Krigsarkivet, Tukholma.
Innehållsförteckning på svenska 
Contents in English 
Dokumentteja muutettu 2-3 kk:n sisällä. 
Tekstidokumentin kieli on muu kuin suomi.
Venäjän vallan aika 1808-1899 | 1900-luvun alku 1900-1917 | Itsenäisyysvuodet 1917-1939 | Talvisota
1939-1940 | Välirauha ja jatkosota 1940-1944 | Myöhemmät vuodet 1945-1948 |
|
|
Krigsarkivet, Tukholma. |
Paavi Aleksanteri III:n kirje
Upsalan arkkipiispalle ja jaarli Guttormille 9.9.vuonna
1165...1181. Rakentamalla linnoituksia voidaan estää suomalaisten luopuminen kristillisestä uskosta (latinaksi).
Paavi Innocentius IV:n suojelukirje
kristillistä uskoa tunnustaville Suomessa 27.8.1247
Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316.
Helsingin kaupunginvaltuustolle annettu selvitys Viron Paadisten sisterssiläisluostarille 15.5.1351 annetusta kalastusoikeudesta Vantaan jokeen sekä Vanhankaupungin vesiputouksen omistusoikeuden vaiheista tämän jälkeen (Helsingin Kaupunginvaltuuston Painetut Asiakirjat 1912, asia nro 49.)
Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennettuna 1548. Ohessa on ote Luukkaan evankeliumista (jouluevankeliumi). - Martin Lutherin
suosituskirje mm. Mikael Agricolasta Ruotsin kuninkaalle 20.4.1539 latinaksi
ja ruotsiksi.
Koko Uusi Testamentti (pdf,
155 MB, Kansalliskirjasto)
Georg Northin lyhyt kuvaus Suomesta vuodelta 1561. (Englanniksi)
Täyssinän rauhansopimus
18.5.1595. Sopimuksessa ja sitä seuraavissa
rajankäynneissä määritettiin Suomen
itäraja eteläisen Suomen osalta tarkasti. Pohjoisessa sen todettiin päättyvän Jäämereen. Viron ensi kerran v. 1561 tapahtunut siirtyminen Ruotsin alaisuuteen tunnustettiin.
Kuningas Kustaa Adolfin vahvistuskirja maapäivien koollekutsumisesta Helsinkiin v. 1616, marrask. 1615. (ruotsiksi)
Stolbovan rauhansopimus
ja Ruotsin suurvalta-ajan alku 27.2.1617. (ruotsiksi)Åbo
Akademin perustamiskirja
26.3.1640 (alkuperäisteksti ja vuoden 1899 versio
ruotsiksi). Yliopisto siirtyi Turun palon jälkeen
1827 Helsinkiin ja muutti nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi.Geographisch
Delineation öffver näst omliggiande Bÿar wedh Helsingfors stadh.
Ensimmäinen tunnettu Helsinkiä ja
ympäristöä kuvaava kartta 1640-luvulta.
1662. Ensimmäinen painettu kartta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Julkaisija alankomaalainen kartankustantaja Joan Bleau. Kartta pohjautuu ruotsalaisen Anders Buren (Andreas Bureus) kartta-aineistoon. (Fredriksonin karttakokoelma, Jyväskylän yliopisto)
Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710.
Uudenkaupungin rauhansopimus 30.8.1721. Tukholmassa painettu sopimusteksti (ruotsiksi, saksaksi (näillä sivuilla) ja
venäjäksi (Hronos)). Digitoitu rauhansopimus Ruotsin valtionarkistossa. Rajan eteläosan kulkua: Hamina-Virolahti ja Virolahti-Viipuri (Krigsarkivet, Tukholma).
Everstiluutnantti L. Gründelin selostus Kajaanin linnasta 15.4.1724 (ruotsiksi).Ranskan
tiedeakatemian lähettämä Moreau de Maupertuis'n retkikunta mittasi 1736 Tornionjokilaaksossa maapallon geodeettisia suhteita.
 |
|
Kuninkaan portti 1776 Krigsarkivet, Tukholma. |
Turun rauhassa 7.8.1743
itäraja läheni Kymijoelle. Digitoitu rauhansopimus Ruotsin valtionarkistossa. Ruotsin puolustuksen vahvistamiseksi aloitettiin 1748 Suomenlinnan (Viaporin)
merilinnoituksen rakentaminen. (Suomenlinnan hoitokunta).
Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti linnoituksessa. Turun kaupungin taloudellisten olojen kuvaus. Niclas
Wasströmin väitöskirja
vuodelta 1749 (ruotsiksi, Kansalliskirjasto, Doria
verkkopalvelu).
Kansallinen voitto. Anders Chydeniuksen tutkielma vuodelta 1765. Se on osin vastauksena hänen kirjansa "Källan Til Rikets Wan-Magt" (Valtakunnan voimattomuuden lähde) aiheuttamaan polemiikkiin. (Project Runeberg)
Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama Hallitusmuoto, Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772. Venäjän keisarinna Katariina II:n osanottokirje 6.4.1792 (v.l.) Kustaa IV Aadolfille hänen isänsä Kustaa III:n kuoltua attentaatissa saamiinsa haavoihin 29.3.1792.
Kuning:sen Maj:tin Sota-Artikelit (Sotaväen rikoslaki) Hänen Sotajoukollens Maalla ja Merellä. Annetut Stockholmin Linnasa sinä 31 päiwänä Maalis-Kuusa 1798. Suomenkielinen käännös vuodelta 1800.
St. Barthélemy.
Ruotsin Länsi-Intian siirtomaan historiaa.
Postinkuljettaja Wiraan-Kirja
vuodelta 1804. Sivulta selviää, mistä hokema
"pois, pois, postin tieltä, ..." johtuu.
Kunink. Maj:in Armollinen Julistus Viaporin Linnoituksen Siirtymisen vuoksi 6.5.1808. 
Venäjän vallan aika 1809-1917
 |
|
W.L. Borowikowskin (1757-1825) tekemäksi väitetty maalaus, 1800-l. alku Deutsches Historisches Museum, Berlin |
Salainen
liittosopimus Venäjän ja Ranskan välillä 7.7.1807. Britannian sopimus Ruotsille mannermaasulkemuksen haittojen korvaamisesta 8.2.1808 (englanniksi).
Venäjän sodanjulistus Ruotsille 10.2.1808 (ranskaksi).
Venäjän armeijan ylipäällikön kehoitus (julistus) suomalaisille vastarinnasta luopumiseen (ruotsiksi) 22.2.1808. Aleksanteri I:n julistus (senaikaisella suomella) Euroopan hallituksille Suomen liittämisestä Venäjän
valtakuntaan 28.3.1808. Vara-amiraali Cronstedtin Viaporin
luovutussopimus 6.4.1808 ((ranskaksi)).Olkijoen
aseleposopimus
19.11.1808 (tehty ranskaksi). Sen suomennos
(PDF, Raahen kaupunki). Keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus 27.3.1809. Venäjäksi.
Venäjän ja Ruotsin välinen Haminan rauhansopimus 17.9.1809. Alkuperäinen ranskankielinen
sopimusteksti. Digitoitu sopimus Ruotsin valtionarkistossa. Kartta vuodelta 1809 (Helsingin Yliopiston Kirjasto). Valtakunnanrajan kulku Märketin luodolla.
Aleksanteri I:n 20.11.1811 antama asetus Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa (myöhemmin Suomen Pankki) suomeksi ja ruotsiksi. Venäjäksi.  |
|
Le Grand-Duché de Finlande. Notice statistique. Exposition universelle de 1878 à Paris. Par K.E.F. Ignatius. Directeur du bureau de statistique. |
Hänen Keisarillisen
Majesteettinsa julistus 11. joulukuuta 1811 koskien Viipurin
kuvernementin liittämistä Suomeen.
