På svenska.

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous.
1869. No 13.

Ritarihuonejärjestys

Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille,

K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n
Armossa wahwistama, Pietarissa, 21 (9) päiwänä
Huhtikuuta 1869.

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsewaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäwäksi: että sittenkuin wiimeksi pidetyillä waltiopäiwillä kokoutunut Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristo ja Aateli 24 päiwänä Toukokuuta 1867 on hywäksi ottanut Ritarihuonejärjestyksen ja alamaisuudessa jättänyt sen Meidän wahwistettawaksi, niin olemme Me hywäksi nähneet Armossa hywäksyä ja wahwistaa saman Ritarihuonejärjestyksen, waltiopäiwillä sekä Ritariston ja Aatelin kokouksissa tästedes woimassa olemaan, semmoisena kuin se sana sanalta tässä seuraa:

1 §.

Jokaisella Ritarihuoneesen sisään-otetulla suwulla on siellä, tässä alempana määrätyillä ehdoilla, istunnon ja sanan walta siinä järjestyksessä ja sen numeroluwun mukaan, jossa suku on kirjoitettu nimikirjaan, ensinnä Kreiwit, sitten Wapaherrat ja wiimeksi muut Aatelismiehet.

2 §.

Niiden henkien, jotka Keisari ja Suuriruhtinas, 11 §:n mukaan 1772 wuoden Hallitusmuodossa, koroittaa kreiwilliseen, wapaaherralliseen tahi aateliseen arwoon taikka kansuutus-oikeudella Suomen aateliksi armoittaa, pitää, kahdessa wuodessa sen jälkeen, ilmoittaman itsensä Ritarihuoneesen sisäänotettawaksi, ja siellä Ritarihuoneen johtokunnalle näyttämän Keisarin Armollinen Arwokirja alkukirjoituksena sekä asianomaiset kuitit suorittamistansa seuraamista sisäänotto-maksoista, nimittäin:

Ritarihuonekassaan,
Kreiwiltä neljätuhatta,
Wapaherralta kolmetuhatta kaksisataa, ja
Aatelismieheltä kaksituhatta neljäsataa markkaa, sekä
Neitsy-apulaitoksen kassaan,
Kreiwiltä tuhat kaksisataa,
Wapaherralta kahdeksansataa, ja
Aatelismieheltä neljäsataa markkaa, jota paitsi
Ritarihuoneen Johtokunnalle pitää ei ainoastansa annettaman kilpikirja kopioituna sekä waakunakuwaus siihen kuuluwan selityksen ja täydellisesti tehdyn elämäkertaisen sukutaulun kanssa kaikista sukuun kuuluwista hengistä, waan myös makso suoritettaman waakunalaatasta, joka Ritarihuoneen johtokunnan toimella hankitaan.

Ritarihuoneen Johtokunta lähettäköön sitten waakunakuwauksen Keisarin ja Suuriruhtinan Armolliseen tutkintoon. Heti kun hakia on saanut waakunakuwauksen takaisin, warustettuna Keisarin Armollisella päällekirjoituksella sen wahwistamisesta, antakoon hän sen ynnä kopion samasta kuwauksesta Ritarihuoneen johtokunnalle, jonka sitten tulee myönnyttää pyydetty sisään-otto ja kirjoittaa suku nimikirjaan, jonka jälkeen alkuperäinen kuwaus annetaan takaisin.

3 §.

Jos joku henki, joka ei kuulu Suomen Ritarihuoneesen sisäänotettuun sukuun, tulisi koroitetuksi tahi kansuutetuksi jompaan kumpaan korkeammista aatelisarwoista, ja ilmoittaisi itsensä sisään-otettawaksi, suorittakoon silloin maksot ei ainoastaan siltä arwolta, jonka hän on saanut, waan myös siltä eli niiltä arwoilta, joiden ohitse hän on mennyt.

Sama laki olkoon, jos Suomen aatelismies suorastansa koroitetaan kreiwilliseen arwoon.

4 §.

Ennenkuin kaikki lähinnä edellisessä kahdessa §§:ssä määrätyt tehtäwät owat täytetyt, älköön annettako kenenkään suomalaiseen kreiwilliseen, wapaaherralliseen tahi aatelisten säätyyn koroitetun hengen käyttää arwoa seuraawata arwonimeä, kilpimerkkiä ja eri-oikeuksia.

5 §.

Älköön kukaan itsellensä ottako toisen suwun nimeä tahi waakunaa.

6 §.

Mitä tätä ennen on säädetty Ritariston ja Aatelin jaosta eri luokkiin, tulee tästälähin kaiken woiman ja waikutuksensa puolesta lakkaamaan; pitäen wasta, kaikissa waaleissa ja äännöstyksissä, äänet mieslukua myöten luettaman ja se ajatus, jonka useimmat hywäksywät, säädyn päätöksenä pidettämän.

7 §.

Suwun peri-isänä on se, joka saman suwun arwoon ensinnä on koroitettu. Päämiehenä on peri-isä ja, hänen jälkeensä, wanhin miespuolinen jäsen siitä sukuhaarasta, joka kussakin polwessa on ollut wanhempi kuin kukaan suwun muista eläwistä haaroista.

Suku-urho on jokainen muu suwun miespuolinen jäsen, joka ynnä peri-isän kanssa taikka hänen jälkeensä on suwun arwosta tullut laillisesti osalliseksi.

