1862. Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokous. No 12.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
passeista sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä, että ulkomaalaisille matkoilla
Suomeen ja Suomesta ynnä maassa ollessansa.
Annettu Helsingissä, 17 päiw. Kesäkuuta 1862.
Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsewaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. teemme tiettäwäksi: että, siitä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, peräyttämällä mitä tätä
ennen on ollut määrätty sekä muodosta, järjestyksestä ja ehdoista, joilla passeja annetaan Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä ja ulkomaalaisille Suomessa oleskella, kuin myöskin ulkomaan asukasten passien laadusta matkoilla maahan ja maasta ynnä muista siinä waariin otettawista asioista, Armossa hywäksi olemme nähneet näissä kohdin noudatettawaksi säätää ja asettaa seuraawalla tawalla:
1 Luku.
Passeista Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä.
l §.
Suomen kansalainen, joka tahtoo ulkomaalle lähteä, olkoon welwollinen siihen hankkimaan itsellensä passin ja ilmoittakoon itsensä semmoisen saantiin sen läänin Kuwernöörin tykönä, missä hän on asuntoa taikka, jos hänelle, toisessa läänissä ollessaan, on tullut niin äkkinäinen tarwe matkalle lähteä, ettei kotopaikaltansa ennätetä passia saada, sen läänin Kuwernöörin tykönä, missä hän silloin on olentoa. - Tämmöisiä passeja antakoot kuitenki Maistraatit niissä maan tapulikaupungeissa, jotka eiwät samalla ole Kuwernöörin asuntopaikkoja, samain kaupunkien porwareille ja muille niissä asuwille sekä edellisten palwelijoille, ja Kruununwouti Ahwenanmaan kihlakunnassa sen asujamille, jota warten asianomaisten Kuwernöörien tulee mainituille Maistraateille ja Kruununwoudille laittaa säännöllisesti allekirjoitettuja passi-lanketteja; myös Kruununpalwelijat Lapin kihlakunnassa, kukin wirkapiirissänsä, antaa passeja semmoisille siellä asuwille hengille, jotka kauppa-asioissa tahtowat waltakunnan rajan yli matkustaa Ruotsin tahi Norjan Kuninkaanwaltakuntiin.
Suomen Passitoimikunnalla Pietarissa ja useihin muihin Keisarikunnan kaupunkeihin asetetuilla Suomen kauppa-asioitsijoilla olkoon myös walta niille talonpoikaiseen säätyyn tahi työwäkeen kuuluwille Suomen kansalaisille, jotka epämääräiseksi ajaksi tehdyillä asianomaisilla passeilla oleskelewat Wenäjällä, antaa lupa, että ulkomaan matkoille saawat merimiehinä ottaa hyyryä wenäläisiin kauppalaiwoihin ja semmoisiin suomalaisiin laiwoihin, jotka wenäläisestä haminasta matkalle lähtewät,
ilman että siinä tapauksessa erinäistä passia Suomesta waaditaan. Kuitenki pitää kauppa-asioitsijain, joka kerta kuin he antawat semmoisen luwan, ilmoittaa Passitoimikunnalle, jonka tulee sekä näin tapahtuneista toimista, että kuin toimikunta itse antaa mainitun luwan, siitä laittaa tieto sen läänin Kuwernöörille, josta kysymyksessä olema henki on Wenäjälle passitettu.
2 §.
Kuin siwiili wirkamies, joka wirkansa kautta kuuluu johonkuhun Suomessa noudatettawan arwojärjestyksen kuuteen ensimäiseen luokkaan, taikka piispa, pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi tahtoo ulkomaalle matkustaa; pyytäköön Meiltä siihen Armollisen luwan; älköönkä siis senkaltaiselle miehelle matkapassia ulkomaalle annettako, jollei hän todeksi näytä saaneensa semmoisen luwan.