Alkuperäinen saksaksi. Suomen valtiokalenteri
(ruotsiksi) karkausvuodelle 1812.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus kiellosta tuoda painokirjoituksia
ulkomailta ilman ennakkosensuuria. 2.8.1823.
Venäjän ja Ruotsi-Norjan välinen Lappia
koskeva rajasopimus 14.5.1826
norjaksi ja
ranskaksi. Kartta
(reproducerad i Sverges Traktater, 1896).
Elias Lönnrotin
ja muiden aikalaisten 1832-1874 Kainuusta
keräämiä kansanrunoja. (Kuhmon Kulttuurikornitsa.) Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran perustavan kokouksen pöytäkirja
23.2.1831. Elias Lönnrotin Kalevalan
nimeämistä koskeva kirje Kuhmosta 12.4.1835.
Venäjän keisarikunnan tilastollinen yhteenveto. Historiantutkija ja myöhemmin yliopiston rehtori Gabriel Reinin (1800-1867) katsaus Keisarikunnan sääty- ja hallintorakenteisiin ja vielä tuolloin voimassa olleeseen maaorjuuteen ("livegna"), keisarihuoneelle myönnettyihin määrärahoihin, maantieteeseen, kauppaan ym. Helsinki, 1838 (ruotsiksi).
Suomen valtiokalenteri
(ruotsiksi) karkausvuodelle 1840.
Suurimmat yritykset
Suomen teollisuudessa 1844-1974 (pdf, Riitta Hjerppe)
Professori ja kielentutkija Jacob Grimmin
kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 19.12.1845. 
Brittiläis-ranskalaisen laivaston sijainti Helsingin edustalla Krimin sodan aikana 1856 Viaporia pommitettaessa. Ruotsissa piirretty kartta. Abrahaminluodolla - Abrahamsholm tekstinä on 'Franskt Mörsare Batteri'. Viaporin tykit eivät yltäneet sinne. (Ruotsin sota-arkisto)
Kalmbergin
sotatopografinen kartta 1855-56. Eteläinen Suomi.
Ohessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin
ympäristö. Alkup. mittakaava 1:100000.
Ahvenanmaan neutraliteettia koskevat sopimukset: 1) Finlex Sopimussarja 1/1922, 2) ål;lands kulturstiftelse r.s.:n laatima kooste sopimuksista 1856-1994.
Suomalaisten suku-nimistä.
Aug. Ahlqvistin kirjoitus SUOMI-aikakausikirjassa 1860. Keisarillisen
Majesteetin armollinen asetus passeista 17.6.1862.
Suomen Suuriruhtinaanmaan toisten valtiopäivien avajaisten pöytäkirja 18.9.1863. Päättäjäisten pöytäkirja
ja pä ätösasiakirja 15.4.1864. Valtiopäiväjärjestys
15.4.1869. Ritarihuonejärjestys 21.4.1869.  |
|
Maanmittaushallituksen
1843 julkaisema kartta 1:100 000 Helsingin (Helsinge), Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion pitäjistä. (Kansallisarkisto, digitoitu verkkoaineisto.) |
 |
|
Oheisessa Schubertin kartassa vuodelta 1826 kivääritehtaan aluetta ei ole vielä erotettu. Pietarin kuvernementin puolella näkyy myös Redukyl'-Retukylä. Kotlinin saari (suom. Retusaari), jolla Kronstadt sijaitsee, kuului aiemmin Retukylän maihin. |
Keisarillisen
Majesteetin armollinen kuulutus,
koskeva Rajajoen kivääritehtaan eroittamista Suomesta
15.2.1864. Valtiopäivien v. 1882 anomuksen liitekartta
Jäämeren rannikkoalueesta (Hakkapeliitta-lehti
1/1933)
Senaatin karttojen Helsingin ympäristöä
koskevia lehtiä (osakopioita). Mittaus 1872-73: keskustaa, Viapori, Viikki-Herttoniemi, Kruunuvuoren
selkä-Laajasalo, Viherlaakso-Kilo-Mankkaa-Leppävaara,
Kaarela-Huopalahti-Tali.
Muita kaupunkeja: Turku,
Lahti, Tampere. (Kansallisarkisto).
I.J. Inbergin palkittu Suomen
rautatie- ja matkailukartta vuodelta 1875. Kansainwälinen Meteri-Sowinto
1875. Alkuperäinen ranskankielinen
sopimusteksti.
Leo Mechelinin puhe
(Vanhalla) Ylioppilastalolla Zachris Topeliukselle hänen
70-vuotispäivänään 14.1.1888. Johan
Ludvig Runebergin yksityiskirjaston luettelo.1890. Suomen perustuslakien kodifiointikomissio. Journal över den under Generalguvernörens över Finland ordförandeskap nål;digst nedsatta kommissionen för granskning av förslag till kodifikation av Finlands grundlagar.
Keisarillisen Majesteetin armollinen
käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille huolestumisesta, jonka ovat aikaan saattaneet muutamat toimenpiteet, joihin on ryhdytty sitä tarkoitusta varten, että saavutettaisiin likempi yhdistys Suuriruhtinaanmaan ja muitten Wenäjän valtakunnan osien välillä 28.2.1891. Nikolai II:n juhlallinen hallitsijavakuutus 12.11.1894 Suomen lakien ja oikeuksien täydessä voimassapitämisestä.
(Kansalliskirjaston digitoidut sanomalahdet)
Turun
tuomiokirkkoa koskeva katkelma
August Ramsayn matkaoppaasta Suomi 1895. Tuomiokirkon kello lyö
kaksitoista 12.7.1997 (mp3). 1896.
G.W. Edlund: Helsingin
albumi. 34 kuvaa Helsingistä. Kartta (Suomen
Matkailija-Yhdistys): Helsinki
1897.
Suomenmaan kartta 1898.
I. Uschakoffin tarkka paikannimihakemisto ja
-kuvaus (maatilat, teollisuuslaitokset, pitäjät, järvet, joet, kanavat jne.). WWW-linkki avaa asianomaisen karttalehden viereiseen ruutuun.
Keisarillisen
Majesteetin armollinen julistuskirja
perussäännöksistä koskien niitten
lakien
valmistamista, tarkastamista ja julkaisemista, joita annetaan
Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna
3 p:ltä Helmikuuta 1899.  |
|
(Suurempi kuva) |
Keisarin
puheille 13-20.3.1899 pyrkineen kansalaislähetystön
jäsenet (Ulrika Juselius).
Lähetystössä oli 471
jäsentä 484:stä
Suomen kunnasta. Sen mukana oli kansan keskuudesta kahdessa viikossa
kerätty n. 520,000 nimeä
sisältävä adressi -
pyyntö Suomen perustuslaillisten oikeuksien palauttamisesta.
Nikolai II ei ottanut lähetystöä
Pietarhovissa vastaan.
Pro
Finlandia 1899. 1 050:n
Euroopan tiedemiehen ja merkkihenkilön adressi
Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Selonteko
allekirjoittajille 5.7.1899 lähetystön vastaanotosta
Pietarissa. Keisarillisen
Majesteetin armollinen käskykirje
Suomenmaan kenraalikuvernöörille 8 p:ltä
Kesäkuuta
1899 sen levottomuuden tunteesta, minkä Suomen
Suuriruhtinaanmaan
asevelvollisuuden tulossa oleva muutos sekä
tämän vuoden Helmikuun 3
päivänä annetun Julistuskirjan julkaiseminen
on
synnyttänyt.
 |
|
kuvia 1900-luvun alun Suomesta. |
Keisarillisen
Majesteetin armollinen julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa 20.6.1900. Maistraatin
26.11.1900 vahvistamat Helsingin sähköraitioteiden
liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.
