På svenska.
Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama
Hallitusmuoto,
Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772.
Me Gustaf, Jumalan armosta, Ruotsin, Göötan ja Wenden Kuningas y.m. y.m. y.m. Norjan Perillinen, Schleswig-Holsteinin Herttua y.m. Teemme tiettäväksi, että koska Me, hallituksemme alusta, lakkaamatta olemme tahtoneet käyttää kuninkaallista waltaamme ja woimaamme Waltakunnan parannukseksi, wahwistukseksi ja menestykseksi, sekä uskollisten alamaistemme hyödyksi, wakuudeksi ja onneksi; ja Me, sitä aikaansaadaksemme, armosta olemme hawainneet isänmaan nykyisen tilan waatiwan ennenmainittuun aiwan hyödylliseen tarkoitukseen sowitettua perustuslakien wälttämätöntä parantamista sekä sentähden, tarkimmasti mietittyämme ja tutkittuamme, toimittaneet Waltakunnan johdon ja hallituksen muodon, jonka Waltakunnan nyt kokountuneet Säädyt yksimielisesti owat hyväksi nähneet ja walallansa wahwistaneet; niin tahdomme me armosta tämän hallitusmuodon, johon Waltakunnan Säädyt siten owat suostuneet, tämän kautta hywäksyä, wahwistaa ja wakuuttaa sillä tavalla ja lajilla, kuin se kirjoitettuna sanasta sanaan tämän jälkeen seuraa:
Me allekirjoitetut Ruotsin Waltakunnan Neuwoskunta ja Säädyt, Kreiwit, Wapaaherrat, Piispat, Ritaristo ja Aateli, Papisto, Sotapäällyskunta, Porwaristo ja Talonpoikainen Kansa, jotka nyt tänne olemme kokountuneet, omasta ja kotona olewien weljiemme puolesta, teemme tiettäwäksi, että koska Me onnettomasta kokemuksesta olemme hawainneet, että useat meidän kansalaisiamme, jalon wapauden nimessä, owat koko yhteiskunnan onnettomuudeksi nousseet herruuteen, joka on tullut sitä kärsimättömämmäksi, kuin se on syntynyt wallattomuudesta, wahwistunut oman woiton pyynnöllä ja kowuuksilla, wihdoin saanut apua wieraalta wäeltä ja wallalta, joka lain wääristelemisellä olisi syössyt meidät suurimpaan turwattomuuteen ja wielä wiimein woinut tuottaa Waltakunnalle (meidän kaikkein rakkaalle isänmaallemme) niitä ankaria kohtaloita, joita entisten aikojen historiat ja naapuriemme esimerkit meille näyttäwät, jollei innokkaiden kansalaisten miehuus ja isänmaanrakkaus, suuriwaltaisimman Ruhtinaan ja Herran GUSTAV Kolmannen, Ruotsin, Göötan ja Wenden Kuninkaan, kaikkein meidän armollisimman Kuninkaamme ja Herramme innon ja harrastuksen awulla, olisi meitä siitä temmannut ja pelastanut; niin olemme Me aikoneet niin wahwistaa wapautemme, ettei uskalias ja Waltakunnalle nurjamielinen hallitsija, eiwätkä myöskään kunnianhimoiset, woitonhaluiset ja kawalat kansalaiset sekä kiukkuiset ja ylpeät wiholliset woisi sitä loukata, waan että ikiwanha Ruotsin ja Göötan Waltakunta yhä pysyisi wapaana, itsenäisenä kansakuntana. Sentähden olemme Me myöntäneet ja wahwistaneet tämän Hallitusmuodon olemaan peruuttamattomana ja pyhänä perustuslakina, jota omasta ja jälkeistemme, niin syntyneiden kuin syntywien, puolesta lupaamme noudattaa, sen sisällystä sanasta sanaan seurata, sekä omana ja waltakunnan wihollisena pitää sitä tai niitä, jotka meitä tahtowat saattaa siitä poikkeamaan; juuri niinkuin se sanasta sanaan tästä alkaen kuuluu:
§ 1.