Muu sekä siwiili että kirkollinen wirka- tahi palwelusmies, joka passia tämmöiselle matkalle tahtoo, näyttäköön, sitä saadaksensa, että asianomainen wirkawapaus hänelle on myönnytetty. Upseeri tahi Suomen sotawäkeen kuuluwa wirkamies osoittakoon semmoisessa tapauksessa, että hänellä on wirkalupa ulkomaalle matkustaa.
3 §.
Aleksanterin-Yliopiston oppilaisia ja muita sen jäseniksi kirjoitettuja henkiä, paitsi Yliopiston opettajia, wirkamiehiä ja wakinaisella wuosipalkalla olewia palwelijoita, älköön ulkomaalle passitettako, joll'eiwät Rehtorin todistuksella näytä, että asianomainen matkalupa heille on annettu.
4 §.
Kuin joku, 2 ja 3 §§:issa mainittujen henkien luokkaan kuulumaton, tahtoo matkapassia ulkomaalle; olkoon hän welwollinen, jos passin antaja katsoo sen tarpeelliseksi, kotopaikkansa poliisiwiraston taikka, jos hän Suomen alamaisena Wenäjällä asuu, siellä olewan asianomaisen wiraston antamalla todistuksella näyttämään, että mikään estä hänen matkustamistansa ulkomaalle; jolloinka myös hänen ikänsä sekä säätynsä tahi ammattinsa owat todistuksessa mainittawat.
5 §.
Matkapassi ulkomaan reisua warten annetaan kelpaawaksi waan yhdelle reisulle edes ja takaisin, sekä kirjoitetaan 2 ja 3 §§:issa mainituille hengille niin kauwaksi, kuin heidän wirkawapautensa tahi lupa-aikansa ulkomaalla oleskella kestää, ja kaikille muille matkustajan mieltä myöten sowitetuksi määrä-ajaksi, kuitenkaan ei yli wiiden wuoden.
6 §.
Kullenki ulkomaalle matkustawalle hengelle pitää annettaman eri passi, paitsi miehelle ja waimolle, wanhemmille ja lapsille, isännälle tahi emännälle palwelijoinensa sekä kaikille yhteen perhekuntaan kuuluwille hengille, joille yhteinen passi, jos sitä tahtowat, annettakoon.
7 §.
Kuin ei Suomen kansalainen, joka on saanut passin ulkomaalle mennäkseen, kuudenkymmenen päiwän sisään, passin antopäiwästä lukien, ole maasta lähtenyt; älköön saatu matkapassinsa kelwatko, waan olkoon welwollisuutensa, jos hänen haluttaa matkalle lähteä, itsellensä hankkia uusi passi; josta kaikesta ilmoitus pitää olla passiin präntätyillä sanoilla pantuna.
8 §.
Ulkomaalle mentäissä tahi sieltä palattaissa ei Suomen kansalaisten passia tarwita päällekirjoitusta warten näyttää suomalaiselle wirastolle. - Ulkomaalla pitää suomalaisen matkustajan noudattaa mitä, passin näyttämisestä asianomaisten katsottawaksi, on siinä ehkä maassa noudatettawaksi määrätty, missä hän on käymässä.
2 Luku.
Ulkomaalaisten passeista matkoilla Suomeen ja Suomesta sekä maassa ollessansa.
9 §.
Ulkomaalainen, joka tahtoo tulla maahan, olkoon asianomaisella passilla
warustettu; ja pidettäköön silloin kelpaawana ainoastansa:
a) passi, jonka wenäläinen lähetys wieraan wallan tykönä taikka sinne asetettu wenäläinen konsuli on antanut.
b) passi, jonka ulkomaan wirasto on antanut ja jonka kelpaamis-aika ei ole ohitse, tahi työwäen luokkaan kuuluwalle hengelle annettu matkustuskirja, kaikki sillä ehdolla, että wenäläisen lähetyksen tahi konsulin katselu-todistus on näille passeille kirjoitettu. Kuitenkaan ei tämmöistä katselua waadita niiden wirkamiesten passeille, jotka kuuluwat wierasten waltain lähetyksiin Wenäjällä, eikä kuriirien ja muiden, joita senkaltaiset wallat asioillensa lähettäwät joko heidän tahi yllämainittujen lähetystensä tykö. Ruotsin Kuninkaanwaltakuntaan kuuluwain Perä- ja Länsi-Pohjanmaan (Norrbotten ja Westerbotten) läänien kauppioille ja talonpoikaiselle kansalle pidätetään myöskin heille jo tätä ennen myönnetty oikeutensa, että ilman konsulitodistuksetta saawat sikäläisten Maaherrain passeilla tulla kohdastansa Oulun ja Waasan lääneihin.