Leninin
kirjoitus Suomen kansan vastalause Münchenissä ilmestyneessä "Iskra"-lehdessä 20.11.1901. Käännös. Suomen kaupunkien karttoja
vuodelta 1902. Alexander Federleyn viehättäviä kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Säätytalon päätykolmion otsikkoryhmä paljastettiin 21.11.1903.
Venäläiset sotilastopografiset
kartat Helsingin alueesta 1902..1911. Pöytäkirja
pidetty 7 p:nä marrask. 1904 Naisasialiitto Unioonin
keskustelukokouksessa naisten valtiollista
äänioikeutta varten. Helsingissä 23.5.1905 pidetyn kansalaiskokouksen julkilausuma lehdistösensuuria, Bobrikovia ja poliisiväkivaltaa vastaan (Kokoelma "Kagaalin arkistoa", Eduskunnan julkaisema 1939)
1906. Suurlakon jälkeen suppeassa piirissä heräsi ajatus varustautua sotilaallisen koulutukseen. Tarkoitusta varten perustettiin urheiluseurana Voima-liitto. Santarmit olivat pian selvillä hankkeesta ja seura hajoitettiin vuoden lopulla, osalliset haastettiin oikeuteen, mutta ketään ei kuitenkaan hovioikeudessa tuomittu. Liiton sihteerinä toimi P.K. Mannelin Eero Kalskeen nimellä. Venäjän viranomaiset ja lehdistö kiinnittivät asiaan kyllä huomiota ja A. Rumjantseff julkaisi Pietarissa 1907 pamfletin "Финляндія вооружается!" (Suomi varustautuu!) (sivu kirjasta). Siinä hyökättiin kenraalikuvernööri Gerardia, ministerivaltiosihteeri Langhoffia ja senaattori Leo Mecheliniä vastaan. Kirjasta ilmestyi ilman kääntäjän nimeä myös ruotsinnos Helsingissä. Osaa Kalskeen nimissä julkaistuista kirjoituksista on pidetty väärennöksinä.Kansan marssi.
Sävel Oskar Merikanto, sanat J.H. Erkko (pdf, Helsingin Kaiku, Kuvallinen viikkolehti, N:o 6, 10.2.1906)
Pöytäkirja tehty Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.
Helsingin kaupungin vesijohtokonttorin asiantuntijoiden Albin Skogin ja Allan Zilliacuksen Helsingin Rahatoimikamarille antama raportti tutustumismatkasta keskieurooppalaisten kaupunkien ratkaisuihin kesäkuussa 1907 Vantaanjoen vedenpuhdistuksen uusimiseksi.
Edvard Gyllingin kirjoitus vuoden 1908 Työväen kalenterissa vuoden 1907 eduskuntavaaleista (Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet)
Armollinen käsky automobiililiikettä
koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta 12(25).2.1910.
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman
hyväksymä Laki
niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten
säätämisen järjestyksestä,
joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys 17 (30) kesäkuuta
1910. Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin
Suomen valtiosääntö. Se annettiin ilman
Suomen eduskunnan hyväksymistä. Viimeinen keisarin
asettama kenraalikuvernööri Seyn.
Venäläisen aateliston näkemys: N.N. Korevon esitelmä
Venäjän keisarikunnan yhdistetyn aateliston
kokouksessa 17/30 p:nä maaliskuuta v. 1910 (Tukholmassa
1912 painatettu käännös)
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman
hyväksymä ja keisarin 20.1.1912 vahvistama laki muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Suomen Eduskunta kieltäytyi antamasta siitä Venäjän vuoden v. 1910 laissa todettua pelkkää lausuntoa. Venäjän ministerineuvoston päätös suomalaisten osanotosta kansainvälisiin rautatiekongresseihin ja kansainvälisiin näyttelyihin 20.1.1912.
Venäjän ilmailun uranuurtajiin kuuluva lentäjä ja monipuolinen urheilumies Sergei Utotshkin (1876-1915) järjesti sunnuntaina 19.5.1912 lentonäytöksen Töölönlahdella Helsingissä. Uuden Suomettaren hauskastikin kirjoitetun selostuksen mukaan näytöstä seurasivat kymmenet tuhannet henkilöt lähistön puistoissa ja Alppilan vuorella. Ennen Helsinkiä Utotshkin oli järjestänyt lentonäytöksen Viipurissa 11.5.1912 (Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet) Suomen Vakuutus-Vuosikirja 1912.
Suomalaisia ja ulkomaalaisia yhtiöitä.
 |
|
Venäjän rajalle (Tornioon) junalla 353. Numero 4 on Tukholmasta saapunut Vladimir Uljanov. Hänen iäkseen oli ilmoitettu 57 vuotta. No. 9 on Nadezhda Uljanova (Krupskaja) ja no. 11 on Inessa Armand. Perhe Zinovjev (Radomylski) ovat no:t 26, 24 ja 33. Saapumispäivä on 2.4.1917 vanhaa lukua. Lähde: Kansallisarkisto. Digitoitu aineisto. Suomenmaalainen santarmihallinto, Tornion rautatie- ja vesialueen komendantti. |
Venäjän hallitsijahuonetta sekä Venäjän valtiota ja Suomea koskevat sivut (ranskaksi) Almanach de Gothassa 1914 (Internet Archive)
Korkeimmanomakätisesti allekirjoitettu Armollinen Julistus,
Koskeva Suomen Suuriruhtinaanmaan ja sen rannikkovesialueen
julistamista sotatilaan
30.7.1914. Armollinen Julistuskirja sodan julistamisesta
Venäjän ja Saksan
välillä 20.7.(2.8.)1914, Venäjän ja
Itävalta-Unkarin
välillä 26.7.(8.8.)1914, Venäjän ja
Turkin
välillä 20.10.(2.11.)1914 ja Armollinen Manifesti
sodan julistamisesta Bulgarialle
5(18).10.1915. Seynin uskollisuudenilmaus 4.8.1914. Suomalaisten ilmaisuja sotaponnisteluihin osallistumisesta 1914. Keisarihymni
(Bozhe tsarja hrani) Pietarin filharmoninen orkesteri 1915, mp3 (Russian Anthems museum) Keisarin
asettaman, todellisen valtioneuvoksen N.N. Korevon johtaman valmistelukunnan ehdotukset suomalaisten virkamiesten virkarikosten saattamisesta keisarikunnan oikeuslaitoksen ratkaistaviksi, tuomareiden erottamattomuuden uudelleenjärjestämiseksi, syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestämiseksi, virastojen kollegiaalisen johdon lakkauttamisesta, oppilaitosten ja Aleksanterin yliopiston, posti- ja lennätinlaitoksen, rautateitten ym. laitosten saattaminen keisarikunnan ministeriöiden alaisiksi ym. (Helsingin Sanomat 18.11.1914.)Tampereen Telefooni Luettelo
joulukuulta 1914. Preussin sotaministerin päätös Lockstedtin koulutusosaston perustamisesta 26.8.1915. Helmikuussa alkanut 200:n jääkärin koulutus laajennettiin tällä 2000:een henkeen. Saksaksi. Venäjän Suomen santarmihallinnon päällikön kenraali A.M. Jereminin katsaus jääkäriliikkeen syntyyn Suomessa (pdf, Hakkapeliitta nro 25-26, 1933, ss. 46-47.).Suomenmaalaista santarmiupseeristoa, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 18, 1917)Venäjän sotilasviranomaisten työvelvollisuutta koskeva määräys 20.1.1916 (Kapt. P. Öljymäen diplomityö Sotakorkeakoulussa 1938)
Ruplan kurssi liikeluettelokirjassa 1915.Helsingin Telefoniluettelo 1917 (pdf, 158 Mb, Elisa Oyj, historiasivut)
Helsingin maa-
ja merilinnoitus 1914-17 (John Lagerstedt ja Markku
Saari)
Eniten verotetut
Helsingissä 14.3.1917. Emil Nestor Setälän kirjoitus kirjojen keräilijä, kansanmies Matti Pohdosta (1817-1857), Suomen Kuvalehti no. 10, 1917. Pohdon keräilytyön ansiosta suuri osa Turun ja sen akatemian palossa tuhoutunutta suomenkielistä kirjallisuutta saatiin korvattua.