Yksimielisyys uskonnossa ja oikeassa jumalanpalveluksessa on arwollisen, sopuisan ja pysywäisen hallituksen wahvin perustus; siis pitää tästälähin, niinkuin tätä ennenkin, sekä Kuningasten että kaikkein wirkamiesten ja alamaisten tässä Waltakunnassa ensiksikin pysyä Jumalan puhtaassa ja selwässä sanassa, niinkuin se Profeettain ja Apostolien kirjoissa kirjoitettu, kristillisissä uskonkappaleissa, Lutheruksen katekismuksessa, muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa selitetty ja Upsalan kokouksessa sekä entisissä Waltakunnan päätöksissä ja niiden selityksissä säätty on, niin että kirkon oikeus on wahwistettawa, mitäkään Kuninkaan, Kruunun ja koko Ruotsin kansan oikeutta loukkaamatta.
§ 2.
Kuninkaan tulee hallita Waltakuntaansa, niinkuin Ruotsin laki sanoo, hänen eikä kenekään muun, oikeutta ja totuutta wahwistaa, rakastaa ja warjella; mutta nurjuutta ja wääryyttä kieltää, häwittää ja polkea; kenenkään henkeä ja kunniata, ruumista ja onnea turmelematta, jollei hän laillisesti ole syyn-alaiseksi todistettu ja tuomittu, ja keneltäkään mitään irtainta tahi kiinteätä omaisuutta ottamatta tahi otattamatta ilman laillista tuomiota ja tutkintoa, sekä hallita waltakuntaa Maanlain Kuninkaankaaren ja tämän Hallitusmuodon mukaan.
§ 3.
Waltakunnan perimysjärjestys jääpi kokonaan Perintösuostumuksen mukaiseksi, niinkuin se wuonna 1743 Tukholmassa on tehty ja toimitettu, sekä semmoiseksi, kuin Westeroosin perintösuostumus wuodelta 1544 ja Norrköpingin Päätös wuodelta 1604 säätäwät ja määrääwät.
§ 4.
Lähinnä Kuninkaan korkeutta on wanhuudesta suurinta kunnioitusta osoitettu ja on tästä lähin osoitettawa Waltakunnan Neuwoksille, jotka Kuningas yksinään itsellensä ottaa ja walitsee oman maan ritareista ja wapaasukuisista, jotka rakkaudella, uskollisuudella ja miehuudella owat liittyneet Kunink. Maj:tiin ja Waltakuntaan. Ja kun heitä ei woi nimittää tiettyä lukua, koska heitä määrätään mieluisimmin niin monta, kuin Waltakunnan tarwe ja kunnia waatii; pitää wakinaisia kuitenkin olla seitsemäntoista, joihin Waltakunnan Korkea Wirat ja Pommerin Kenraalikuwernööri luetaan. Näiden harrastuksena pitää etenkin oleman neuwoa Kunink. Maj:tia Waltakunnan tärkeissä toimissa ja asioissa, milloinka Kunink. Maj:ti heiltä neuwoa pyytää; puolustaa kaikkea Waltakunnan oikeutta; neuwoa Hänelle sitä, mikä Hänelle ja Waltakunnalle on hyödyllisintä, parhaan ymmärryksensä mukaan; kehoittaa Säätyjä ja talonpoikaista kansaa uskollisuuteen ja nöyryyteen; aina pitää huolta Kuninkaan ja Waltakunnan oikeudesta, korkeudesta, itsenäisyydestä, hyödystä ja hywästä tilasta; ja siis, niinkuin 1602 wuoden waltiopäiwäpäätös lausuu, neuwoa, niinkuin heidän wirkansa waatii, waan ei hallita. Muutoin owat Waltakunnan Neuwokset welwolliset Kuningasta yksinänsä kuulemaan ja wastaawat neuwoistansa ainoastaan Hänelle; kuitenkaan ei Kuninkaalla ole waltaa heitä nuhdella tai syyttää mistäkään onnettomasta päätöksestä, joka heidän äänestystänsä, luuloansa, ajatustansa ja syihin nojautuwaa arweluansa wastaan saattaa tapahtua, erittäin jos hywien neuwojen toimeenpano ei saawuta aiottua tarkoitustansa sen syyllisyydestä, jonka welwollisuutena asian tekeminen ja toimittaminen oli ja joka siihen oli käsketty.
§ 5.
Kuninkaan tulee hallita ja wallita, wapauttaa ja warjella linnoituksia ja maata ja kaikkea omaa ja Kruunun oikeutta, niinkuin laki ja tämä Hallitusmuoto sanoo.
§ 6.