c) ulkomaalaisen wiraston antama passi, jota matkalla Suomeen tahi Wenäelle jo ennen on käytetty, jos passin määräaika ei wielä ole päättynyt; ja kelwatkoon semmoinen passi myös ilman että Wenäjän lähetys tahi konsuli uudellensa on katsonut sitä, sekä waikka siihen on kirjoitettu, että eri suomalainen tahi wenäläinen passi sen johdolla on passin-omistajalle edellisellä matkalla annettu.
d) passi, joka Suomessa tahi Wenäellä on ulkomaalaiselle annettu ulkomaalle matkustamista warten, kuin se, jos hän ulkomaan paikasta on tullut, on wenäläisen lähetyksen tahi konsulin katselu-todistuksella warustettu, eikä enempää kuin wuosi ole passin antopäiwästä kulunut.
e) wenäläinen passi matkustuksia tahi olemista warten Wenäjällä, joka passi kelpaawana pidetään myöskin Suomessa ja paluumatkalla Wenäjälle, jollei sen määrä-aika ole loppunut.
10 §.
Jos ulkomaalainen on maahan tullut ilman mitään semmoista passia, kuin 9 §:ssa on mainittu; waatikoot asianomaiset häntä rajapaikalla, tahi missä hän muuten tawataan, joko rajan yli palaamaan takaisin, taikka jonkun soweliaan määrä-ajan kuluessa laittamaan itsellensä säännöllisen passin. - Jollei hän sitä noudata, lähetettäköön sopiwilla keinoilla ulkomaalle.
11 §.
Ulkomaalta tulleet Mustalaiset eiwät saa maahan pysähtyä, waikka passinsakin säännölliset olisiwat, waan owat wälttämättömästi rajan yli takaisin lähetettäwät, jollei he käskyn saatua itsestänsä palaa.
12 §.
Kuin Juutalaiset asianomaisesti passitettuina Suomeen tulewat, annettakoon heidän wapaasti maan kautta kulkea ja jonakin määrä-aikana, jonka asianomainen Kuwernööri saa miettiä ja asettaa, täällä oleskella, noudattamalla mitä 13 ja 16 §§:ssa säännetään. Tätä ennen annettu kielto Juutalaisten asettautumisesta maahan tulee kuitenki wastedes woimassa pysymään.
13 §.
Ulkomaalainen, joka maitse yli waltakunnan rajan, tahi jäätä myöten ulkomaalta, Suomeen tulee, näyttäköön lähimmäisessä rajatullipaikassa passinsa siellä olewalle tulliwartion päämiehelle, jonka, jos passi on laillinen ja kelpaawa, pitää siihen kirjoittaa päiwä, jona sen omistaja on maahan tullut. Saadaksensa oikeuden määräpaikkaan edellensä matkustaa, pitää semmoisen ulkomaalaisen sen lisäksi
myöskin päällekirjoitettawaksi näyttää passinsa Poliisikamarissa, jos hän raja-kaupunkiin on tullut, taikka, missä ei Poliisikamaria ole, Maistraatille, ja asianomaiselle Kruununnimismiehelle, jos hän johonkin maa-seutuun on tullut. Kuin wenäläinen lähetys tahi konsuli on ulkomaalaiselle antanut passin, ja se poliisi-ammatille semmoisessa rajakaupungissa näytetään, jossa läänihallitus on; pitää poliisi-ammatin ottaa ulkomaalaiselta passi ja jättää se läänihallitukselle, että passi-piletti
hänelle annettaisiin, 21 §:ssa säännetyllä tawalla; mutta jollei rajakaupungissa ole läänihallitusta, antakoon poliisi-ammatti ulkomaalaisen pitää passinsa, muistutuksella että hänen pitää siinä läänihallitus-kaupungissa, missä hän ensinnä tulee käymään, hankkia itsellensa passi-piletti, joka käsky passin päällekin on kirjoitettawa.