Julistuskirja 2/15 p:ltä
maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta.
Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja
7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan
valtiosäännön vakuuttamisesta sekä
jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Venäjäksi.
Suomen Senaatin
päätös 21 p:ltä
maaliskuuta 1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen
perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta
virkahuoneista.Laki
Suomen korkeimman
valtiovallan käyttämisestä (ns.
valtalaki) 25.7.1917.
Väliaikaisen
hallituksen julistuskirja
Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917.
Suomen Aleksanterin-Yliopiston ohjelma
lukuvuodelle 1917-1918.
Lokakuun
2-3. päivän 1917 eduskuntavaaleissa valitun eduskunnan jäsenet, heidän puolueryhmänsä sekä asunto-osoitteensa
Helsingissä. (pdf, Eduskunnan kalenteri, 1917)
Stalinin
puhe SDP:n
edustajakokouksessa Helsingissä 27.11.1917. Stalinin selostus Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta Yleisvenäläisen Toimeenpanevan Keskuskomitean istunnossa 5.1.1918 (22.12.197 v.l.)
Suomen Eduskunnan kirjelmä 27 päivänä marraskuuta 1917 maan
hallituksen asettamisesta. Venäjäksi.
Ilmoitus
venäjänkielisen asetuskokoelman
päättymisestä 21.12.1917.Itsenäisyyden
aika, 6.12.1917-
 |
|
Askola (kuvassa) ja Iso-Hollo Berliinin olympiakisoissa 1936. Kolmikko sai 10 000 metrin juoksussa kolmoisvoiton. Kuva: Leni Riefenstal: Schönheit im olympischen Kampf, Im Deutschen Verlag, Berlin, 1936. |
Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Edustaja Mannerin vastaehdotus ja äänestys 6.12.1917 (Eduskunta). Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31(18 v.l.).12.1917. Senaatintori 6.12.1977.
Vuosien
1917-1920 aineistoa: Suomen ja Venäjän
suhteet, kansalaissota, kuninkaan valitseminen
 |
|
Yorkiin soitettiin 11.3.1930, jolloin Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja Gunnar Albrecht soitti kotoaan pääjohtaja Carterille New Yorkiin. (Suomen Kuvalehti, nro 12, 1930) |
Tarton rauhansopimus 14.10.1920 (Wikisource).
Välirauhansopimus 13.8.1920 sekä
neuvostovenäläisiä kannanottoja "Wapaus"-lehdestä.
Vuonna 1922 annettu laki ulkomaalaisten Suomessa sijaitsevista hoidotta jätetyistä kiinteistöistä.
Lähinnä Kannakselle jääneet huvilat
siirtyvät viiden vuoden kuluessa valtiolle, jos omistajat eivät tule omaisuuttaan vaatimaan. Tällaisia
kiinteistöjä oli yli 2,000.
Pääkaupunkiseudun
kartta 1:400000 vuodelta 1923. Kahden lehden yhdistelmä ja rajaus Maanmittaushallituksen
toimittamasta Suomen Kartasta, jonka ensimmäinen painos
ilmestyi vuonna 1920.
Saksan Helsingin lähettilään Herbert Hauschildin raportti ulkoministeri Setälän tiedustelusta 5.7.1926 koskien Suomen aluevesillä jäihin juuttuneiden ja Neuvostoliittoon matkalla olleiden saksalaisalusten ase- ja arvellusta sotatarvikelastista. Saksan ulkoministeriön lähetystöneuvos Herbert von Dirksenin asiaa koskevat muistiinpanot 11.8.1926 esimiehelleen valtiosihteeri Carl von Schubertille (saksaksi, Akten zu deutschen auswärtigen Politik 1918-1948, Band II.2).
Lyhyt katsaus lentoliikenteeseen Suomessa 1924-1937 Suomen ylioppilaskuntien Liiton julkaisussa "Suomi - Pohjolan etuvartio" 1937 (englanniksi). Maanmittaushallituksen julkaisema Suomen pienoiskartta
vuodelta 1929 (pdf, 5 MB).
Kokoomuspuolueen julkaisuja N:o 8/1929: vaatimus kommunistivaaran torjumisesta. Kokoomuspuolueen julkaisuja N:o 19/1929: "Suomen asema ja sen velvoitus" Euroopan kasvaneessa jännitystilassa ja Kominternin päätösten vaikutuksesta siihen. Helsingissä ilmestyneen kommunistista liikettä myötäilleen aikakauslehti "Itä ja Länsi":n numero 8-1929 (Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet)
Lapuan liike. Talonpoikaismarssi 7.7.1930 (Kuvasivuja teoksesta Talonpoikain marssi, 1930, 1,2,3,4). Arvo Kokko: Lapuan laki. Talonpoikaisliike Suomessa v. 1930 I (Tieto Kustannus Oy, 1930, ss. 1-86) ja ulkomaisia kannanottoja Lapuan liikkeestä (sama teos, ss. 87-100).
Presidentti K.J. Ståhlbergin vaalipuhe Kansallisen Edistyspuolueen vaalikokouksessa 7.9.1930. Presidentti Ståhlbergin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Eduskunnan puhemiehen Kyösti Kallion tervehdyspuhe presidenttiparin palattua 16.10.1930 ja presidentti Ståhlbergin vastauspuhe.
Neuvostoliitossa käydyn ns. teollisuuspuolueen oikeusjutun asiakirjojen suomenkielisen laitoksen johdanto Suomea koskevine osineen (s.l., [1930]). Inkerin suomenkielisten kollektiivitalouksien pamfletti niihin Suomessa kohdistettua valhepropagandaa vastaan "Totuus Inkerin talonpoikain asiassa" (s.l., [1931]). Boris Spekken matkakuvaus "Suomi tänään" (Leningrad, 1933). Otto Wille Kuusisen vastaukset hänelle osoitettuihin 50-vuotisonnitteluihin sekä SKP:n keskuskomitean onnittelu 50 vuotta täyttävälle KASNT:n kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Edvard Gyllingille. (Vapaus-lehti (Leningrad) loka-marraskuu 1931). Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 21.1.1932 sekä sen jatkamista koskeva pöytäkirja.
