Saksaksi.

[Suomen ja Saksan välinen joukkojen ja materiaalin järjestelysopimus]

[Kopiossa suomeksi:] Jäljennös

SALAINEN SOTILASKÄSKYASIA

[Leima suomeksi:] SALAINEN

Koskee Saksan ilmavoimien
joukkojen ja materiaalin kuljetuksia
Suomen kautta 		Helsinki, 12.9.1940
5:nä kappaleena
4. kappale
Sotilasjohdon asia, vain upseerin kautta.

Berliinissä valmistavasti jo sovitun joukkojen ja materiaalikuljetuksien täytäntöönpano tapahtuu siten kuin Suomen puolustusvoimien yleisesikunnan ja Saksan ilmavoimien yleisesikunnan välinen molemminpuolinen yhteisymmärrys määrää:

I
Merikuljetukset

Kuljetukset suoritetaan 3 ryhmässä: A, B ja C (katso liitettä 4). Yksityiskohdista päättää suomalainen asiantuntija kommodori Sundman Berliinissä välittömästi. Yleensä voidaan laskea A-ryhmän kaluston ja joukkojen matkallelähdön tapahtuvan 18.9. ja saapumisen purkamissatamaan 22.9. Ryhmä B laivataan 10 päivää myöhemmin. Ryhmästä C ilmoitetaan myöhemmin.

Miehistön kuljetuksia varten käytössä on Oulun satama, koska Kemi tavallisesti jo syyskuussa redinsä avoimuuden vuoksi kärsii luoteismyrskyistä ja joukkojen maihin siirtäminen näin ollen voi käydä kyseenalaiseksi.

Kalustoa ja ajoneuvoja varten käytettävissä on Vaasan satama.

II
Maakuljetukset

a) Rautatiet

Syyskuun 22 päivään mennessä varataan Vaasan seudulle rautatiekalustoa ajoneuvo- ja materiaalikuljetuksia varten ja Oulun seudulle rautatiekalustoa A-ryhmän miehistökuljetuksiin.
Vaunujen kokoaminen sotilasjunaksi tapahtuu yksiköiden tarvetta vastaten saksalaisen kuljetusilmoituksen mukaisesti siten, että yksiköt (miehistö ja vastaavasti kalusto) eivät joudu hajalle. (Kuljettavalla matkalla suomalaiseen sotilasjunaan kuuluu 40 vaunua.)

A-ryhmän kuljetus pois tapahtuu suljetuissa junissa siinä järjestyksessä kuin saksalainen taho vielä uudelleen merkitsee kuljetusilmoitukseen, 9 päivän kuluessa syyskuun 22 päivästä lukien. (Katso liitettä 3.)

B-ryhmän kuljetus pois tapahtuu samoin 9 päivän kuluessa vastaavan kuljetusilmoituksen saapumisesta.

Miehistölle on kuljetusten aikana Kemissä annettava kuumaa teetä.

Mikäli Vaasasta kulkuneuvoineen kuljetettavalle miehistölle halutaan muonitusta, se tapahtuu suomalaisen tahon puolelta. Kuljetusilmoituksiin on tästä tehtävä merkintä.

Jokaiseen junaan on määrättävä saksalainen kuljetusjohtaja.

b) Maamarssi

Maamarssi Rovaniemeltä Kirkkoniemeen suoritetaan 2 päivämarssina autoissa, pysähtyen levähtämään Ivalossa. Salmijärvellä tapahtuu ylimeno Svanvikiin suomalaisilla moottoriponttoonilautoilla. Sieltä matka jatkuu edelleen Kirkkoniemeen.

III
Organisointi maissa.

Yksissä neuvoin Suomen puolustusvoimien kanssa perustetaan maaorganisaatio, joka turvaa saapuvien merikuljetusten joustavan siirron Suomen rautateille sekä miehistön ja kaluston varman, joukko-osastoittain tapahtuvan edelleen kuljetuksen Jäämerentietä myöten Kirkkoniemeen.

Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle saksalaiset järjestävät huollon johtokeskuksia, kun taas suomalainen puoli asettaa Vaasaan ja Ouluun käytettäväksi satamakomendantin vartiomiehistöineen sekä Rovaniemelle paikalliskomendantin vartiomiehistöineen.

Jäämerentietä Kirkkoniemeen kulkevien autojen valvontaa, tankkihuoltoa ja kunnostamista varten perustetaan Saksan puolelta Ivaloon tukikohta, jota tukee sinne asetettu suomalainen komennuskunta.

Koska Kolttakönkään sillan ja Kolttakönkäästä Kirkkoniemeen johtavan maantien valmistumisesta ei ole tietoa, asetetaan Salmijärvelle suomalaiselta puolelta käytettäväksi pioneerikomennuskunta sekä 3 moottoriponttoonilauttaa. Tämä komennuskunta kunnostaa rannat ja maantiet ja valmistelee suomalaisella puolella kaiken siten, että lauttaliikenne voidaan aloittaa 22.9. lukien. Norjan puolella tarpeelliset rantojen kunnostukset suoritetaan 2. Vuoristodivisioonan toimesta. Suomalaisten pioneerien välitön yhteistyö 2. Vuoristodivisioonan kanssa taataan.

Joukkojen majoittamiseksi maamarssin alettua suomalainen taho järjestää Rovaniemelle 1500 miehelle miehistötelttoja tarvittavine lämmitysmateriaaleineen. Samoin pystytetään Ivaloon teltat 1500 miehelle marssilevon järjestämiseksi Rovaniemeltä Kirkkoniemeen tapahtuvan marssin aikana.

Suomen puolesta varataan Vaasassa huollon johtokeskuksen tarpeiksi majoitus noin 500 miehelle, Oulussa huoltokeskukselle majoitus, Rovaniemellä huoltokeskukselle ja huoltojohtajalle erityiskäyttöön majoitustilat sekä kenttämajat noin 500 miehelle.

Ivaloon järjestetään suomalaisten toimesta kaksi kenttämajaa tukikohdan henkilöstön majoittamiseksi.

Suomalaisten taholta järjestetään puhelin ja puhelinyhteydet sekä kuhunkin tulkki huoltojohtajan erityistarvetta, Oulun, Vaasan, Rovaniemen huollon johtokeskuksia sekä Ivalon tukikohtaa varten.

Kaikista tätä sopimusta koskevista toimenpiteistä on suomalaiselta puolelta jo annettu määräys.

   Liitteitä:     1) Kartta merkintöineen käytettävistä teistä.
2) Kartta, johon on merkitty maajärjestelyt.
3) Yleisselostus A-ryhmän saapuvista joukoista.
4) Merikuljetusten laivaussuunnitelma.
5) Kaavio Suomen ja Saksan puolelta asetettavista toimielimistä.

Jakelu:        Saksan ilmavoimien yleisesikunta             
Suomen vastaanottoesikunta
Suomen yleisesikunnan päällikkö
Kenraalimajuri Talvela
1. ja 2. kappale
3.    —»—
4.    —»—
5.    —»—

Suomen yleisesikunnan puolesta
   toimeksi saaneena
   
   M. K. Stewen
   Everstiluutnantti
Saksan ilmavoimien
yleisesikunnan puolesta
toimeksi saaneena
Ochs
Majuri

Lähde: Martti V. Terä, Tienhaarassa. Otava, 1962. Kirjan liitteet 2 ja 3. "Käännös" (lainausmerkit Terän) on julkaistu alunperin Uudessa Kuvalehdessä No 1/61 — 1.1.1961. Tässä on korjattu Terän mainitsemia käännösvirheitä.

Ruotsin ja Saksan hallitusten sopimus saksalaisten joukkojen ja materiaalin kauttakulun sallimisesta.

Suomi suurvaltapolitiikassa