14 §.
Jos ulkomaalainen on meritse tullut maahan, pitää hänen passinsa, ynnä muiden laiwakirjojen kanssa, jätettämän siihen tullikamariin, jonka toimena laiwan klareeraus on; ja on tullikamari silloin welwollinen, tutkittuansa passin, laittamaan se paikkakunnan poliisi-ammatille, joka, sillä muotoa sen päälle kirjoitettuansa, kuin 13 §:ssa mainitaan, antaa sen ulkomaalaiselle takaisin. - Tästä eroitetaan kuitenki se tapaus, että ulkomaalainen on tullut järjestettyjä wuoro-matkoja kulkewassa matkustaja-höyrylaiwassa ja tahtoo joko samassa tahi, kahden wuorokauden sisään, toisessa samanlaisessa kulussa edemmäksi matkustaa, jolloinka tullikamarin pitää passin päälle kirjoittaa yllämainitulla tawalla ja antaa se ulkomaalaiselle takaisin. Tämmöisissä tapauksissa on passi myöskin jätettäwä tullikamarin päällekirjoitettawaksi ainoastansa siinä ensimäisessä Suomen haminassa, missä laiwa klareerataan sisään, älköönkä siis tullikamari tahi poliisi-ammatti waatiko sen näyttämistä niissä muissa haminoissa, joihin laiwa matkallansa poikkee.
15 §.
Yllä tehdyillä säännöillä ei kuitenkaan tarkoiteta mitään muutosta niissä Suomen ja Ruotsin wälisellä waltakunnanrajalla olewille asukkaille Marraskuun 20 (8) päiwänä 1810 annetun Rajanjärjestämis-Sowinnon IV artiklassa myönnytetyissä ja Armollisessa Julistuksessa 20 päiwältä Lokakuuta 1845 tarkemmin määrätyissä erikois-oikeuksissa teiden wiljelemisen suhteen rajan kumpaisellakin puolella, jotka lakkaamatta pysywät woimassansa.
16 §.
Jos Suomessa matkustawa ulkomaalainen yli kaksi wuorokautta kaupungissa oleskelee, pitää hänen myötä-tuoma passinsa, jollei sitä 14 §:n johdosta jo ole tapahtunut, näytettämän kaupungin poliisi-ammatille, joka siihen kirjoittaa päiwän, jona hän paikkakuntaan on tullut. Jos hän yli kaksi wiikkoa tahtoo kaupungissa wiipyä, olkoon welwollisuutensa, passipiletin saamiseksi ilmoittaa itsensä läänin Kuwernöörin tykönä, joka, noudattamalla 21 §:ssa olewia sääntöjä, saa hänelle antaa semmoisen piletin maassa matkustamista ja olemista warten.
Jos ulkomaalainen matkalla ollessaan tahtoo yli yhden kuukauden wiipyä samassa paikassa maalla, pitää, hänen siksi ajaksi hankkia itsellensä passipiletti ja sitä warten jättää myötä tuoma passinsa paikkakunnan Kruununnimismiehelle, joka sen Kuwernöörille lähettää, anotun passipiletin antamiseksi.