7.4.1934. Kuva jatkopöytäkirjan allekirjoittamisesta. Mäntsälän
kapina 27.2.-6.3.1932. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 9.3.1932. Kapinallisten julistus Mäntsälässä 28.2., Vihtori Kosolan julistus Hämeenlinnassa 29.2., presidentti Svinhufvudin julistus radioteitse suojeluskuntalaisille 1.3., presidentin käskykirje suojeluskunnille 2.3., presidentin julistus radiossa suojeluskuntalaisille ja kansalaisille 2.3. Kapinallisten lehtikehotus jatkaa kapinaa 3.3. "Ajan Suunnan" päätoimittaja, evl Arne Somersalon pamfletti "Totuus Mäntsälästä"(1932) kapinasta nostetuista syytteistä. Etsivän Keskuspoliisin tilannekatsaus ylimmälle valtionjohdolle Lapuanliikkeen ja kommunistien toiminnasta heinäkuulta 1932.(Kansallisarkisto)Puserolaki. Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa 5.4.1934. Lakia jatkettiin useaan otteeseen eri oikeusministerien (Eric J. Serlachius, Urho Kekkonen, A.E. Rautavaara ja Oskari Lehtonen) toimin vuoden 1945 loppuun.Arvo "Poika" Tuomisen puhe ja osa O.W. Kuusisen puheenvuoroa Kominternin VII maailmankongressissa Moskovassa elokuussa 1935
Helsingin puhelinluettelon No. 55 vuodelta 1937-38 tilaajaohjeet.Sotatalouspäällikkö, kenraalimajuri Leonard Grandellin muistio 13.2.1939 eversti Paavo Talvelan lähettämisestä tunnustelemaan asehankintamahdollisuuksia Yhdysvalloista. Suomen Yhdysvaltain lähettilään Hjalmar Procopén muistio ulkoministeri Erkolle kahdenkeskisestä keskustelusta presidentti Rooseveltin kanssa 22.3.1939 (Suomen Ulkoministeriön arkisto, 16 S2 Yhdysvallat), Procopén pyyntö 17.4.1939 Yhdysvaltojen ulkoministerille (Cordell Hull) sallia eversti Paavo Talvelan käydä neuvotteluja sotilas- ja muiden viranomaisten kanssa materiaalihankinnoista Yhdysvalloista (U.S. Foreign Relations, 1939, Vol. I), Yhdysvaltain varaulkoministeri Sumner Wellesin ja lähettiläs Procopén muistiot (engl.) 12.6.1939 Suomen hallituksen halukkuudesta ostaa sotamateriaalia USA:sta (Franklin D. Roosevelt Presidential Library).
Kannaksen suuri sotaharjoitus 7-12.8.1939. Suojeluskuntajärjestön viikkolehden Hakkapeliitan kuvaselostus: 1. aukeama, 2. sivu, 3. sivu. Pääministeri Cajanderin puhe 12.8.1939 harjoituksen johdolle, Ruotsin puolustusministerille, pohjoismaiden sotilasedustajille ja ulkomaisille sotilasasiamiehille sekä sotamarsalkka Mannerheimille (Hakkapeliitta nro 34/1939, 22.8.1939; Cajanderin puhe: Annikki Kalela, Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985, s. 458-462.).
Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus
ja sen salainen
lisäpöytäkirja
23.8.1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa
Suomi ja Baltian maat liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin siinä tapauksessa, että alueilla, jotka kuuluvat näihin maihin, tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä. Sopimus ja salainen
lisäpöytäkirja venäjäksi.
Pravdan etusivu
24.8.1939. Molotovin puhe
Korkeimmalle neuvostolle 31.8.1939. Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen yhteisparaati
Brest-Litovskissa 1939. Pravda 23.8.1940: Neuvostoliiton ja Saksan sopimuksen vuosipäivä.
Vuoden
1939 Neuvostoliiton-Saksan
hyökkäämättömyyssopimuksen
poliittisesta ja oikeudellisesta arvioinnista (Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansanedustajien kongressin päätös 24.joulukuuta 1989)
 |
|
hänen kotonaan Luumäen Kotkaniemessä. Pravdan, New York Timesin, Dagens Nyheterin ja Völkischer Beobachterin etusivut 1.12.1939. |
Suomen asema Saksan ja
Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa. Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja
(käännös) | Deutsche Dokumente |
Pohjoismaisia
dokumentteja (käännös) | Svenska
| British
diplomatic dispatches | U.S. foreign
relation documents. Ajankohdan
maailmanpolitiikka Saksan diplomaattikirjeenvaihdon 1939-1941 heijastamana (engl. käännettynä).
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.
Uusi Suomi 3.9.1939: Olympiakisojen valmistelutöitä ei keskeytetä. XII olympiakisojen järjestelytoimikunnan radioteitse välitetty vetoomus (englanniksi ja ranskaksi) maailman urheilijoille 24.12.1939. (Kansallisarkisto) Talvisota 1939-1940
Molotovin selostus
Korkeimmalle neuvostolle Neuvostoliiton ulkopolitiikasta 21.10.1939. Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939. Pravdassa 26.11.1939 julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla"
vastauksena Cajanderin puheeseen. Alkuperäinen teksti. Suomen tilannetta koskeva selostus Puna-armeijan propagandatyöntekijöille, marraskuu 1939 (Propagandist RKKA). Armeijakunnan komentajan selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939. Venäjäksi. Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta 26.11. rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto. Molotovin radiopuhe 29.11.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA). Amerikkalainen lehtimies H.B. Elliston tapahtuma-aikaan rajalta. Pravda julkaisi 1.12.1939 tuntemattomasta radiolähetyksestä 30.11.1939 "kuullun", "kaapatun ja käännetyn" Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean vetoomuksen Suomen työtätekeville (heninen.net)
Yhdysvaltain presidentti Rooseveltin lehdistölausunto 1.12.1939.
Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissaari Berijan määräys vankileirien perustamisesta suomalaisille sotavangeille 1.12.1939. Venäjäksi. (Aleksandr Jakovlevin säätiön asiakirjakokoelma). Kuusisen hallituksen julistus 1.12.1939. Neuvostoliiton USA:n suurlähettilään sähkösanoma ulkoasian kansankomissariaatille 2.12.1939. Kuusisen hallituksen ystävyyssopimus Moskova 2.12.1939 (Andrew Heninen). Ulkoministeri Väinö Tannerin radiopuhe Amerikan kansalle 2.12.1939 (Työväen Arkisto). Voittoisa Suomen Kansanhallitus (Pravda). Molotov torjuu siviilikohteiden pommitukset 4.12.1939. Talvisodan aikana suomalaisten asemiin pudotetun lentolehtisen teksti. Valtiollisen poliisin tiedoituksia ylimmälle valtionjohdolle n:ot 1-34 (28.10.1939-29.3.1940). Ilmestymispäivien luettelo pdf-tiedoston lopussa. (Kansallisarkisto) Ålands hemvärn.
Pöytäkirja yleisestä kansalaiskokouksesta 6.12.1939 Maarianhaminassa Ahvenanmaan kodinturvajoukon perustamiseksi.
Suomeksi.
Kansallissosialistien puoluelehden Völkischer Beobachterin artikkeli Deutschland und die finnische Frage (Saksa ja Suomen kysymys) 9.12.1939. Alkuperäinen teksti, englanninkielinen käännös. Puna-armeijan ylipäällikön Voroshilovin käsky 14. Armeijalle ja laivastolle 10.12.1939 Pohjois-Suomen valtaamisesta ja etenemisestä Ouluun saakka sekä Ruotsin ja Norjan rajalle. Rahapalkkion myöntäminen sotaan osallistuneille 17.3.1940 (julkaistu kirjassa Varjo Suomen yllä: Stalinin salaiset kansiot, Docendo, 2017) Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma ja neuvoston päätöslauselma, jossa todetaan Neuvostoliiton menettäneen jäsenyytensä. The
Timesin pääkirjoitus "Suomi Genèvessä" 11.12.1939. Pravdan lausunto erottamisesta 16.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe rintamamiehille 17.12.1939. Britannian parlamentin talvisotaa koskevia ilmoituksia ja kannanottoja, englanniksi: Pääministeri Chamberlainin ilmoitus alahuoneelle 30.11.1939, parlamentin jäsenet vaativat apua Suomelle (esim. 13.12.1939 ja 1.2.1940). Talvisodan päättyessä pääministeri Chamberlain antoi lausunnon alahuoneessa ja ulkoministeri Halifax
ylähuoneessa. (Hansard, the Official Report of debates in the British Parliament).