Koska välipuheet rauhanpäätöksistä, wälirauhoista tahi liitoista, olkootpa ryntäystä tahi puolustusta warten, harwoin salliwat wähintäkään wiiwytystä sekä wälttämättömästi waatiwat tarkinta waitioloa; niin keskustelee Kunink. Maj:ti Waltakunnan Neuwosten kanssa semmoisista tärkeistä asioista ja, heidän ajatustansa tutkittuansa ja kuultuansa, ryhtyy niihin toimiin ja keinoihin, jotka hän itse näkee Waltakunnalle parhaimmiksi ja hyödyllisimmiksi; jos kuitenkin semmoisissa tärkeissä asioissa Waltakunnan Neuwokset yksimielisesti suostuwat tuumaan, joka on Kunink. Maj:tin mielipidettä wastaan, niin antaa Kunink. Maj:ti Waltakunnan Neuwosten ajatuksen olla woimassansa; mutta jos milipiteet eriäwät toisistansa, niin tutkii Kunink. Maj:ti ja ottaa omaksensa sen mielipiteen, jonka hän itse katsoo parhaimmaksi ja hyödyllisimmäksi.
§ 7.
Jos Kuningas on muukalainen, älköön matkustako Waltakunnan Säätyjen tietämättä ja suostumatta; mutta jos hän on Ruotsalainen ja omasta maasta syntyisin, antakoon Waltakunnan Neuwoksille ainoastaan tiedon aikomuksestansa ja kuulkoon heidän neuwojansa ja ajatuksiansa sillä tawalla, kuin säätty on ja 6 § määrää.
§ 8.
Ja että kaikki Kunink. Maj:tin tykönä ilmaantuwat monellaiset Waltakunnan asiat ja toimitukset sitä suuremmalla wireydellä ja järjestyksellä päätettäisiin; niin tulewat työt jaettawiksi Waltakunnan Neuwosten kesken sillä tawalla, kuin Kunink. Maj:tista hyödyllisimmältä ja soweliammalta näyttää; koska Kunink. Maj:ti yksinänsä, koko Waltakunnan päänä, on Jumalalle ja isänmaalle wastaawa hallituksestansa; ja kaikista näistä asioista, sittenkuin Kunink. Maj:ti on kuullut niiden Herrain Waltakunnan Neuwosten ajatukset, jotka semmoisia asioita ymmärtävät ja joita Kunink. Maj:ti sitä varten kutsuu, on Kunink. Maj:tilla ratkaisewa ääni; kuitenkin owat tästä erotettawat kaikki oikeudenasiat, joita Howioikeudet, Sotaoikeudet ja kaikki tuomio-istuimet Waltakunnassa päättäwät ja jotka sitten owat Tarkastus-oikeuden lopullisesti ratkaistawat, jossa aina istuukoon seitsemän Waltakunnan Neuwosta, jotka owat toimittaneet tuomarinwirkoja ja tunnetut wilpittömiksi ja lainoppineiksi miehiksi, sekä jossa Kunink. Maj:ti itse, nyt niinkuin ennenkin, on läsnä: ja hänellä on siinä ainoastaan kaksi ääntä sekä, jos mielipiteet owat tasan, ratkaisewa ääni.
§ 9.
Kunink. Maj:tilla yksinänsä on oikeus armahtaa, antaa takaisin kunnia, henki ja omaisuus kaikissa rikoksissa, jotka eiwät ilmeisesti ole Jumalan selwää sanaa wastaan.
§ 10.