Wanhempi suku-urho on se, joka waremmin, ja nuorempi suku-urho se, joka myöhemmin woi periä päämies-oikeuden.

8 §.

Kun waltiopäiwät owat pidettäwät, olkoon päämiehellä, joka ilmoittaa itsensä ensimäisessä tahi toisessa niistä ylöskirjoituksista, jotka 14 §:ssä mainitaan, oikeus käydä suwun puolesta istumaan. Jos ei päämies ole toisessa ylöskirjoituksessa saapuwille tullut; olkoon suku-urholla sama oikeus ja, useammista, sillä joka on päämies-oikeutta lähinnä.

Jollei ketään suku-urhoakaan ole toisessa ylöskirjoituksessa saapuwille tullut, käyttäköön se waltuusmies suwun edustusoikeutta, jonka päämies taikka se on määrännyt, joka, tämän §:n wiimeisessä kohdassa säädettyjen perustusten mukaan, hänen päämies-oikeuttansa hoitaa. Waltiopäiwäin awattua olkoon sillä päämiehellä, suku-urholla tahi waltuusmiehellä, joka ensinnä ilmoittaa itsensä, oikeus suwun edustajana Ritarihuoneesen astua. Useammista yhtä haawaa tulewista olkoon päämiehellä oikeus suku-urhon edeltä, wanhemmalla suku-urholla nuoremman ja suku-urholla waltuusmiehen edeltä.

Jos päämies on ala-ikäinen taikka jostakin niistä syistä, jotka lähinnäseuraawan §:n l, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 kohdissa luetellaan, oikeudeton Ritarihuoneessa istumaan, astukoon lähin suku-urho täydelliseen päämies-oikeuteen.

9 §.

Istunnon ja sananwallan oikeudesta Ritarihuoneessa ulossuljetaan:
1:ksi. Aatelismies, joka on Maamarsalkkina taikka toisen säädyn Puhemiehenä tahi Waltiopäiwämiehenä.
2:ksi. Aatelismies, joka ei wielä ole wiidenkolmatta wuoden ikäinen, tahi, waikka wanhempikin, on holhun alla.
3:ksi. Aatelismies, joka ei kolmena wiimeksikuluneena wuotena ole ollut maassa werolle-kirjoitettuna; älköön kuitenkaan semmoista welwollisuutta käytettäkö sitä kohtaan, joka on Keisarin palweluksessa, waikka ei Suomen wirkamiehenä.
4:ksi. Aatelismies, joka on luowuttanut omaisuutensa welkojain tyydyttämiseksi ja ei woi näyttää olewansa wapautettu heidän waatimuksista.
5:ksi. Aatelismies, joka mainetta pahentawasta rikoksesta on edeswastaukseen tuomittu taikka jätetty tulewaan aikaan.
6:ksi. Aatelismies, joka on julistettu kansalaistensa luottamuksen menettäneeksi tahi kelwottomaksi toisen puolesta puhumaan.
7:ksi. Aatelismies, joka jo on ollut walitsiamiestä tahi edusmiestä walitsemassa muun säädyn puolesta.
8:ksi. Aatelismies, joka, jos Ritarihuoneen sukutaulut eiwät selwästi osoita hänen sukujohtoansa peri-isästä, ei woi semmoista sukujohtoa todeksi näyttää.
9:ksi. Aatelismies, joka ei ole kristin-uskoa.

Päämies, joka itse on istunnon ja sananwallan oikeudesta Ritarihuoneessa ulossuljettu, ei myöskään saa muussa, kuin lähinnäseuraawan §:n mainitsemassa tapauksessa, waltuusmiestä ottaa.

10 §.

Jos päämies on täyttänyt yksikolmatta wuotta ja jos ei muu kuin ikänsä häntä estä edustusoikeutta käyttämästä, olkoon hänellä wapaus waltuuttaa toinen sisään-otettu aatelismies, istunnon ja sanan wallalla suwun puolesta istumaan.

11 §.

Waltuuskirjan laillisuuteen waaditaan: että se on joko antajan itsensä kokonaan kirjoittama ja allekirjoittama, taikka laillisesti oikeaksi todistettu, sekä sen lisäksi tehty seuraawan kaawan mukaan:

"Niille waltiopäiwille, jotka N:ssä owat pidettäwät (pidetään) ja alkawat (owat alkaneet) (päiwänä ja wuonna), waltuutetaan täten (korko- ja oma-nimi)
Kreiwillisen
Wapaaherrallisen
Aatelisen		 |
>    suwun N. N. N:o 00
|
puolesta istunnon ja sanan wallalla Ritarihuoneessa istumaan, jossa hän wälttämättömästi welwoitetaan maan woimassa olewia perustuslakeja noudattamaan.
(Paikka ja aika.)

(Oma ja korkonimi.)
(Sinetti.)"

12 §.

Tuoliriwit täysi-istuntosalissa asetetaan puoli-ympyrän muotoon maamarsalkin pöydän ympäri ja numeroidaan siten, että etumaisin tuoli sen oikealla puolella tulee olemaan ensimäisenä, sen jälkeinen tuoli toisena j. n. e. Jokainen säädyn-jäsen käy edustamansa suwun puolesta sille tuolille, joka on suwun numerolla warustettu; tullen siinä kreiwit istumaan etumaisina, sen jälkeen wapaaherrat ja sitten muu Ritaristo ja Aateli, kaikki numerojärjestyksessä.