Asianomaisesti passitetut Tukhulmilaiset, jotka kaloja ostaaksensa tulewat Ahwenanmaalle ja siellä tahtowat asiainsa tähden yli kaksi wiikkoa oleskella, olkoot myöskin, jollei tällä muotoa aiwota kauwemmin, kuin korkeintansa kaksi wiikkoa mainitusta määrä-ajasta päälle wiipyä, wapautetut welwollisuudesta sitten hankkia itsellensä passipilettiä, waan antakoon Mariahaminan Kaupunkihallitus niille, joita mainitussa kaupungissa haluawat oleskella, ja Kruununwouti Ahwenanmaan kihlakunnassa niille, jotka owat maaseutuihin tulleet, luwan heidän haluamaansa pitempään wiipymiseensä, jolloinka muistutus siitä kussakin tapauksessa pitää passiin kirjoitettaman; mutta jos semmoiset kaupan-käwijät tahtowat enemmän aikaa wiipyä, kuin yllä on mainittu, pitää heidän, säännetyssä järjestyksessä ja 23 §:ssa määrätyn edeswastauksen uhalla, hankkia itsellensä asianomainen passi-piletti.
17 §.
Kargadörit (laiwa-asioitsijat) ja Superkargerit (yläiset laiwa-asioitsijat), jotka ulkomaalaisessa laiwassa omat semmoiseen Suomenmaan kaupunkiin tulleet, jossa ei läänihallitusta ole, ja tullikamarin tahi asianomaisen konsulin todistuksella wahwistawat yllämainitun omaisuutensa, olkoot myöskin waltuutetut, Kuwernöörin passipiletittä kauppa-asioissa matkustamaan muuhunki maassa olewaan kaupunkiin; kuitenki pitää heidän tämmöiselle matkalle pyytää kaupungin Maistraatilta lupa-piletti,
jonka, kirjoitettuna korkeintansa yhdeksi kuukaudeksi ja sekä meno- että tulomatkalle nimeltä mainittuun paikkaan, Maistraatti saa antaa. Jos matkalainen on tullut lääninhallituksen asema-kaupunkiin, hankkikoon Kuwernööriltä passi-piletin.
18 §.
Ne ulkomaalaiset, jotka kuuluwat suomalaisessa haminassa talwea olewan kauppalaiwan miehistöön, myöskin siellä oleskella, laiwalla muassa olleen ja paikkakunnan tullikamariin jätetyn passin turwissa, ilman että Kuwernööriltä heille passi-pilettiä tarwitaan; ja pitää tullikamarin antaa täydellinen nimi-luettelo semmoisesta miehistöstä paikkakunnan poliisi-ammatille, joka anottaissa kullenki miehistöstä antakoon todistuksen, että hän kuuluu yllämainitun kaltaiseen laiwaan, sekä
ilmoittakoon läänin Kuwernöörille asian.
19 §.
Jos ulkomaalaisen ulkomainen passi on määrä-ajaksi annettu ja sama määrä-aika on lopulle kulunut, sittenkuin hän maahan on tullut; olkoon hänellä oikeus maassa wiipyä, jollei muita esteitä ole sitä wastaan.
20 §.
Kuin ei ulkomaisen matkustajan passia ole asianomaiselle poliisi-ammatille näytetty 16 §:ssa säännetyllä tawalla; wetäköön hänen talon-isäntänsä kolme hopearuplaa sakkoa, jollei passin näyttäminen 14 §:ia myöten ole tullikamarin welwollisuus.
21 §.
Passi-piletit, joita Kuwernöörit ulkomaalaisille antaa, kirjoitetaan heidän pyyntöänsä myöten joko kolmen tahi kahdentoista kuukauden ajaksi ja kelpaawat sekä matkoilla että oleskeltaissa koko Suomenmaassa. Kuin tämmöinen piletti ulosannetaan, pitää, jos ulkomaalaisella on ollut myötänsä ulkomaisen wirkakunnan antama passi, se hänelle jätettämän takaisin, warustettuna seuraawalla päällekirjoituksella: "tämän johdosta on erinäinen passi-piletti matkustuksia ja oloa warten
Suomessa ulosannettu". Sama olkoon lakina, jos ulkomaalaisella on ollut myötänsä matkustus-kirja. Mutta ulkomaalaisen sisään-jättämä passi wenäläiseltä lähetykseltä tahi konsulilta pitää aina maakansliaan pysäytettämän.
