Suomen ulkoasiain ministerin hra Holstin keskustelu
Tass'in edustajan kanssa


Helmikuun 10 päivänä ennen Moskovasta matkustamistaan Suomen ulkoasiain ministeri hra Holsti keskustelussaan TASS'in työntekijän kanssa kertoi Sovettiliitossa oleskelunsa vaikutelmista.

— Olen varsin onnellinen — lausui hra Holsti — että tein vierailumatkan Moskovaan, jossa en ole koskaan ennen käynyt

Keskustelussa ministeri alleviivasi, että hänen Moskovan matkallaan on erikoinen merkitys Suomen ja SSSR:n välisten suhteiden kehittymiselle.

— Monasti on puhuttu — jatkoi hra Holsti — että Suomi on ainoa maa, joka maksaa velkansa. On huomautettava, että tämä rehellisyys ei ilmene ainoastaan finanssien alalla, vaan myöskin politiikassa.

Suomi on Kansainliiton jäsen vuodesta 1921 ja Kansainliiton sääntöjen mukaan tämän kansainvälisen järjestön jäsenten on oltava sovussa keskenään. Viime aikoina on kansainvälisessä lehdistössä ollut paljon hälinää. On lausuttu olettamuksia, että Suomi muka on suostuvainen noudattamaan sellaista politiikkaa, joka ei vastaa Kansainliiton sääntöjä ja että Suomi voisi osallistua sopimuksiin sivuuttamalla Kansainliiton. Toivon vilpittömästi, että SSSR:ään tekemäni matkan jälkeen kaikki nämä huhut hälvenevät.

Tienviittana ulkopolitiikassamme on seuraava mielilause: pikkumaalla ei voi olla koskaan liiaksi ystäviä ja liiaksi vähän vihollisia.

Suurella tyydytyksellä hra Holsti puhui kohtauksistaan ja keskusteluistaan M. I. Kalininin, V. M. Molotovin, M. M. Litvinovin, Sovettiliiton marsalkan K. E. Voroshilovin, Sovettiliiton marsalkkain A. I. Jegorovin ja S. M. Budjonnyin sekä N. N. Krestinskin kanssa.

— Matkani SSSR:ään — lausui hra Holsti edelleen — antoi minulle suuren tyydytyksen. Ei voida epäilläkään etteikö molempien maiden hyvät naapuruussuhteet johtaisi hedelmällisiin tuloksiin.

Heti kun hälvenevät ne väärät huhut Suomen politiikasta, joista minä jo puhuin, voidaan järjestää sellainen yhteistyöskentely, joka täydellisesti harmoniseeraa Kansainliiton tehtävien ja tarkoitusperien kanssa.

Merkiten, että vuoden 1935 joulukuussa Suomen parlamentti yksimielisesti äänesti Skandinavian maiden kanssa yhteistyöskentelyn puolesta, hra Holsti lausui:

— Kun viime vuoden lokakuussa muodostettiin Suomen nykyinen hallitus, pääministeri hra Kallio ohjelmapuheessaan alleviivasi, että hallituksen päätehtävänä on luoda mitä ystävällisimmät suhteet maailman kaikkien kansojen kanssa, sikäli kuin se riippuu Suomen hallituksesta. Ja nyt minä Moskovassa ilolla totesin, että hallituksen päämiehen puhe täydellisesti vastaa Suomen hallituksen tämän päivän politiikkaa. Olen varsin tyytyväinen, että Suomen osoittama lojaalisuus Kansainliittoa kohtaan saa myöskin ilmaisunsa sen keskinäisissä suhteissa Sovettiliiton kanssa. Olen vakuutettu, että Kansainliiton olemassaolo on välttämätön rauhan lujittamiselle ja kollektiivisen turvallisuuden lujittamiselle koko maailmassa. Juuri siksi minä olen säilyttänyt Suomen vakinaisen edustajan paikan Genevessä.

— Minä uskon tämän kansainvälisen järjestön hyvään tulevaisuuteen — lausui hra Holsti keskustelun lopuksi. (TASS).
Lähde: NKP(b):n Leningradin Aluekomitean äänenkannattaja "Vapaus", 12.2.1937.

Talvisota | Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940.