Hitlerin, Ribbentropin ja Kuusisen onnittelut
Stalinille 21.12.1939. Presidentti Kallion radiopuhe 1.1.1940. Kuusisen hallituksen 'maatalousministeri' Armas Äikiän juhlaruno Stalinille (Kuusisen hallituksen rintamalehti "Kansan valta", 21.12.1939) .  |
|
julkaisi sotavangeille tarkoitettua lehtistä "Друг пленных" (Drug plennyh, Vankien ystävä). Numerossa 2, 3.2.1940 etusivun aiheena oli "Kuinka työläiset ja talonpojat elävät Suomessa" (Kansalliskirjasto) |
Ison Britannian kommunistisen puolueen lehdessä "World News and Views" 30.12.1939 julkaistu Kominternin toimeenpanevan komitean onnittelu Stalinille. Englanniksi. Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) julkaisema sanomalehti Ajan Suunta keskeytti toimintansa taloudellisten ja toimituksellisten vaikeuksien vuoksi 31.12.1939. Lehti aloitti uudelleen 19.7.1940. Lukijoille keskeytyksestä ja uudelleen aloituksesta lehdessä julkaistut tiedotukset. Ajan Suunta lakkautettiin välirauhansopimuksen määräysten vuoksi vuonna 1944. Viron puolustusvoimien ylipäällikön, kenraali Johan Laidonerin puhe Tallinnan upseerikasinolla 1.1.1940 (viroksi). (Suomen ulkoministeriön arkisto) Ruotsin sotilasasiamiehen, Curt Kempffin, vierailu päämajassa Mikkelissä 25.1.1940 (ruots). Presidentti Roosevelt tuomitsee Neuvostoliiton
hyökkäyksen Suomeen, 10.2.1940: Välähdys uutiskatsauksesta (36s, mkv; Turner Cold War series, 1 (1996),YouTube). Taloussopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä (Suomen Kansanarmeijan lehti 'Narodnaja Armija' 14.2.1940). Eräs Britannian hallituksen sisäisistä raporteista koskien etenemispolitiikkaa sotilaallisen avun toimittamiseksi Suomelle Norjan tai Petsamon kautta. Neuvostoliiton Lontoon suurlähettilään Ivan Maiskin Britannian apulaisulkoministerille ilmoittamat rauhanehdot Suomelle. Ranskalaisen kenraali Gamelinin muistio tarvittavista kuljetusaluksista ja maihinnousutavoista 23.2.1940 (British National Archives) Kenraali Lingin ja eversti Ganevalin Suomeen saapumista sekä marsalkka Pétainin esittämää Suomen matkaa koskevaa ulkoministeriön kirjeenvaihtoa joulukuussa 1939-helmikuussa 1940.
Kuusisen tervehdys Voroshiloville 23.2.1940 vielä Suomen kansanhallituksen "pääministerinä". Rooseveltin lausunto
talvisodan päättyessä. Tiltu äänessä jatkosodan aikana. Ranskan ja Britannian Tukholman ja Oslon lähetystöjen muistio Ruotsin ja Norjan hallituksille 2.3.1940 liittoutuneiden tarpeesta auttaa kiireellisesti Suomea kulkemalla Norjan ja Ruotsin läpi (Handlingar rörande Sveriges politik under andra världskriget; Förspelet till det tyska angreppet på Danmark och Norge den 9 april 1940, Ruotsin UM 1947)
Valtioneuvoston istunnon 9.3.1940 klo 22.00 keskustelujen pikakirjoitusmuistio (julkaistu kirjassa "Murhenäytelmän vuorosanat. Talvisodan hallituksen keskustelut") Saksalaisten sotasaaliina 1941 julkaisema Ranskan sotavoimien ylipäällikön kenraali Maurice Gamelinin muistio 10.3.1940 liittoutuneiden suunnitelmasta tulla Suomen avuksi talvisodassa (suomennos). Ks. myös edellä Britannian hallituksen sisäinen raportti 23.2.1940. Helsingin Väestönsuojelukeskuksen Pohjois-Töölön/Töölöntorin lohkon Talvisodan sotapäiväkirja 30.11.1939-30.3.1940 (Kansallisarkiston digitoidut sotapäiväkirjat)
Talvisodan suomalaisia ja ulkomaalaisia lehtiartikkeleita, valtiollisen poliisin tiedotukset ylimmälle valtionjohdolle 28.10.1939-29.3.1940 ym.
Venäläiset, suomalaisille sotilaille tarkoitetut rintamalehdet.
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.SAK:n ja STK:n julkilausuma 23.1.1940 molempien keskusjärjestöjen merkityksestä yhteiskunnassa sekä halusta ratkaista neuvotteluteitse kaikki esiintulevat työehtokysymykset. Tälle annettiin sittemmin nimitys tammikuun kihlaus.
Ylipäällikön päiväkäsky talvisodan päättymisen jälkeen 14.3.1940. Tasavallan presidentin Kyösti Kallion puhe 14.3.1940.
Neuvostoliiton Luoteisrintaman sotaneuvoston päiväkäsky 14.3.1940. Urho Kekkosen puhe eduskunnan suljetussa istunnossa 15.3.1940. Ruotsin kruununprinssin puhe Suomen avusta 23.3.1940. Saksan johtavan päivälehden "Völkischer Beobachter'in" uutinen ja päauml;kirjoitus talvisodan rauhasta 14.3.1940
Ulkoasiain Kansankomissaari V.M. Molotovin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI "sessiassa" maaliskuun 29 pnä v. 1940. Venäjäksi. Petsamo. Viipuri ja enin osa Viipurin lääniä on "vapautettu"; rintamalle pudotetun propagandalehden pääotsikot 14.3.1940. Neuvostoliiton hallituksen virallisia ilmoituksia ja diplomaattista kirjeenvaihtoa Suomen kanssa ja Suomea koskien 14.3.1940-31.12.1940 (pääosin englanniksi ja venäjäksi) Neuvostoliiton sotilastukikohdat Hangossa 1940-41 ja Porkkalassa 1944-56. Ulkoministeri Väinö Tannerin salainen puhe sos.-dem. puolueneuvoston kokouksessa 7.4.1940 (Kalle Lehmus: Talonpoika suurten shakkilaudalla. W+G, 1968) Ruotsin kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan näkemys Englannin tekemän provokatiivisen Norjan puolueettomuuden loukkauksen vaikutuksista Pohjolassa 9.4.1940. Saksan Moskovan suurlähettilään raportti ulkoministeriölleen: Neuvostojohto huojentunut Saksan hyökkäyksestä Norjaan 11.4.1940. Förspelet till det tyska angreppet på Danmark och Norge den 9 april 1940. Em. julkaisun ne asiakirjat, jotka liittyvät liittoutuneiden läpikulkuun Suomen auttamiseksi talvisodassa (ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi). (Ruotsin ulkoministeriö 1947) Saksan talous- ja ulkoasianhallinnon virkamiesten neuvottelu 28.3.1940 Suomelle esitettävästä kauppasopimuksesta (Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945.)
Stalinia Meksikoon paenneen ja samana vuonna salamurhatun Lev Trotskin analyysi Talvisodan tavoitteista ja tuloksesta 29.4.1940. Trotskin näkemyksen mukaan "Neuvostoliiton ja Suomen sota toi esille täyden todistuksen siitä, että tykinlaukauksen päässä Leningradista, Lokakuun vallankumouksen kehdosta, nykyinen Neuvostoliiton hallinto ei kyennyt osoittamaan vetovoimaa. Mutta tästä ei seuraa, että on välttämätöntä luovuttaa Neuvostoliitto imperialisteille, vaan ainoastaan että on tarpeen temmata Neuvostoliitto byrokraattien käsistä". Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9.8.1940. Pravda 23.8.1940: Neuvostoliiton ja Saksan sopimuksen vuosipäivä. Neuvostoliiton esitys 9.7.1940 SNTL:n rautateiden junien kulun sallimisesta Suomen rautatieverkkoa käyttäen Moskovan rauhan rajalta Hankoon. Liikenteestä tehty sopimus 6.9.1940. Saksan Helsingin lähettiläs raportoi 11.9.1940 Hangon sopimuksesta ulkoministeriölleen. Saksan ja Suomen välinen sopimus saksalaisten sotilasosastojen läpikulusta Vaasasta tai Oulusta Norjan Kirkkoniemeen 12.9.1940 (Kansallisarkisto). Ruotsin vastaava sopimus 8.7.1940 (ruotsiksi, saksaksi).