Kaikki korkeammat wirat, öwerstiluutnantista Sotamarsalkkiin asti, kumpikin niihin luettuna, ja kaikki näiden wertaiset, sekä hengellisessä että maallisessa säädyssä, jakaa Kunink. Maj:ti Neuwoskunnan istuessa seuraawalla tawalla: koska joku wirka joutuu awonaiseksi, niin tulee Waltakunnan Neuwosten tiedustella kaikkien niiden taitoa ja ansioita, jotka hakewat tämmöisiä tärkeitä wirkoja ja woiwat tulla kysymykseen, ja asia Kunink. Maj:tille esitellä, sekä sittenkuin Hänen Maj:tinsa Neuwoskunnassa on armosta nimittänyt sen, jota Hänen Kunink. Maj:tinsa armosta on muistanut, samaan wirkaan ylennettäwäksi, niin tekewät Waltakunnan Neuwokset siinä tarpeelliset muistutuksensa pöytäkirjaan pantawiksi, muuhun äänestykseen käymättä. Kaikkiin muihin wirkoihin ehdottawat Kunink. Maj:tille Kollegiumit ja muut asianomaiset kolme ymmärtäwäisintä, arwollisinta ja awonaiseen wirkaan sopiwinta henkeä, jotka owat saatawina; jossa tapauksessa jotakuta ansiollista miestä Kollegiumin ulkopuolella woipi muistaa sekä yht'aikaa ilmoittaa kaikki tähän wirkaan pyrkiwät hakuwaltaiset henkilöt. Rykmenteissä tapahtuu ehdottaminen awonaisiin wirkoihin Kuningas KAARLE XII:nen 6 p:nä Marraskuuta 1716 antaman asetuksen mukaan. Jos ehdolle pantaessa jollekulle hawaittaisiin wääryyttä tapahtuneen tahi syyttä hänen siwuitsensa mennyn, niin waaditaan asianomaiset siitä wastaamaan. Hakijoista walitsee Kunink. Maj:ti sen, jonka siihen taitawimmaksi katsoo. Mutta kaikki alhaisemmat wirat, joita Kollegiumit, Konsistoriumit, rykmenttien öwerstit sekä muut wirkakunnat ennen w. 1680 owat tottuneet antamaan pois, jääwät nyt ja tästälähin heidän yksinään jaettawiksensa. Wieraita ulkomaan miehiä, olkootpa ruhtinaita, prinssejä tahi muita henkilöitä, älköön tästälähin käytettäkä tahi asetettako Waltakunnan wirkoihin siwiili- tai sotilassäädyssä, Kunink. Maj:tin howi erotettuna, jolleiwät loistawilla ja suurilla ominaisuuksilla woi tehdä Waltakunnalle suurta kunniata ja merkillistä hyötyä. Kaikkiin näihin wirkoihin on ainoastaan taito ja kokemus saattawa, suosiosta ja syntymästä huolimatta, elleiwät taitawuuteen ole yhdistetyt. Arkkipiispan, Piispain ja Superintendenttien waalit owat toimitettawat entisen tawallisuuden mukaan, joten Kunink. Maj:ti yksinänsä nimittää yhden niistä kolmesta, joita asianomaiset hänelle owat ehdottaneet. Kirkkoherrain asettaminen on tapahtuwa aiwan sillä tavalla, kun 1720 wuoden Hallitusmuoto säätää ja määrää sekä ne asetukset, jotka siitä sittemmin owat wahwistetut.
§ 11.
Kunink. Maj:tilla yksinänsä on oikeus korottaa aateliseen säätyyn ja arwoon niitä, jotka uskollisuudella, awuilla, urhoollisuudella, tiedoilla ja kokemuksella owat olleet Kunink. Maj:tille ja Waltakunnalle hyödyksi; mutta koska Ruotsissa on suuri paljous aatelisia, niin tahtonee Kunink. Maj:ti armosta rajoittaa tämän luwun sataan wiiteenkymmeneen, joiden 150 uuden suwun wastaanottoa Ritaristo ja Aateli ei saa kieltää. Ritaristo ja Aateli ei myöskään saa kieltää niiden ritarismiesten wastaanottoa, joille Kunink. Maj:ti tahtoo armosta antaa kreiwin tahi wapaaherran säädyn ja jotka suurilla ja erinomaisilla ansiotöillä sen owat hywin ansainneet.
§ 12.
Kaikki asiat, jotka eiwät tässä edellä ole erotetut, esityttää Kunink. Maj:ti itsellensä wirkakamarissansa tahi myös jossakussa Neuwoskunnan osastossa, jos se Kunink. Maj:tista soweliaammalta näyttää tahi Kunink. Maj:ti tahtoo siitä kuulla useampain Waltakunnan Neuwosten ajatuksia; mutta sitten on se kuitenkin pidettäwä, ikäänkuin se olisi Kuninkaan wirkakamarissa ollut esitetty.
§ 13.
Koska Waltakunta on awara, asiat monet ja tärkeämmät, kuin että Kuningas yksinään woi ne selwittää; niin tarwitsee hän wirka- ja waltamiehiä, jotka hänelle ovat apuna.
§ 14.
Töiden ahkeraa hoitamista, toimittamista ja jouduttamista warten on eri Kollegiumeja asetettu, jotka, niinkuin käsiwarret ruumiissa, ulottuwat kaikkeen siihen, mitä Waltakunnassa on tehtäwä ja toimitettawa. Niillä on oikeus ja walta, jokaisella tilassansa, Kuninkaan ja oman waikuttawan toimensa ja wirkansa puolesta, hallita ja käskeä wallan-alaisiansa, muistuttaa niitä, jotka heidän huolenpitonsa ja käskynsä alaisia owat, welwollisuuksiensa täyttämisestä, waatia heiltä tili toimituksistansa ja antaa Kunink. Maj:tille niin siitä kuin omistakin töistänsä kaikki tarpeellinen ja haluttu tieto.