Niille ulkomaalaisille, joilla on ollut yhteinen passi, annettakoon myöskin yhteinen passi-piletti, joll'eiwät he itse tahdo saada eri passi-pilettejä; ja pitää kussakin passi-piletissä mainittaman siinä nimitetyn hengen eli henkien sääty ja arwo, ristintä- ja suku-nimensä sekä kotopaikkansa, milloin ja missä heidän maahan tuoma passinsa on annettu sekä milloin he owat maahan tulleet, kuin myöskin, jos he kuuluwat johonkuhun alhaisempaan wäkiluokkaan, heidän tunnusmerkkinsä, jotka siis asianomaisilta poliisi-ammateilta aina owat mainittawat, kuin he jotakin semmoisen wäkiluokan henkeä toimittawat passi-piletin saantiin.
22 §.
Jos ulkomaalainen pyytää semmoista passia, joka kelpaa matkoilla ja oltaissa sekä Suomessa että Wenäjällä, annettakoon se hänelle, kirjoitettuna yhden wuoden ajaksi, 21 §:ssa säännetyllä tawalla, Kenraali-Kuwernöörin allekirjoittamalle lanketille.
23 §.
Jos ulkomaalainen, sen ajan loputtua, joksi hänen passi-pilettinsä on kirjoitettu, wielä tahtoo maassa wiipyä, olkoon welwollisuutensa, entistä takaisin annettawata pilettiä wastaan, itsellensä säännetyssä järjestyksessä wiipymättä hankkia uusi passi-piletti. Jos passi-pilettiä pyydetään kauwempata maassa oloa warten, ja Kuwernööri silloin takaisin tuodusta wanhemmasta piletistä huomaa, että ulkomaalainen on laimilyönyt noudattaa mainittua sääntöä, määrätköön Kuwernööri häneltä, niiden maksojen lisäksi, jotka 27 §:ia myöten owat uudelta piletiltä luettawat, waiwais- ja työhuone-rahaksi wiisikymmentä kopeikkaa jokaiselta kuukaudelta, jonka hän määrä-ajasta päälle on wiipynyt.
24 §.
Kuin ulkomaalainen on ulkomaisen wiraston passilla tahi matkustuskirjalla
maahan tullut, olkoon hänellä walta samaa passia käyttää ulkomaallekin palatessansa. - Jos hän meritse on tullut semmoiseen kaupunkiin tahi muuhun paikkaan, jossa tullikamari on, ja tahtoo kahden wiikon sisään jällensä merta myöten ulkomaalle lähteä, myönnettäköön se hänelle ilman enemmittä tempuitta; kumminki pitää hänen passin päälle kirjoitetulla asianomaisen poliisi-ammatin todistuksella näyttää,
ettei mikään hänen poislähtöänsä estä; mutta kaikissa muissa tapauksissa antakoon ulkomaalainen, joka yllämainitun laisella passilla tahtoo ulkomaalle palata, lähimmän läänihallitus-kaupungin Kuwernöörille passinsa, johon silloin kirjoitetaan seuraawa Kuwernöörin allekirjoituksella warustettu lause: "kelpaa kolmenkymmenen paiwän sisään tämän jälkeen Suomesta ulkomaalle tapahtumalla poismatkalla", joka lause, josta määrätyt maksot owat suoritettawat, warustetaan Kuwernöörin wirka-sinetillä. Jos eri passi-piletti hänelle on maassa ollessansa annettu, pitää hänen sekin samalla jättää takaisin ja wiimeisellä olopaikallansa olewan asianomaisen poliisi-ammatin todistuksella näyttää, ettei mikään hänen poislähtöänsä estä. Jos maasta lähtönsä myöhistyy kolmenkymmenen päiwän määrä-ajan ylitse, pitää hänen samalle tahi toiselle Kuwernöörille näyttää passinsa, uutta samanlaista päällekirjoitusta warten, joka silloin eri maksotta tehdään; mutta joka kerta, kuin semmoista
päällekirjoitusta useammin pyydetään, tulee hänen siitä suorittaa maksot, kuin matka-passista ulkomaalle.