Osuusliike Elannon r.l. edustajiston vaalien 10.11.1940 tulos. SNTL:n Kansankomisaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarin V.M. Molotovin keskustelu Saksan valtakunnankansleri A. Hitlerin kanssa 13.11.1940. Suomea koskeva osuus Saksan muistiosta. Kaksi kohtaa muistiosta:
USA:n lähettiläiden viestejä Suomea koskien keväällä 1941
Pääesikunnan ulkomaaosaston tiedotteissa ylimmälle valtion- ja sotilasjohdolle sekä keskeisille puolustusvoimien yksiköille tarkasteltiin eri alueita ja maita sotilaspoliittiselta kannalta. Katsaus 20.1.1941 Saksan ja Neuvostoliiton suhteisiin, katsauksessa 8.4.1941(osa) tarkasteltiin ajankohtaisia tapahtumia Neuvostoliitossa. (Kansallisarkisto).
Petroskoissa ilmestyvä sanomalehti Leninskoje znamja julkaisi 22.1.1941 TASS:in Helsingin kirjeenvaihtajan kirjoituksen RKP:n aiheuttamista ongelmista kanta-Suomeen siirtyneen Karjalan väestön pika-asutuslain toteutuksessa.
Suomen hallituksen hanke satama-alueen vuokraamisesta Markkinasta (Skibotn) Saksan miehittämältä Norjan alueelta 40 km Suomen rajalta. Valtioneuvostolle 10.6.1941 luovutettu komiteanmietintö sekä muistiot ulkoministeri Wittingin keskusteluista Britannian ja Ruotsin lähettiläiden kanssa hankeajatuksesta huhti-toukokuussa 1940. (Ulkoministeriön arkisto) Englannin ja brittiläisen kansainyhteisön sekä Saksan miehittämien Euroopan maiden pakolaishallitusten julistus Saksan ja sen liittolaisten vastaisen sodan viemisestä voitolliseen loppuun (12.6.1941). Yhdysvaltojen ja Englannin Atlantin julistus (Atlantic Charter, 14.8.1941). Neuvostoliiton ja muiden maiden sitoutuminen Atlantin julistukseen (24.9.1941), jossa ne ilmaisevat halunsa torjua kaikki sellaiset alueelliset muutokset, jotka eivät ole sopusoinnussa asianomaisten kansojen vapaasti ilmaiseman tahdon kanssa. Mainitut julistukset sekä Atlantin julistus suomeksi.
Ruotsin sotilasasimiehen Curt Kempffin viestejä Helsingistä Ruotsin puolustusvoimien tiedusteluosastolle Tukholmaan: muistiinpanoja keskustelusta kenraaliluutnantti Aksel Airon kanssa 13.6.1941, ilmoitus Saksan lentoaseen huoltopäällikön kenraali Lorentzin saapumisesta [General z.b.V. des Oberkommandos der Luftwaffe Generalmajor Walter Lorenz] Helsinkiin 13.6.1941, havaintoja Helsingissä Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon 22.6.1941 (Krigsarkivet, Tukholma)
Saksan Helsingin lähetystön sanomalehtiosaston toistuvaisjulkaisu suomeksi, 26.6.1941: "Englannin ja Venäjän väliset suhteet." (pdf)
Mannerheimin päiväkäsky n:o 3, ns. "miekantuppipäiväkäsky" (Mannerheim-museo)
Eduskunnan puhemiehen Väinö Hakkilan radiopuhe 21.7.1941
Englannin ilmahyökkäys 30.7.1941 Petsamoon. Suomi katkaisee diplomaattisuhteet Englantiin.(Uusi Suomi 1-2.8.1941)
Ratkaisun hetkiä. Tasavallan Presidentti Risto Rytin puheita 1939-1941 (pdf)
Rintamalehti "Motti-Matti" julkaisi 12.9.1941 karjalan kielellä annetun julistuksen alueen väestön ja Suomen sotavoimien suhteesta Suomen sotavoimien ylitettyä vuoden 1939 valtiorajan.
Kauppa- ja teollisuusministeri, Elannon pääjohtaja Väinö Tannerin Suomen Yleisradion kautta 28.10.1941 välitetty vastaus Britannian osuustoimintaliiton pääsihteerin R.A.Palmerin 23.10.1941 BBC:n suomenkielisessä ohjelmassa välitettyyn puheeseen. Englanniksi. (Työväen arkisto)
Stalin Churchillille ja Rooseveltille heinä-elokuu, 1941. Churchill ja Stalin marraskuussa 1941.
Herbert Hoover protestoi Yhdysvaltojen painostusta Suomea kohtaan, 4.11.1941.British-US-Finnish diplomatic messages autumn 1941 (pdf)
Itä-Karjalan sotilashallinto
Yhdysvaltain Helsingin lähetystön välittämä Ison Britannian pääministeri Churchillin sähke 29.11.1941 marsalkka Mannerheimille. Marsalkan vastaus 4.12.1941. Vastauksen käännös (Käännös: Risto Rytin arkisto, Kansallisarkisto) Julistus Suomesta luovutetun ja takaisin valloitetun alueen palauttamisesta valtakunnan yhteyteen 6.12.1941. Hangonrintaman ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon komentajan ev.ltn. Hans Bergrenin
päiväkäsky pataljoonaa purettaessa 18.12.1941 (Krigsarkivet, Tukholma)
Suomalaisten valtaaman Itä-Karjalan väestön lukumäärä 31.12.1941 (Kansallisarkiston verkkoaineisto, Itä-Karjalan sotilashallinnon asiakirjat)1942
 |
|
sodan aikana. Lehdissä lueteltiin myös asemien aallonpituuksia.Radiokuuntelija-lehti 9.8.1942. |
Pekka Peitsen [Urho Kekkonen] kirjoitus Suomeen suunnatusta radiopropagandasta Suomen Kuvalehden n:ossa 3, 17.1.1942 (Suomen Kuvalehden digitoitu arkisto). Käännös englanniksi. Japanin hyökkäyksen ja Saksan sodanjulistuksen jälkeen USA tiedusteli 4.2.1942 Suomen asennoitumista ja Saksan sotajoukkojen olemisesta Suomen alueella. Valtioneuvoston siihen antama vastaus 16.2.1942. (Kansallisarkisto) Amerikkalaista Suomea koskevaa diplomaattikirjeenvaihtoa 2..16.2.1942 (U.S. Foreign Relations, 1942, Volume II)
Presidentti Risto Rytin kirje marsalkka Mannerheimille koskien suomalaisten joukkojen etenemiseen Itä-Karjalassa liittyviä poliittisia ja sotilaallisia vaikutuksia, 25.3.1942 (Kansallisarkisto, sotasyyllisyysasiakirjat)
Koko aukeaman juttu suomalaisista urheilijoista sotapalveluksessa. Julkaistu kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvässä saksalaisen laajalevikkisen aikakaus/kuvalehden "Signaali/Signal" suomen- ja englanninkielisessä numerossa 13, heinäkuussa 1942.
Sotavankeja koskevaa kirjeenvaihtoa kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Tekstien konekäännös englanniksi.