§ 15.
Howioikeudessa, joka on Kuninkaan Korkein Lautakunta, on Presidentti, joka opin ja laintuntemisen kautta on käynyt kelwolliseksi tuomarinwirkaan ja jolla on jäsenyksinä yksi Warapresidentti ja tawalliset Howioikeuden Neuwokset ja Asesorit. Näiden korkeiden tuomio-istuinten tulee, kunkin paikkakunnallansa, pitää huolta ja waaria, että lakia ja oikeutta nuhteettomasti ja kelwollisesti käytetään Ruotsin kirjoitetun lain, sääntöjen ja asetuksien mukaan, jotka, wääntelemättä, sanain oikean sisällyksen jälkeen, owat noudatettawat sekä tuomitessa seurattawat; että siis Howioikeudet, katsomatta etuansa, omaa woittoansa ja muita tarkoituksiansa, tekewät jokaiselle oikeutta sillä tawalla, että siitä Jumalalle ja Kunink. Maj:tille woiwat wastata, niin ettei wääryys turmelisi maata ja Waltakuntaa. Älköön ketään ritaris- ja aatelismiestä semmoisissa syytöksissä, jotka koskewat hänen henkeänsä ja kunniatansa, tuomittako muussa oikeudessa kuin Howioikeuksissa, juuri niinkuin erioikeudet ja 1615 w. oikeudenkäymis-järjestys siitä määtääwät, säätäwät ja käskewät; kuitenkin niin että tutkimus tapahtuu tekopaikalla ja ettei muita rikos-asioita, kuin henkeä ja kunniata koskewia, niiden päätettäwäksi wedetä. Howioikeuksien tulee myös tarkasti walwoa alituomareita maalla ja kaupungeissa, niinkuin myös tuomiontäyttäjiä: ja koska nämä ymmärtämättömyydestä, huolimattomuudesta tahi rahan-ahneudesta tekewät jonkun pahan, kohta toimittaa se, kunkin asian eri luontoa myöden, syytöksen, tuomion ja rangaistuksen alaiseksi; mutta jos jonkun hawaitaan tahallaan wihasta, ilkeydestä tahi lahjojen pyynnöstä wääntäneen oikeutta ja siten raadelleen omaatuntoansa ja wahingoittaneen lähimmäisensä henkeä, kunniata ja onnea, semmoinen ei saa sakolla tahi wiralta panemisella sowittaa häijyyttänsä ja pahantapaisuuttansa, waan hengen ja kunnian menettämisellä, kuinka asia vaatii, aiwan Ruotsin lain mukaan.Niin ei myöskään pidä semmoisia rikoksia sillensä jättää ja puolustuksella, welttoudella tahi ajattelemattomuudella sääliä, etteiwät niin aroissa asioissa muut saisi yltyä oikeuden wallattomaan wäärinkäyttämiseen, kun näkewät, ettei hairahduksia, rikoksia ja pahuutta seuraakaan kohtuullinen kuritus ja hywinansaittu rangaistus. Sitä wastoin pitää niitä, jotka häijyydestä, ajattelemattomuudesta tai kostonpyynnöstä herjaawilla, kunniata loukkaawilla taihi muuten solwaawilla sanoilla ja kirjoituksilla tarkoittawat tuomareita ja tuomiontäyttäjiä heidän wirkansa toimituksessa, woimatta toteeen näyttää mitä owat kantaneet ja tuoneet ilmi, kohta, kunkin asian luonnon mukaan, kowasti rangaista, niin että juonikkaat, wihaiset ja pahanilkiset ihmiset sitä kawahtaisiwt ja siitä waroituksen saisiwat; älköön kuitenkaan ketään, olkoon kuka hywänsä, kauan pidettäkö wankeudessa, tutkittawaksi ja tuomittawaksi lähettämättä.Ja ettei tuomarin puutteen-alaisuus ja ahdinko waikuttaisi wahingollista seurausta ja tulisi wiran wäärinkäyttämisen warjoksi ja puolustukseksi; niin owat ne Laamannin ja Kihlakunnantuomarin sekä käräjäkapparahat, jotka talonpoikainen kansa on myöntänyt tuomareinsa palkaksi ja elatukseksi, tarkoin korkean autuaan Kuninkaan
GUSTAV AADOLFIN Wakuutuksen mukaan wuodelta 1611, liikuttamatta käytettävät oikeaan tarkoitukseensa ja asianosaisten tuomarein palkaksi kulunkiarvion mukaan. Kuninkaan asiamiehet ja wiskaalit älkööt toimittako wirkojansa tylysti ja omaa woittoa pyytäen: Ja koska se hawaitaan, niin wastatkoon siitä lain mukaan; jota Oikeuskanslerin pitää tarkalla silmällä walwoa, ja tulee hänen myös katsoa, kuinka lakia ja asetuksia noudatetaan, ja siitä tehdä kertomus Kunink. Maj:tille. Näitä Howioikeuksia olkoon tästälähin niinkuin tähänkin asti kolme: ensimmäinen Tukholmassa, jonka alle kuuluu koko Swean Walta, niinkuin se oikeastansa wanhassa laissa nimitetään; toinen on yhä Jönköpingissä, ja tämän alle kuuluu koko Göötan Walta, sekä kolmas, Turussa istuwa, jonka alle Suomen Suuriruhtinaskunta kuuluu.
