Tiistaipäiwä.

Puheenjohtajaksi astui Salomon Hellsten.
Kirjurina toimi Mikko Uotinen.
Laulettiin kokouksen aluksi "Köyhälistön laulu".

Kokoukselle oli saapunut seuraawa terwehdys:

"Turun Kaakelintekijäin ammattiosasto päätti t. k. 7 päiwänä pitämässään kokouksessa kirjeellä ilmoittaa myötätuntoisuutensa sekä toiwomuksensa arwoisalle kokoukselle, koska ammattiosasto huonojen rahawarojensa tähden on pakotettu olemaan lähettämättä edustajaa kokoukselle. Toiwoo Turun Kaakelintekijäin ammattiosasto kuitenkin lämpimästi ammattijärjestön perustamista sekä että työnne wastaisessa maamme työwäenliikkeessä olisi hedelmiä kantawa.

Puolueterwehdyksellä:
Turun Kaakelintekijäin ammattiosasto."

Keskustelua sääntöehdoituksesta.

Puheenjohtaja huomautti, että ne puhuisiwat, joilla on tehtäwänä muutosehdotuksia.

2 §.

Paasiwuori: selwitteli tehtyjä muutosehdotuksia. Pykälän 2 kohtaa wastaan oli tehneet muutosehdotuksia Wihdin puuseppäin a. o., Tampereen wärjäys- ja walkaisuammattiosasto, Kaakeli-, Fajanssi- ja Uunintyöntekijäin liittoneuwosto, ehdottaen sen jälkimäisen osan poistamista. Säännöissä olewalla rajoituksella on tarkoitus estää liittojen hajoaminen. Kiwityöntekijät y. m. woiwat hajaantua kahteen tai kolmeen liittoon, ne ei kannata, eiwät saa edes wirkailijoita palkatuksi. Jos yhdistykset saisi suorastaan kuulua järjestöön, ei ne suorittaisi welwollisuuksiaan liittoa kohtaan, ei maksaisi liitolle maksuja, kun järjestöön pääsee halwemmalla.

Keskustelussa lausuttiin seuraawaa: Ei ole tarpeellista tehdä muutoksia, hywäksytään ehdotus sellaisenaan se on parasta. (Lehokas). Ehdottaisin seuraawan muutoksen pykälän ensi kohtaan: 1) Ammattiliitot, paikallisjärjestöjen ne osastot joilla ei ole liittoa ja ne osastot ja yhdistykset joilla ei ole tilaisuutta liittyä paikallisjärjestöihin tai liittoon j. e. p. Pykälän 3 kohdan ehdotan kuuluwaksi: Ammattiliiton on liityttäwä ammattijärjestöön kaikkine yhdistyksineen ja osastoineen. Säännöissä olewa kohta on kauheaa. (Hytönen). Puheenjohtajan ja sihteerin nimi on ilmoitettawa järjestölle, lisäys on tehtäwä pykälän 4 kohtaan. (Nyberg). Käsitän tämän pykälän tarkoittawan estää yhdistyksiä eroamasta litosta, kuten Paasiwuori on selittänyt, että se estää uusien liittojen syntymisen. (Perttilä). Kiwityöntekijäin a. o:n edustajakokous tahtoo pykälän 6 kohtaan lisäyksen, että täytyy tieto lähettää 14 päiwän kuluessa. (Lähdemäki). Jos tulewaisuus jossain liitossa katsoo wälttämättömäksi eroamisen ja uuden liiton perustaminen on sallittawa. Poistettakoon 2 kohdan jälkimmäinen osa. (Taiwola). En näe waaraa siinä, että paikallisjärjestöt ilman niitä määräyksiä, joita Hytönen täällä on tehnyt, kuuluwat järjestöön. Helsinkiläisille lienee Hytösen ehdotus hywä, ei maalaisille. (Leppänen). Jos liitto tahtoo kajota jonkun sellaisen erimielisyyden, kuten kristillisyyden, waltiollisen katsantokannan tai muun sellaisen, on se estettäwä, mutta jos taloudelliset asiat pakoittawat, sallittakoon se. Näin ei Perttilän eikä Paasiwuoren selitykset ole ristiriitaisia. (Lehokas). Paikallisjärjestöt ei saa olla edullisemmassa asemassa kuin liitot, eikä ammattijärjestöihin kuuluwat osastot kuin liiton osastot. (Hytönen). Ehdotettu 14 päiwän ajan määrääminen pykälän 6 kohdassa olewaan tehtäwään on turhaa, sillä 8 § se on ja ei sitä tarwitse joka pykälässä sanoa (Paasiwuori).

Kokous päätti kättennosto-äänestyksellä, waltawalla enemmistöllä pykälän hywäksyä sellaisenaan.

3 §.