Kuin taasen ulkomaalainen on myötänsä tuonut toisenlaisen passin, kuin tässä yllä on mainittu, ja läänihallitukselle ilmoittaa tahtowansa ulkomaalle palata, pitää hänelle annettaman erinäinen passi, kolmenkymmenen päiwän sisään tapahtuwata poislähtöä warten, ja hänellä myötä ollut passi maakansliaan pysäytettämän, jollei sitä jo ennen ole häneltä suomalaista passi-pilettiä otettu;
jonka ohessa hän, ellei poislähtönsä sitten tapahtuisi määrätyn ajan sisään, on welwollinen itsellensä lunastamaan uuden passin; mutta mitä muuten ylläsanotulla tawalla on säännetty ulkomaalaisen welwollisuudesta takaisin jättää hänelle annettu suomalainen passi-piletti ja todistuksella wahwistaa estämättömyytensä, kuin aikomuksensa on maasta lähteä, tulee myös näissäkin tapauksissa noudatuksena
olemaan.
25 §.
24 §:ssa annetut säännöt owat myös niidenki ulkomaalaisten noudatettawina, jotka tahtowat Wenäjälle lähteä, mutta eiwät itsellensä ole hankkineet semmoista passia, kuin 22 §:ssa mainitaan. Tässä on kuitenki waariin otettawa, että passi niissä tapauksissa kirjoitetaan kelpaawaksi ensimäiseen keisarikunnan guwernementti-kaupunkiin sen tien warrella, jota matkustaja sanoo aikowansa kulkea.
26 §.
Tahtoessansa käyttää asianomaisen poliisi-ammatin apua saadaksensa lähtöpassia maasta, pitää ulkomaalaisen sille, todistusta wastaan, antaa sitä warten tarpeelliset asiakirjat sekä myös mainita, missä läänin sisällä olewassa paikassa hän tahtoo saada passinsa; ollen mainitun ammatin welwollisuus, ynnä siitä tehtäwän ilmoituksen kanssa, sanotussa tarkoituksessa lähettää annetut asiakirjat läänihallitukselle.
3 Luku.
Passi- ja passipiletti-maksoista, y. m.
27 §.
Niiltä passeilta, joita Lapinmaassa olewat Kruununpalwelijat 1 §:n mukaan saawat ulosantaa, ei ole mitään lunastusta eikä muita maksoja. Muilta, tämän asetuksen johdosta annettawilta passeilta ja passi-pileteiltä, sekä päällekirjoituksilta ja todistuksilta, suoritetaan maksot seuraawan taksan mukaan:
Muistutuksia:
1) Muilta tätä asetusta myöten eräissä tapauksissa annettawilta todistuksilta, sekä niiltä passien päällekirjoituksilta, joita ei tässä ylempänä ole lueteltu, ei saada mitään maksoja ottaa, jollei noudatettawana olewassa toimitustaksassa niiltä ole lunastusta määrätty.
2) Mitä eräiden tätä ennen ulostulleiden asetusten ja muiden määräysten kautta on säännelty passeilta maksettawain waiwais- ja työhuone- sekä sotilaishuone-rahain ylöskannosta ja tilinteosta, tulee wastakin nondatettawana pysymään.
3) Maalla asuwa talonpoikainen kansa ja muut, Syyskuun 8 päiwänä 1842 karttapaperi-maksosta annetun Armollisen Asetuksen 17 §:ssa luetellut henget, hywäksensä nauttikoot samanlaista huojennusta siinä yhdenkaltaisessa maksossa, joka ylläseisowassa taksassa on todistuksilta määrätty, kuin mainitussa la'in säännössä myönnytetään.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 17 päiw. Kesäkuuta 1862.
Keisarillisen Majesteeetin Oman Päätöksen mukaan,
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomen asetettu Senaatinsa:
| M. W. NORDENHEIM. |
F. EDELHEIM. |
| A. L. BORN, |
SEB. GRIPENBERG. |
G. H. Sjöstedt.
Takaisin.