§ 16.
Kaikki toimituskunnant. tuomio-oikeudella warustetut waliokunnat tahi ylimääräiset tuomio-istuimet, olkootpa Kuninkaan tahi Säätyjen asettamia, owat, yksi- ja hirmuwallan edistyskeinoina, tästälähin häwitettäwät; ja jokaisella Ruotsin miehellä olkoon oikeus tulla tuomituksi siinä tuomio-istuimessa, jonka piiriin hän Ruotsin lain mukaan kuuluu: Mutta jos niin tpahtuisi, että joku korkeasukuinen, tahi myös Waltakunnan Neuwos, tahi myös koko Kollegiumi hairahtuisi, että se koskisi Kuningasta, Waltakuntaa tai Kruunun Majesteettia, eikä Howioikeus tahi Neuwoskunta woisi tuomita syyllisiä, niin on Waltakunnan Oikeus asetettawa, jossa Kunink. Maj:ti itse, tahi hänen sijassansa Kruununprinssi, istuu esimiehenä, tahi ensimmäinen Perintöruhtinaita, tahi myös wanhin Waltakunnan Neuwoksista, ja olkoon siinä jäsenyksinä kaikki Waltakunnan Neuwokset, Sotamarsalkki, kaikki Waltakunnan ja Kuninkaan Kollegiumien Presidentit, neljä wanhinta Howioikeudenneuwosta kaikista kolmesta Waltakunnan Howioikeudesta, yksi kenraali, kaksi vanhinta Kenraaliluutnanttia, kaksi wanhinta Kenraalimajuria, wanhin Amiraali, kaksi vanhinta Wara-amiraalia sekä kaksi wanhinta Kontra-amiraalia, Howikansleri ja kaikki kolme Waltakunnan sihteeriä; Oikeuskansleri on aina syyttäjänä ja Tutkinto-oikeuden wanhin Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan. Tämän tuomio-istuimen tulee, tutkimus tehtyänsä, kansan kuullen julistaa tuomionsa, eikä kenelläkään ole sitten waltaa sitä muuttaa ja wielä myöhemmin kowentaa; Kunink. Maj:tilla on kuitenkin walta antaa armoa.
§ 17.
Howioikeuksien jälkeen seuraa Sotakollegiumi, jossa edelleen, niinkuin tätä ennenkin, on Presidentti ja Kenraalitykistönpäämies, Kenraalimajoittaja ja tawalliset Sotaneuwokset, joiden täytyy olla luwunlaskuihin tottuneita ja jotka mieluisimmin otetaan niistä, jotka owat sota-asioissa taitawia. Tämä Kollegiumi pitää silmällä ja hoitaa Waltakunnan maa-sotawoimaa, tykistöä, jota käytetään sotakentällä ja linnoituksissa, sekä warustuslaitosta, tykkejä, asepajoja, aseita ja miekkoja, ampumawaroja ja mitä niihin kuuluu, linnojen tilaa, erittäinkin rajalla, wallituksia ja sotaa warten tehtyjä rakennuksia, sotamiesten-ottoja, pestauksia, ja katselmuksia ynnä muuta, niiden johdesääntöjen, asetusten ja Kunink. kirjeiden mukaan, jotka jo owat tai wast'edes toimitetaan.
§ 18.