13 §.

Sinä päiwänä, joksi Waltiosäädyt owat kutsutut kokoon, ilmoittaa Keisari ja Suuriruhtinas mitkä Ritariston ja Aatelin jäsenet Hän on Maamarsalkiksi tahi wara-Maamarsalkiksi nimittänyt.

Maamarsalkki johdattaa esimiehenä kaikki säädyn keskusteltawat asiat; ja on hänen welwollisuutensa toimittaa kutsumus täysi-istuntoon; siinä esittää asiat; ylösottaa ja johdattaa keskustelut; tehdä ehdotus päätöstä warten; ylläpitää järjestystä kokouksissa ja myös muutoin walwoa ettei mitään maan perustuslakeja wastaan sotiwata tulisi säädyssä keskusteltawaksi, kuin myös lopettaa täysi-istunto.

Maamarsalkki älköön kuitenkaan ottako osaa keskustelemiseen ja äännöstämiseen, älköönkä ehdotelko muuta, kuin mitä tarpeellista on perustuslakien, sekä Waltiosäätyjen ja säädyn erinäisten päätösten ja sen järjestyksen ja säännön toimeenpanemiseksi, jonka sääty on waltiopäiwä-asiain käsittelemistä warten määrännyt.

Jos Maamarsalkki on waltiopäiwäin aikana taudilta taikka muulta lailliselta syyltä estetty puhetta johdattamasta, astuu wara-Maamarsalkki hänen sijaansa ja paikallensa. Tämänkin estettynä ollessa, johdattaa etumainen jäsen keskustelut.

14 §.

Ennenkuin waltiopäiwät awataan, tulewat kaksi etumaisinta läsnä-olewaa jäsentä Keisarin ja Suuriruhtinaan tahi Hänen määräämän sijaisensa tykö, Maamarsalkkia wastaan ottamaan ja saattamaan häntä, sittenkuin hän on saanut maamarsalkkisauwan, Ritarihuoneesen, jossa Ritarihuoneen Johtokunnan, Ritarihuoneen sihteerin ja muiden Ritarihuoneessa palwelewain wirkamiesten pitää owella oleman Maamarsalkkia wastassa. Ensimäisenä arkiona sen jälkeen pitää Ritarihuoneen johtokunnan, edeltä tapahtuneen tiedoksi-panon jälkeen ja siinä määrätyllä tunnilla, kokoutuman ensimäistä ylöskirjoitusta toimittamaan Maamarsalkin puhetta johdattaessa, jolloin hän ei kuitenkaan ota osaa keskusteluihin ja päätöksiin muulla tawalla, kuin kuten Ritariston ja Aatelin täysi-istunnoissa. Toinen ylöskirjoitus pitää sen edellisenä päiwänä, jona Ritaristo ja Aateli, Keisarin ja Suuriruhtinaan Armollisesta kutsumuksesta, tulee waltiopäiwäin awaamista warten muiden säätyjen kanssa ko'olle, samalla tapaa pidettämän. Nämät molemmat ylöskirjoitukset tapahtuwat kahdella esiin huudolla, jotka pidetään samana päiwänä. Ylöskirjoitusta toimittakoon sittemminki waltiopäiwäin aikana Ritarihuoneen johtokunta, jonka tulee kokoutua puolen tuntia ennen kutakin täysi-istuntoa, kunnes Ritarihuonewaliokunta on tullut asetetuksi, mutta sen jälkeen samanlaisessa järjestyksessä mainittu waliokunta.

15 §.

Jokainen aatelismies, joka tahtoo waltiopäiwämiehenä käydä Ritarihuoneessa istumaan, olkoon welwollinen jossakin 14 §:n mainitsemista ylöskirjoituksista itseomaisesti itsensä ilmoittamaan. Sittenkuin hän siinä tilassa on sanonut, millä perustukselta hän tahtoo edustusoikeutta käyttää, ja todistuksensa, milloin niitä waaditaan, esiin tuonut, tutkikoot ne hänen oikeutensa tässä asiassa, jotka ylöskirjoitusta sanotun §:n mukaan toimittawat, jolloinka, jos eri mieliä ilmaantuu, useimmat äänet noudatettawina pidetään. Jos hän edusmieheksi hywäksytään, kirjoitetaan hänen nimensä ja aatelis-arwonsa kaikkien elossa olewien sukujen yli numerojärjestyksessä tehtyyn huutolistaan; jonka ohessa hänelle annetaan ei ainoastansa Ritarihuoneen sinetillä warustettu poletti, johon suwun numero ja nimi, ylöskirjoitetun ristimänimi ja, jollei hän ole samaa sukua, hänen sukunimensäkin sekä hänelle kuuluwan sijan numero, pitää oleman kirjoitettuna, waan myös yksi kappale tätä Ritarihuonejärjestystä.

16 §.

Jos suku-urho on laillisessa järjestyksessä ylöskirjoitettu, niin olkoon silloin päämiehelle oikeus, asianomaisen waltuuskirjan johdosta, käydä toisen suwun puolesta istumaan. Waltuuskirjan antanut päämies olkoon niiden Waltiopäiwäin aikana waltiopäiwämies-oikeuden käyttämisestä eroitettu, paitsi milloin waltuusmies on kuollut, oikeutensa menettänyt, ulkomaalle matkustanut, taikka polettinsa takaisin jättänyt.

