesta äänestivät Australia, Belgia, Brasilia, Kiina, Kolumbia, Ranska, Syyria, Iso Britannia ja Yhdysvallat. Vastaan Puola ja Neuvostoliitto.

1948

"Tshekkoslovakian tie". SKDL:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hertta Kuusinen piti Messuhallissa 24.3.1948 huomiota herättäneen puheen. Sen loppupuolella hän korosti, että yhteiskunnassa on edelleen aineksia, joita ei puhujan mielestä pitäisi sallia. Nyt on aika käydä todelliseen oikeustaisteluun rauhan ja kansanvallan puolesta. Tähän taisteluun "me kommunistit" ojennamme kätemme maaseudun työtätekeville ja sivistyneistölle. Hän jatkoi: "Puhutaan Tshekkoslovakian tiestä". Siitä hän toteaa: "Tshekkoslovakian tie on se, että estetään ulkomaisen pääoman yllytyksestä yritetyt suunnanmuutokset." Mutta jotta tämä olisi mahdollista "tarvitaan laaja kansanrintama, parlamentaarinen ja yhteiskunnallinen voima, joka edustaa kansan ehdotonta enemmistöä." Siirtyen Suomeen, hän jatkaa: "Sellaisen enemmistön voittamisesta, joka ei salli minkään vaaran nousevan ja uhkaavan meidänkään kansamme tulevaisuutta, on nyt kysymys. Se on toteutettavissa kaikkien työtätekevien, rehellisten isänmaanystävien yhteistoiminnalla. Luokaamme sellainen yhteisrintama rauhan, maan ja leivän puolesta." Puhe julkaistiin Työkansan Sanomissa 25.3.1948.
YYA-sopimus. Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä, 6.4.1948 (heninen.net)
Valtioneuvosto asetti 1.9.1947 toimikunnan tutkimaan sitä, missä määrin valtiollista poliisia vastaan lehdistössä esitetyt syytökset ovat aiheellisia sekä selvittämään Valpon toiminnan lainmukaisuutta. Komitean jäseniksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra Gunnar Ahlbäck, nuorempi oikeuskanslerinsihteeri Keijo Vuorisalo ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Erkki Mantere. Toimikunnan mietintö (komiteanmietintö 1948:44) luovutettiin valtioneuvostolle 22.6.1948. Mietinnön pohjalta eduskunta päätti 7.12.1948 äänin 134-33 lakkauttaa valtiollisen poliisin ja perustaa sen tilalle rajoitetummin valtuuksin suojelupoliisin. Kokoomuksen nuoren liitto julkaisi monistetun komiteanmietinnön painettuna otsikolla "Paljastettu Valpo".
SKDL:n (Mauri Ryömä) pamfletti "Marshallin kakku" Marshall-apua vastaan. Sisältää myös tiedonannon Suomen hallituksen vastauksesta Englannin ja Ranskan hallitusten 4.7.1948 Suomelle osoittamaan kutsuun osallistua Pariisin ao. konferenssiin sekä lehdistökommentteja.


Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja (käännös) | Deutsche Dokumente | Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents.

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.

To the top
Takaisin kotisivulle

Palaute ja kommentit ovat tervetulleita


Takaisin alkuun