Koko Waltakunnan maa- ja meri-sotawäen korkeimpine ylä- ja ala-päällyskuntinensa pitää kirjoitetun kaawan mukaan wannoa uskollisuuden ja kuuliaisuuden wala Kunink. Maj:tille, Waltakunnalle ja Säädyille. Hewos- ja jalkawäki, niinkuin myös meriwäenpito, jääwät entiseen ruotujakoonsa sekä talonpoikaisen kansan ja kaupunkien kanssa tehtyjen wälikirjojen nojalle, joita on tarkoin seurattawa ja noudatettawa, kunnes Kunink. Maj:ti ja Säädyt näkewät tarpeelliseksi siinä kohden yhteisesti tehdä jonkun muutoksen.
§ 19.
öwersti tahi muu sotapäällikkö älköön, ilman Kunink. Maj:tin omaa armollista käskyä, kutsuko mitäkään kotiinlaskettua sotawäkeä lähtöön ja matkaan, paitse tawallisiin rykmentin ja muihin kokouksiin, jollei se tapahdu Waltakunnan wihollisten äkillisesti maahan karatessa, jossa tapauksessa se on Kunink. Maj:tille kohta ilmoitettawa: ja on Kunink. Maj:tilla yksinään koko sekä maa- että meri-sotawäkensä ylipäällikkyys, niinkuin aina on ollut tawallista entisinä ja Waltakunnan loistawimpina ja onnellisimpina aikoina.
§ 20.
Kolmas Waltakunnan Kollegiumi on Amiraalikunta, jossa on Presidentti ja hänellä jäsenyksinä kaikki läsnä olewat Amiraalit ja Lippupäälliköt; mutta, näiden asioiden parempaa hoitoa warten, on neuwotteluissa Kunink. Maj:tin tykönä wähintäkin yhden merellä palwelleen ja meritoimitukseen harjautuneen Waltakunnan Neuwoksen oleminen. Tämä Kollegiumi hoitaa, holhoo ja pitää huolta Waltakunnan meriwoimasta sekä kaikesta, mikä siihen kuuluu, niin laiwojen rakentamisesta, warustamisesta ja tykittämisestä, kuin ruokawarojen hankkimisesta, laiwamiesten kutsunnoista, sukelluslaitoksista ja luotsaamisesta sekä kaikista muista siihen kuuluwista toimista ja asioista, niiden johdesääntöjen, Kunink. kirjeiden ja asetuksien mukaan, jotka jo owat toimitetut tahi tästälähin toimitetaan.
§ 21.
Neljäs Waltakunnan Kollegiumi on Waltakunnan Kanslia, jossa yksi Waltakunnan Neuwoksia aina on Presidenttinä ja hänellä jäsenyksinä yksi tahi useampi Waltakunnan Neuwos, Howikansleri, Waltiosihteerit ja tawalliset Kanslianeuwokset. Tässä Kollegiumissa toimitetaan ja kirjoitetaan kaikki säännöt, asetukset ja suostumukset, jotka koskewat Waltakuntaa yleisesti tahi myös yksityisten kaupunkien ja henkilöiden erioikeuksia; etenkin waltakirjat, kirjoitukset, sanomat ja käskyt; tähän kuuluwat myöskin kaikki Waltiopäiwien ja kokousten kirjoitukset, liitot wieraiden waltojen kanssa sekä rauhanpäätökset wihollisten kanssa, lähettiläiden oikea lähettäminen, kaikki neuwottelut, jotka Kuningas wakinaisesti pitää Waltakunnan Neuwosten kanssa tahi nämä muutamien kanssa heistä ja siitä kirjoitetut pöytäkirjat sekä se, mitä Kunink. Maj:tin kädestä ja nimessä ulosannetaan. Tämän kollegiumin tulee myös pitää kaikki tarpeellinen huoli ja waari postilaitoksesta koko Waltakunnassa ja siinä olewissa maakunnissa, niin että se, sitä warten määrätyn Ylijohtajan ohjauksella, kunnollisesti hoidetaan. Waltiosihteerien on siinä tarkasti noudatetawa ja walwottawa, että toimituskirjat Kunink. Maj:tin päätöksen sekä pöytäkirjain mukaan joutuun, oikein ja hywässä järjestyksessä walmistetaan ja ulosannetaan, wähintäkään laiminlyömättä, olkoonpa missä tarkoituksessa hywänsä. Jos joku olisi niin julkea, että antaisi ulos toimituskirjan, joka olisi Kunink. Maj:tin päätöstä wastaan, ja sillä tahtoisi hämmästyttää Kunink. Maj:tia (joka toimituskirjain paljouden tähden helposti voipi tapahtua), hän on, tutkimuksen ja laillisen tuomion jälkeen, wiraltansa pantawa ja rikoksien mukaan laillisesti rangaistawa. Älköön senwuoksi tästälähin, enemmän kuin tähänkään asti, toteltako ja seurattako mitään käskyä, jota ei oikealla wahwistusnimellä ole warustettu: sota-asiat tästä erotettuina. Tämän Kollegiumin tulee muuten noudattaa kansliajärjestystä ja niitä johdesääntöjä, kirjeitä ja Kunink. asetuksia, joita jo owat saaneet tahi wast'edes saattawat saada.