Päämiehen kuollessa astukoon suwun puolesta ylöskirjoitettu waltuusmies siltä istuimelta, jota hän saman suwun puolesta on hallinnut. Sama laki olkoon, jos päämies on edustusoikeutensa menettänyt.

Jos waltiopäiwämies lähtee pois waltiopäiwiltä ja on, ilman Maamarsalkin luwatta tahi ilmoitetutta laillisesta esteettä, jonka sääty tutkii, sieltä yli kolme wiikkoa poissa, astukoon pois jääneen sijalle toinen semmoinen henki, joka 8 §:n sääntöjen mukaan siihen on oikeutettu.

Jos joku waltiopäiwäin aikana tulee jonkun korkeampi-arwoisen suwun päämieheksi, taikka jos waltuusmies saa päämies-oikeuden oman sukunsa puolesta ja käy sen nimessä istumaan; pidettäköön hän kuitenkin siinä walitsiamiehen tahi waliokuntajäsenen toimessa, joka hänelle on uskottu.

17 §.

Jollei Ritarihuoneessa olewat sukutaulut anna täydellistä selkoa jonkun semmoisen hengen syntymäwuodesta ja päiwästä, joka ensi kerran ilmoittaa itsensä waltiopäiwämieheksi; pitää hänen, jos niin waaditaan, laillisilla todistuksilla osoittaman ikänsä. Jos hakija wäittää niitä ylöspanoja wääriksi, jotka hänestä sukutauluun siitä owat tehdyt, ja tarkempaa selitystä waaditaan, sopiiko häntä waltiopäiwämieheksi hywäksyä; niin älköön hänelle polettia annettako, ennenkuin hän on semmoisen selityksen hankkinut. Jos useammat samalla kertaa waatisiwat päämiesoikeutta tahi lähempätä suku-urhon oikeutta saman suwun puolesta, taikka walittaisiwat että poletti wääräksi wäitetyn sukutaulun mukaan on annettu; niin tulee silloin se, jolta sukutaulun mukaan siihen on lähinnä oikeus, kirjoitettawaksi tahi kirjoitettuna edellensä olemaan, kunnes toinen on paremman oikeutensa asianomaisesti todistanut.

18 §.

Jos samassa ylöskirjoituksessa esille tuodaan kaksi tahi useampia saman päämiehen antamia waltuuskirjoja suwun puolesta, hyljättäkööt ne kaikki. Jos semmoisia waltuuskirjoja eri ylöskirjoituksissa esiin tuodaan, kelwatkoon, kunnes toisin siitä päätetään, se, joka ensinnä esille tuotiin. Kummassakin tapauksessa pitää kuitenkin Ritarihuonewaliokunnan wiipymättä tutkia asian laita ja semmoisen epäjärjestyksen syyt, sekä siitä ilmoittaa Ritaristolle ja Aatelille, joka tarkastaa owatko kentiesi erinomaiset syyt waikuttaneet monen waltuuskirjan antamisen, jolloin asia saisi siksensä jäädä, wai onko tässä tapahtunut epäjärjestys sellainen, että waltuuskirjan antaja sentähden pidettäköön niiltä waltiopäiwiltä istunnon ja sananwallan menettäneenä Ritarihuoneessa, jossa jälkimäisessä tapauksessa hänen waltuusmiehensä, jos se jo on sisään otettu, lakkaa säädyn kokouksiin ja keskusteluihin osaa ottamasta.

Ennenkuin toinen ylöskirjoitus on tapahtunut, älköön semmoisissa säätyä koskewissa asioissa päätöstä tehtäkö, jotka toistaiseksi lykkäystä sietäwät.

19 §.

Jos pääsypoletti on joltakin Ritariston ja Aatelin jäseneltä kielletty, olkoon hänellä oikeus saada waatimuksensa, Ritarihuoneen johtokunnan tahi Ritarihuonewaliokunnan Esimiehen kautta, ensinnä tulewassa täysi-istunnossa Ritaristolle ja Aatelille ilmoitetuksi, joka lopullisesti ratkaisee asian.

20 §.

Ritariston ja Aatelin kokoushuoneesen älköön waltiopäiwillä ketään päästettäkö, ennenkuin hän owella wahtina olewalle hengelle on waadittaissa näyttänyt asianomaisen pääsypoletin. Jos joku jäsen, lainaamalla polettinsa, on oikeuttomalle hengelle hankkinut tilaisuuden päästä säädyn kokouksiin, pitää Ritarihuonewaliokunnan heti tutkia asia ja siitä Ritaristolle ja Aatelille ilmoittaa, joka täysi-istunnossa tutkii ja päättää, onko se jäsen, joka näin on wäärinkäyttänyt polettinsa, julistettawa istunnon ja sananwallan kadottaneeksi Ritarihuoneessa waltiopäiwäin koko loppu-ajalta.

21 §.