Translitteroitu salainen äänite Hitlerin ja Mannerheimin keskustelusta 4.6.1942
Äänisen aallot - Waves of Onega (eng)
1943
USA:n signaalitiedustelun avaamia suomalaisia diplomaattisähkeitä 1942-43 Washingtonin ja Helsingin välillä
Yhdysvaltain Suomen asiainhoitajan McClintockin raportti ulkoministeri Cordell Hullille keskustelustaan presidentti Rytin kanssa 21.1.1943 Suomen asemasta Saksan kanssasotijana Neuvostoliittoa vastaan. Alkuperäinen. (Yhdysvaltain julkaisemat viralliset diplomaattiset asiakirjat vuodelta 1943)Johannes Virolaisen tilastollinen kirjoitus luovutetun alueen omaisuusvahingoista Aseveljien kalenterissa 1943
Erimielisyyksiä Saksan ja Suomen viranomaisten toimivallasta hollantilaisten siviilimiesten kohdalla Suomen ja Norjan rajalla 15.2.1943 (Kansallisarkisto)
Elli Nurmisen kirjoitus "Vuoden 1918 [puna]lesket ja valtion huoltoeläke" Työväen kalenterissa 1943
 |
|
kuolleiden Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki (Здесь погребено 43 советских военно-служащих) |
Tukholmassa ilmestyvän Dagens Nyheter'in uutiset 21-22.8.1943 33 tunnetun suomalaisen poliitikon ja kansanedustajan allekirjoittamasta ja presidentti Rytille jätetystä erillisrauhavetoomuksesta. Helsingin Sanomat julkaisi kirjelmän allekirjoituksineen 27.8.1943. Kansalaisvetoomuksen sisältö heijastelee niitä ajatuksia, joita sosialiministeri K.A. Fagerholm (sd) esitti puheessaan Kymintehtaan työväenyhdistyksen juhlatilaisuudessa 20.2.1943. Pres. Rytille toimitettu raportti puheesta. (Kansallisarkisto)
Osia eduskunnan suljettujen istuntojen rauhanpyrkimyksiä koskevasta keskustelusta 3.9.1943 (Atos Wirtanen: Eduskunnan salaiset keskustelut, julk. 1967)Vorošilovin aselepokysymyksien komissio. Luonnos asiakirjaksi Suomen ehdottomasta antautumisesta. 13.10.1943 (Venäjän ulkoministeriön arkiston verkkosivut)P.E. Svinhufvud: Testamentti kansalleni. Tukholma 1943 (pdf) (Työväenliikkeen kirjasto) Itä-Karjalan sotilashallinnon toimintakertomus vuodelta 1943 (15.4.1944) (Kansallisarkisto, digitoidut sotapäiväkirjat)
1944
Helmikuun 1944 pommitukset Helsingissä (eng)
Paasikiven ja Carl Enckellin neuvottelut rauhansopimuksesta 27. ja 29.3.1944 Moskovassa. Enckellin keskustelumuistiinpanot (Toivo T. Kaila: Sotaansyyllisemme Säätytalossa, ss. 51-68. WSOY 1946)Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen julistus 13.6.1944 Saksan satelliittivaltioille Unkarille, Romanialle, Bulgarialle ja Suomelle. Julkaistu Ison-Britannian ja Neuvostoliiton sanomalehdissä (heninen.net)
Presidentti Rytin Saksan valtakunnankanslerille 26.6.1944 toimittama kirje (Petri Juutin sivuainetutkielma, Kansallisarkisto). Adolf Hitlerin vastauskirje (kopio) Rytille 4.7.1944 (Kansallisarkisto). Ryti erosi presidentin tehtävästä 1.8. ja Mannerheim nimitettiin presidentiksi erityislailla 4.8.1944. Marsalkka, presidentti Mannerheimin kirje valtakunnankansleri Adolf Hitlerille Suomen irtautumisesta sodasta, 2.9.1944 (Mannerheimin muistelmat)Välirauhansopimus 19.9.1944 (heninen.net)
Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission kokoonpano ja työjärjestys. Suomalaisten laatima muistio 4.10.1944 (Curt Kempffs tjänstearkiv, Krigsarkivet, Tukholma)
Neuvostoliiton sopima korvaus kanadalais-brittiläisille yhtiöille Petsamon nikkelikaivosten menettämisestä, 8.10.1944 Pravdan artikkeli Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluekokouksesta 13.12.1944 (Aikakauslehti Kommunisti n:o 2/1945/11.1.45)Kansanedustajien lakiasiain aloitteita 1945,1947:
Aikakauslehti Kommunistin päätoimittajan artikkeli "Tulevaisuus kuuluu kommunismille" (Aikakauslehti Kommunisti n:o 17-18/1945/1.5.45). P. Tshuvikovin artikkeli "Oikeudenmukaisista ja epäoikeudenmukaisista sodista" (Sama n:o 34/1945/21.8.45). Valtioneuvoston asettaman sotasyyllisyystutkijakunnan (Onni Petäys, Helge Halme, Hanno Kunnas, Eric Idenstam) näkemys 24.10.1945 henkilöistä, jotka sotaan syyllisten rankaisemisesta 12.9.1945 annetun lain mukaan olisi asetettava syytteeseen. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syytteet 15.11.1945 (Kansallisarkisto) Korkeimman oikeuden lausunto 28.8.1945 sotasyyllisyyslaista (Eduskunnan digitoidut asiakirjat)
Puolustusvoimien valistustyöohjeiden liite 2: Isänmaan historian oppituntiaiheet (Pääesikunnan Koulutusosasto 1.12.1945)1946
Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki lanseerasi vuonna 1945 viikottaisen keskusteluohjelman, joka tunnettiin Pienoisparlamenttina. Sen ensimmäinen lähetys oli 7.8.1945. Keskeisiä keskustelijoita olivat mm. Hertta Kuusinen, kansanedustaja, Otto-Wille Kuusisen tytär, ja Urho Kekkonen. Hertta Kuusinen sai ohjelmasta suoraan hänelle osoitettua kansalaispalautetta. Useimmat käsinkirjoitettuja kirjeitä. Joitakin niistä vuosilta 1946-1948 tekstimuotoisina oheisessa
pdf-tiedostossa (Kansan Arkisto, Hertta Kuusisen kokoelma)1947
Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 (Finlex) Hallituksen esitys n:o 51/1947 (12.6.1947) eduskunnalle Suomen hakemuksesta liittyä YK:n jäseneksi. Hakemuksesta päätettiin turvallisuusneuvostossa. Puola ja Neuvostoliitto halusivat niputtaa Suomen ja neljän aikaisemmin hakeneen maan (Bulgaria, Unkari, Italia ja Romania) hyväksynnän yhteen. Äänestys tapahtui kuitenkin maa kerrallaan. Maakohtaiset äänestystulokset ilmenevät turvallisuusneuvoston pöytäkirjasta 1.10.1947. Suomen hyväksymisen puolesta äänestivät Australia, Belgia, Brasilia, Kiina, Kolumbia, Ranska, Syyria, Iso Britannia ja Yhdysvallat. Vastaan Puola ja Neuvostoliitto. (Eduskunnan sivut)
1948
YYA-sopimus. Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä, 6.4.1948 (heninen.net) SKDL:n (Mauri Ryömä) pamfletti "Marshallin kakku" Marshall-apua vastaan. Sisältää myös tiedonannon Suomen hallituksen vastauksesta Englannin ja Ranskan hallitusten 4.7.1948 Suomelle osoittamaan kutsuun osallistua Pariisin ao. konferenssiin sekä lehdistökommentteja.
Suomen asema Saksan ja Venäjän välisessä suurvaltapolitiikassa.
Dokumentteja ja kannanottoja: Saksan dokumentteja
(käännös) | Deutsche Dokumente |
Pohjoismaisia dokumentteja (käännös) | Svenska | British diplomatic dispatches | U.S. foreign relation documents. Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissariaatin ja muuta dokumenttiaineistoa. Tiivistelmät dokumenttien sisällöstä.
Takaisin kotisivulle
Palaute ja kommentit ovat tervetulleita 