§ 22.
Kunink. Maj:ti nimittää Neuwoskunnan istuessa, kuitenkin ilman äänestyksettä, Kanslian Presidentin, Kanslianeuwokset, jotka owat Waltakunnan Neuwoksia, Howikanslerin, Oikeuskanslerin, Waltiosihteerit, Kanslianeuwokset sekä Toimitussuhteerit, ja ottaa ne, joihin hän luottaa. Samaten tehdään Kunink. Maj:tin Ministerien wieraisin howeihin.
§ 23.
Wiides Waltakunnan Kollegiumi on Kamarikollegiumi, jolla on Presidentti ja tawalliset Kamarineuwokset. Siellä on kaikkien niiden, joiden toimena Kuninkaan ja Kruunun ylöskannot ja maksut owat, käskyjä wastaanottaminen ja tilin tekeminen, niiden johdesääntöjen, Kunink. kirjeiden ja käskyjen mukaan, jotka jo owat annetut tai tästälähin annetaan. Tämän Kollegiumin tulee pitää hoito, huoli ja waari, että werot oikein ja ajoissa welotaan ja kartutetaan, maata hywin wiljellään, hoidetaan ja hyödytetään oikealla taloudenpidolla ja parannuksella, ettei myöskään waltiorahaston tuloja kawalleta, hulimattomasti hoideta ja häwitetä, waan Waltakunnan warat kaikin tawoin parannetaan, sowitetaan menoihin, pidetään waralla, hankitaan ajoissa, eikä luottamusta kadoteta, että Kunink. Maj:tilla hädän tullen woipi Waltakunnan sisä- ja ulkopuolella olla tukea, puolustusta ja apua odotettawana. Suuri meritulli ylöskantoinensa ja luwunlaskuinensa ynnä pienet tullit ja sisätulli owat asianomaisen Ylijohtajan hoidettawina ja hallittawina, ja kuuluwat myöskin Kamarikollegiumin huolen- ja waarinpitoon, jossa asianomaisille tullimiehille ja ylöskantajille waltakirjat toimitetaan ja kaikki Kunink. Maj:tille tulewa tarpeellinen wakuus haetaan.
§ 24.
Waltiokonttorissa on olewa Presidentti ja tawalliset Waltiokomisariukset. Tähän kuuluu warojen käyttäminen ja jakaminen, jonne myös kaikkien, joilla Kruunun waroja on käsissä, pitää oikeaan aikaan tulla ehdotuksinensa, niinkuin heidän johdesääntönsä sen selwästi määrääwät ja käskewät. Kulunkiarwio on myös wuosittain ja ajoissa tehtäwä, ja 1696 wuoden arwio siinä ojennukseksi ja perustukseksi pantawa, sekä niin toimitettawa, että wirkamiehet Kruunun saaliista ja tuloista saawat palkkansa. Mutta mainitusta kulunkiarwiosta ei poiketa, eikä sitä enennetä, ellei Kunink. Maj:tin ja Waltakunnan etu ja hyöty sitä wälttämättömästi waadi. Kulunkiarwiossa on olewa sekä se tietty summa käsirahoja, joka jo on jätetty Kunink. Maj:tin oman mielen mukaan käytettäwäksi, että wuosittain satunnaisiin menoihin määrätty summa, joka päätetään maksettawaksi Kunink. Maj:tin allekirjoitetun ja asianomaisella wahwistusnimellä warustetun käskyn mukaan, niitä johdesääntöjä, Kunink. kirjeitä ja asetuksia myöden, jotka jo owat annetut tahi tästälähin annetaan.
Pykälät 25-57 ja allekirjoitukset.
Takaisin historiasivuille.