Ensimäisenä arkiona waltiopäiwäin awaamisen jälkeen tulee Ritariston ja Aatelin walita kolmekolmatta istunnon ja sanan waltaisiksi kirjoitettua jäsentä säädyn walitsiamiehiksi. Näiden walitsiamiesten pitää, wiimeistäänki kahdeksassa päiwässä waltiopäiwäin awattua ja Maamarsalkin heitä täysi-istunnossa siihen käskettyä, tiedoksi panon kautta julistettawana päiwänä ja tuntina kokoutuman ja walita sekä seitsemän jäsentä Ritarihuonewaliokuntaan ja jäseniä niihin muihin Waliokuntiin, jotka waltiopäiwillä tulewat asetettawiksi, että myös tarpeeksi monta warajäsentä; ja tulkoon ainoastansa se waliokunnan jäseneksi walituksi, joka on istunnon ja sanan waltaiseksi Ritarihuoneessa kirjoitettu. Ennenkuin tämä waali on tapahtunut, ei walitsiamies saa toimestansa sanoutua pois. Sitten olkoon se samoilla ehdoilla luwallista, kuin waliokunnan jäsenestä alempana sanotaan.

Waali toimitetaan eriksensä jokaista waliokuntaa warten, sillä tawalla kuin siitä 22 §:ssä edellensä määrätään. Wähintäänki kahdeksantoista läsnä-olewan walitsiamiehen pitää waaliin ottaman osaa ja allekirjoittaman siinä pidetty pöytäkirja, joka heti sinetillä lukittuna Ritarihuoneen sihteerille annetaan.

Sekä walitsiamiehen että waliokuntajäsenen toimi saadaan samalle miehelle uskoa.

22 §.

Kaikissa waaleissa on waarin-otettawa että nimiliput pitää, kelwataksensa, oleman yksinkertaiset, suljetut ja niin hywin oikeat henkien lukumäärän, kuin selwät heidän nimiensä suhteen.

Niissä tapauksissa, jolloin wissi määrä warajäseniä samassa tulee walittawaksi, awonaisuuden tapahtuessa toimeen astumaan, owat ne eri waalien kautta walittawat. Niiden henkien wäli, jotka waalissa owat saaneet yhtä monta ääntä, ratkaistaan arwalla.

23 §.

Maamarsalkki saa korkeintansa neljälle walitsiamiehelle samalla kertaa, siinä järjestyksessä kuin he sitä pyytäwät, antaa luwan matkustaa waltiopäiwiltä pois; kumminkaan ei pitemmäksi kuin kolmen wiikon ajaksi; olkoon kuitenkin Maamarsalkin wallassa, tutkinnon mukaan, erinäisissä tapauksissa antaa useammillekin walitsiamiehille lupa wastamainituksi ajaksi paikalta pois lähteä.

24 §.

Walitsiamiehet ja säädyn erinäisen waliokunnan jäsenet määrääwät keskenänsä puheenjohtajan kokoukselle waalin kautta.

25 §.

Sillä, joka jo ennen on walittu jäseneksi kahteen waliokuntaan, olkoon oikeus sanoutua pois hänelle annetusta enemmästä osanotto-toimesta waliokunta-töissä; mutta muutoin on säädyn wallassa, ilmoitetun esteen tutkittua, päättää woipiko walitsemansa waliokunnan-jäsen saada tällaisesta toimesta wapautusta.

Maamarsalkilla olkoon walta antaa korkeintansa kolmannelle-osalle kerrallansa samassa waliokunnassa olewista Ritariston ja Aatelin jäsenistä, siinä järjestyksessä kuin he sitä pyytäwät, wirkawapautta, kuitenkaan ei pitemmäksi kuin kolmen wiikon ajaksi; ja astukoon niin kauaksi asianomainen warajäsen poissa-olewan siaan. Yhtä pitkäksi ajaksi saatetaan wapaus warajäsenellekin myöntää, jonka sijaan silloin, jos niin tarwitaan, toinen warajäsen pitää walita.

Jos joku Ritariston ja Aatelin waliokuntajäsen laillisen esteen tähden ei saata tulla waliokunnan kokoukseen, ilmoittakoon siitä waliokunnan esimiehelle, joka panee asianomaiselle warajäsenelle kutsumuksen, silloin tulla hänen sijaansa waliokunnassa istumaan.

Warajäsenet niissä waliokunnissa, joihin useampia kuin yksi walitaan, käykööt siinä järjestyksessä istumaan, kuin owat walitut. Jos useampia on samassa waalitilaisuudessa walittu, käyköön se ensinnä waliokuntaan, joka on saanut enimmät äänet.

Esteen tullessa warajäsenelle, ilmoittakoon hän sen waliokunnan esimiehelle.

26 §.

Walitsiamies tahi waliokunnan-jäsen älköön laillisetta esteettä taikka lupaa saamatta jääkö walitsiamiesten tahi waliokunta-kokouksesta pois, sen seurauksen uhalla, jonka 36 §:ssä mainittu järjestyssääntö määrää. Jos niin kuitenkin kolmessa peräkkäisessä kokouksessa tapahtuu, olkoon hän, jos sitä waaditaan, waltiopäiwämiesoikeutensa niiltä waltiopäiwiltä menettänyt. Sama laki olkoon jos walitsiamies tahi waliokunnan-jäsen, laillista estettä näyttämättä, wiipyy poissa kaksi wiikkoa yli hänelle annetun lupa-ajan; pitäen, milloin niin tapahtuu, walitsiamiesten tahi waliokunnan esimiehen siitä Ritaristolle ja Aatelille heti ilmoittaa.

27 §.

Laillisilla esteillä tässä Ritarihuonejärjestyksessä ymmärretään semmoiset esteet, jotka Oikeudenkäymiskaaren 12 luwun l §:ssä mainitaan. Jos muita siinä ei lueteltuja erinomaisia poissa-olon syitä esiin tuodaan; kuulukoon niiden tutkiminen Ritaristolle ja Aatelille täysi-istunnossa.

28 §.

Sekä Ritariston ja Aatelin täysi-istunnot, että walitsiamiesten ja waliokuntakokoukset owat edeltäpäin ilmoitettawat tiedoksi-panon kautta, joka edellisenä päiwäna wiimeistäänkin kello kahdeksan illalla pitää ulosannettaman. Jos aamupuolen täysi-istunnossa sen jatkaminen iltapuolella katsottaisiin tarpeelliseksi, niin pitää se täysi-istunnossa ilmoitettaman ja eri tiedoksi-pano siitä heti ulosannettaman.

29 §.

Täydellinen päiwäkirja kaikista säädyssä esiin tulewista asioista pitää jokaisilla waltiopäiwillä oleman Ritarihuoneen kansliassa käsillä.

Esityslista pitää kutakin täysi-istuntoa warten tehtämän ja yhdessä kappaleessa oleman edellisenä päiwänä sekä kokouksen aikana Ritarihuonesalissa saatawilla. Jos esitysjärjestyksessä sitten joku muutos tapahtuu, niin on se heti listaan merkittäwä.

30 §.

Kun, waliokunnan mietintöjä esiteltäessä, semmoisia suullisia muistutuksia niitä wastaan tehdään, jotka takaisinlykkäykseen saattawat, niin owat ne, ennen kolmannen päiwän loppua, kirjoitettuina Ritarihuoneen kanslialle annettawat. Jollei sitä tehdä, laitetaan asia waliokunnalle muistutusten kanssa siinä muodossa, kuin ne owat pöytäkirjaan otetut. Kirjalliset lauseet annetaan heti ylöslukemisen jälkeen pöytäkirjaan.

Kahdeksassa päiwässä kunkin täysi-istunnon jälkeen on pöytäkirja säädylle tarkasteltawaksi luettawa, jollei enemmän aikaa siihen erinäisissä tapauksissa anneta.

31 §.

Täysi-istunnossa on jokaisella säädyn jäsenellä oikeus pöytäkirjaan wapaasti puhua ja lausua mielensä kaikissa asioissa, joita silloin käsitellään, ja kaiken sen laillisuudesta, mitä säädyssä tapahtuu; jokainen puhuu seisallaan ja sialtansa, siinä järjestyksessä, jossa hän sitä warten on ilmoittanut itsensä ja ylöshuudetuksi tulee; ja älköön kenelläkään olko oikeutta puhua pöytäkirjasta siwuitse.

Älköön kukaan rohjetko lausua loukkaawia, pilkallisia tahi muuten sopimattomia sanoja Hallituksesta tahi yksityisistä hengistä. Jos tämä tapahtuu, saakoon Maamarsalkki kieltää hänen puhumasta ja tutkikoon sitten Ritaristo ja Aateli, saako asia siksensä jäädä, wai pitääkö hänen saada Maamarsalkilta nuhteita, taikka waatiiko asian laatu sen jättämistä Ritarihuonewaliokunnan käsiteltäwäksi. Wiimeksi mainitussa tapauksessa tulee Ritarihuonewaliokunnan antaa Ritaristolle ja Aatelille lausunto, onko kysymyksen-alainen henki joko niiden waltiopäiwäin ajaksi istunnon ja sananwallan oikeudesta Ritarihuoneessa ulossuljettawa, taikka asia annettawa oikeuden käsiteltäwäksi. Ritaristo ja Aateli esille ottakoon sitten asian täysi-istunnossa päätettäwäksi; ja älköön ketään jäsentä tässä sanotusta syystä ulossuljettako taikka asian antamista oikeuden käsiteltäwäksi päätettäkö, jollei wähintäänki wiisi kuudesosaa äännöstämässä olleista säädyn jäsenistä siihen ole yhdistynyt.

32 §.

Kun asia on lopullisesti päätettäwä, pitää kaikki siihen kuuluwat asiakirjat ylösluettaman, jos joku säädyn jäsen sitä waatii. Älköön mitään asiaa, josta on keskusteltu, otettako lopullisesti päätettäwäksi, ennenkuin sääty, Maamarsalkin kysyttyä, on julistanut keskustelun lopetetuksi; ja pitää sen jälkeen äännös-esitys, keskustelun johdosta, tehtämän. Jos waliokunnan mietintö kokonaisenaan tahi muu kysymys woipi tulla myönnettäwäksi tahi hyljättäwäksi, pitää Maamarsalkin ensimäinen äännös-esitys olla myöntämisestä. Jos siihen wastataan kieltämällä, on seuraawa esitys sowitettawa sen mukaan mitä asiasta keskusteltaessa on muistutettu tahi lausuttu. Jos asiassa on useampia osia, joita ei hywästi sowi yhdessä päättää, pitää eri esitys kustakin osasta tehtämän nyt sanotussa järjestyksessä.

Esitys, jonka Maamarsalkki päätöstä warten tekee, pitää aina niin muodostettaman, että siihen woipi wastata ainoastaan "jaa" tahi "ei". Muistutuksia esityksen lausemuodon suhteen käyköön kyllä tehdä, mutta mitään uutta keskustelua itse asiassa älköön sallittako. Sittenkuin tämä esitys, sellaisena kuin sääty sen on hywäksynyt, on esitetty ja wastattu, ilmoittaa Maamarsalkki miten hän on annetun wastauksen käsittänyt. Jos tätä wastaan ei muistutusta tehdä, pitää se jäädä pysywäksi ja päätös kirjoitettaman sen wastauksen mukaan, jonka Maamarsalkki on julistanut woittopuoliseksi. Säädyn jäsenellä, joka ei hywäksy Maamarsalkin käsitystä säädyn wastauksesta, olkoon oikeus äännöstämistä pyytää, jota älköön kiellettäkö.

Kun on äännöstettäwä, pitää äännös-esitys ja selwä wasta-esitys kirjallisesti tehtämän ja tarkastettaman sekä äännöstäminen suorastaan sen perästä toimitettaman; mutta esitystä älköön tehtäkö äännöstämisen tarpeellisuudesta, älköönkä myös äännöstämistä siitä, sallittako.

33 §.

Äännöstäminen toimitetaan lipuilla, joihin on painettuna "jaa" tahi "ei". Jaa- ja ei-lippujen wälillä, jotka esiin annetaan yksinkertaisinä ja suljettuina, ei saa olla mitään ulkonaista eroitusta; ja pitää näitä lippuja äännöstyksen aikana aina oleman eri paikoilla Ritarihuonesalissa saatawina.

34 §.

Waalinpitoon tahi äännöstykseen ruwettaissa on esiinhuuto pidettäwä ylöspanolistan mukaan, ja Maamarsalkki käskeköön neljä säädyn-jäsentä pöydän ääreen istumaan niiden lukumäärän ylöspanemista warten, jotka esille-huutoon saapuwille tulewat. Ne, jotka samaan tuoliriwiin kuuluwat, astukoot, tuoliriwin numeroa ylöshuudettaissa, maamarsalkkipöydän luoksi, ja jokainen esille tuokoon, hänen nimeänsä huudettaissa, waali- tahi ääntösetelinsä. Äännöstämisessä pitää Maamarsalkin, ennenkuin liput awataan, ulosottaa yksi niistä ja heti panna se sinetillä lukittuna erillensä. Jos, muut liput yhteenluettua, äänet nähdään tasan jakautuneeksi, on erilleen pantu lippu awattawa ja päätöksen tekewä. Liput owat Maamarsalkin awattawat sekä hänen ja niiden jäsenten tutkittawat, jotka pöydän ääressä istuwat, jolloin wiimeksimainitut kirjoittawat eri pöytäkirjat, jotka, äännöstyksen pidettyä tahi waalin lopetettua, toisiinsa werrataan. Sitten walmistetaan äännöstys- tahi waali-pöytäkirja, joka heti säädylle luetaan.

Päätöstä wastaan saakoon se, joka päätökseen ei ole yhdistynyt, ilmoittaa eriäwän ajatuksensa pöytäkirjaan, mutta tämä älköön missään tapauksessa saattako uuteen keskustelemiseen näin jo päätetystä asiasta.

Maamarsalkki älköön kieltäytykö säädyn keskusteltawaksi esiinottamasta säädyn-jäsenen nostamaa kysymystä, taikka jo esiinotetusta säädylle esitystä asettamasta, paitsi milloin näkee kysymyksen sotiwan perustuslakia tahi asiasta jo tehtyä päätöstä wastaan, taikka muutoin olewan niin arkalaatuisen, että se ei sowi tulla keskustelun-alaiseksi, jolloin hänen myös pitää tällaisen kiellon syyt joka kerta ilmoittaman.

Päätöstä ei saa tarkastaessa muuttaa, mutta sellaisia lisäyksiä käy siihen kyllä tehdä, jotka eiwät waikuta muutosta päätöksessä. Mitä säädyn-jäsen on lausunut, ja siitä syntynyt keskustelu, woidaan hänen suostumuksellaan ja säädyn myöntämällä pöytäkirjaa tarkastettaessa jättää siitä pois: kuitenkaan ei sellaista, johon päätös selwästi perustuu.

Säädyn-jäsenellä, joka ei ole ollut läsnä kun päätös jossakin asiassa tehtiin säädyssä, olkoon lupa sittemmin pöytäkirjaan ilmoittaa ettei hän siihen päätökseen ole osaa ottanut, waan älköön saako mitään muistutusta sitä wastaan tehdä.

35 §.

Jos ketään Ritariston ja Aatelin jäsentä siitä syytetään, että hän, itse taikka toisten kautta, on rahalla tahi lahjoilla koettanut waalissa tahi äänestyksessä hankkia ääniä, taikka äänensä palkintoa wastaan antanut; julistakoon Ritaristo ja Aateli hänen täysi-istunnossa, jos hän, tutkinnon jälkeen Ritarihuonewaliokunnassa, tämmöiseen kelwottomaan menetykseen syypääksi nähdään, istunnon ja sananwallan Ritarihuoneessa menettäneeksi, ensimäisellä kerralla silloin olewilta waltiopäiwiltä, ja, jos hän wielä siitä tawataan, ijäksi paiwäksi; älköön kuitenkaan ketään jäsentä tämmöisestä syystä ulossuljettako, jollei wähintäänki wiisi kuudesosaa säädyn äännöstömässä olewista jäsenistä ole siihen päätökseen yhdistynyt.

36 §.

Ritariston ja Aatelin kokousten keskusteluissa käytetään maan wirallista kieltä; ja on muuten eri järjestyssääntö jokaisille waltiopäiwille tehtäwä ja Ritarihuonesaliin noudatusta warten tiedoksi pantawa.

37 §.

Ritariston ja Aatelin määrättäwänä on, millä ehdoilla ja waariin-ottamuksilla wierasten kuunteliain sallittanee olla säädyn kokouksissa läsnä. Ne Ritariston ja Aatelin jäsenistä, jotka eiwät ota waltiopäiwäkeskusteluihin osaa, saawat kuitenkin aina olla istunnoissa läsnä, jollei erinäisissä tapauksissa toisin päätetä.

38 §.

Kaikilla waltiopäiwillä walitsee Ritaristo ja Aateli täysi-istunnossa seitsemästä jäsenestä kokoonpannun Ritarihuone-Johtokunnan. Sittenkuin näin monta jäsentä on walittu sekä wiisi warajäsentä, walitaan näistä jäsenistä esimies ja warajäsen hänelle. Mainittu Johtokunta, jonka toimi kestää ensinnätulewiin waltiopäiwiin, toimittaa ja hoitaa Ritarihuoneen asiat sille annetun johtosäännön mukaan, joka myöskin on Ritarihuoneen palwelusmiesten noudatettawana.

39 §.

Ritarihuoneen Sihteeri ja Kamreeri sekä muut palwelusmiehet asetetaan wirkoihinsa sillä tapaa kuin Ritaristo ja Aateli määrää.

40 §.

Ritarihuonewaliokunnan tulee, paitsi muuta, jo nimitettyä, tutkia Ritarihuoneen ja aatelisen neitsy-apulaitoksen asiain hoitoa sitte wiimeisten waltiopäiwäin, kuin myös tarkastaa Ritarihuoneen Johtokunnan hallussa olleet kassat, pitäen tästä kaikesta, sekä Ritarihuoneen Johtokunnan annettawasta kertomuksesta, waliokunnan antaa Ritaristolle ja Aatelille lauseensa, ehdotuksella niihin muutoksiin, jotka waliokunta jossakin suhteessa näkee tarpeellisiksi, niin warhain että Ritaristo ja Aateli ennen waltiopäiwäin loppua saattanee tutkia, onko johtokunta welwollisuutensa oikein täyttänyt sekä, asian niin ollessa, määrätä päästökuitin antaminen. Ja tulee Ritarihuone-waliokunnan muuten noudattaa mitä tämä Ritarihuonejärjestys säätää, kuin myös ne perustuslaeissa Säätyjen waliokunnille annetut määräykset, jotka Ritarihuonewaliokuntaan sowittaa woidaan.

41 §.

Kuin täysi-istunnossa kysymys nousee muutoksesta tässä Ritarhuonejärjestyksessä, pitää asia aina Ritarihuonewaliokuntaan lykättämän, jonka tulee Ritaristolle ja Aatelille siitä antaa mietintö. Jos sääty, tämän johdosta, päättäisi mitään muutosta tahi lisäystä Ritarihuonejärjestykseen, jätettäköön sama päätös alamaisuudessa Keisarin ja Suuriruhtinaan Armolliseen wahwistamiseen, ja tulee, jos se muuttamatonna hywäksytään, heti woimaansa käymään; mutta jos Keisari ei hywäksi näkisi hywäksyä ehdotusta, tulee Ritariston ja Aatelin tulla Keisariin uudella ehdotuksella. Sillä wälin olkoon entinen Ritarihuonejärjestys muuttamatta woimassa.

Jos waltiopäiwäin ollessa joku semmoinen muutos perustuslakeihin hywäksytään, joka tekee sen mukaan sowitetun ojennuksen Ritarihuonejärjestyksessä tarpeelliseksi, pitää Ritarihuonewaliokunnan itsestään Ritaristolle ja Aatelille laittaa semmoisen ojennuksen ehdotus.

42 §.

Sittenkuin Säädyt owat kotiin lasketut ja Maamarsalkki Ritarihuoneessa on lopettanut Ritariston ja Aatelin kokoukset, jättää Maamarsalkki sauwan etumaiselle läsnä-olewalle jäsenelle, joka kuuden waliomiehen kanssa säädystä heti löydyttää itsensä Keisarin ja Suuriruhtinaan taikka Hänen määräämän sijaisensa tykönä, takaisin antamaan maamarsalkkisauwan; jonka jälkeen ei mitään muuta kokousta niillä waltiopäiwillä tapahdu.

43 §.

Tämän Ritarihuonejärjestyksen kautta tulewat Ritarihuonejärjestys 6 päiwältä Kesäkuuta w. 1626 ja lisäykset siihen 3 päiwältä Marraskuuta w. 1778 woimastansa ja waikutuksestansa lakkautetuiksi.

Edelläseisowan Ritarihuonejärjestyksen tahdomme Me Armossa hywäksyä ja wahwistaa; ja olemme Me, enemmäksi wakuudeksi, tämän Omakätisesti allekirjoittaneet, joka tapahtui Pietarissa 9 (21) päiwänä Huhtikuuta 1869.

ALEKSANDER.

Ministeri-Waltiosihteeri, Kreiwi ARMFELT.

Ritarihuoneeseen kirjoitetut suvut 1872.

Valtiopäiväjärjestys 21.4.1869

Takaisin sisällysluetteloon.