Paasiwuori: Tätä pykälää wastaan on tehneet muistutuksia: Helsingin maalari a. o. ehdoittaen että werot suoritetaan puoliwuosittain ja että näin jäsenten puolesta myös suoritetaan weroa 15 penniä. Helsingin malliweistäjäin a. o. että miehet suorittaisi 25 penniä, naiset 15 penniä neljännes wuodessa weroa. Walajain a. o. että oppilasmaksut on määrättäwä. Hangon metallityöntekijäin a. o. että pykälän 2 kohta on tehtäwä selwemmäksi, mutta ei sano miten. Helsingin maalarien a. o., että yksi kerta maksuista myöhästynyt saisi heti kaikki oikeudet rästinsä suoritettua. H:gin muurari a. o. ehdottaa: että toimikunnalla olisi oikeus myöntää helpoitusta lakkojen j. m. kautta kärsiwille osastoille werojen suorituksesta.

Keskustelussa lausuttiin seuraawaa:

On liittoja, jotka owat jo wuosimaksunsa tämän ehdoituksen perusteella määrännet, joten ei pidä maksua ehdotuksessa olewasta määrästä korottaa. Werot kannettakoon puoliwuosittain, kaksi kuukautta annetaan armon aikaa, ennenkuin eroitetaan. (Mustonen.) Ehdotan seuraawan muutosehdotuksen: "Ammattijärjestön toiminta-rahoiksi suorittaa kukin liitto, paikallisjärjestö, ammattiyhdistys tai osasto, jokaiselta wuosineljänneksen alussa olewalta miesjäseneltä 15 ja naisjäseneltä 10 penniä, joista maksuista 1/3 siirretään apurahastoon. " (Heinonen.)

On osastoja, joissa ei woi suorittaa weroja lakkojen kautta paikallisjärjestölle ja sen mukaan jääkö koko paikallisjärjestö pois ammattijärjestöstä. Tästä on tehtäwä muutos (Nyqwist). Maksut on määrätty liian pieniksi, jos me kerran perustetaan ammattijärjestö, pantakoon maksut niin suureksi, että näillä woi tehdä jotakin (Piispanen). Kymin aputyöntekijäin a. o. ehdottaa:
Jos kuluwan neljänneswuoden jäsenmaksut eiwät ole neljänneswuoden lopussa suoritetut ilman pätewää syytä, katsotaan sellainen liitto, paikallisjärjestö tai yhdistys ammattijärjesteöstä eronneeksi, waan pääsee uudestaan liittymään rästinsä suoritettuaan, mutta menetellään samalla tawalla kuin wasta liittyneen kanssa (Nurminen). Tehtäköön pykälän 2 kohtaan seuraawa muutos:
Nämä maksut tulee lähettää amm. jär. toimikunnan waltuuttamalla wiimeistään ennen kunkin wuosineljänneksen wiimeisen kuukauden loppua. (Manninen). Maksut suorittawat puoliwuosittain. (Korhonen). Kun suorittaa rästissä olewat werot, saakoon osasto täydet oikeudet. (Koskinen). Luettiin Suomen metallityöntekijäin ehdotus, että maksuksi tulisi kymmenen penniä mieheltä ja 5 penniä naiselta. - Ensimmäisen kuukauden loppuun annettakoon aikaa. (Pitkänen). On liewennettäwä näitä pykäliä. Ei edes pienet ammattiosastot saa näin nopeaan werojaan kootuksi. (Lindqwist). Maksu olkoon 15 penniä kaikilta. Kun kerran on oikeudet, olkoon welwollisuudetkin tasaiset. Nämä kohdat opettawat täsmällisyyteen ja se on hywä. (Helle). Werotus järjestettäköön niin, että kaikilta 15 penniä paitsi oppilailta 10 penniä. (Koskinen). Kun sääntöehdoitusta laadittiin asetettiin naisille alempi weroitus siksi että heillä on alemmat palkat. Ei siinä tasa-arwoisuutta ole loukattu. (Paasiwuori).

Kättennosto-äänestyksellä hywäksyi kokous muuten, paitsi 4 kohdan lähetti muuttamista warten toimituswaliokunnalle.

Ilmoitettiin, että lakossa olewien towerien hywäksi toimeenpantu keräys on tuonut 157 mk. 64 penniä ja 25 kopeekkaa, jotka on jätetty ammattiliittowaliokunnalle, rahastonhoitaja E. Perttilälle.

Otettiin 1/2 tunnin loma.

Kahwiloman jälkeen alkoi kokous klo 11,45 päiwällä. Puheenjohtajana toimi E. Hellsten ja sihteerinä Matti Autio.

Waltakirjain tarkastuswaliokunnan puolesta ilmoitettiin, että kokoukseen on saapuntu uusia edustajia, jotka tulewat merkittäwiksi nimien luetteloon.

Senjälkeen jatkettiin sääntöehdotuksen tarkastamista. Päätettiin että Matti Paasiwuori saa aina kustakin eri pykälästä tehdä kokoukselle selkoa,sittenkuin puheenjohtaja on lukenut ne kokoukselle.

4 §.

Ammattijärjestön asian hoito, johdosta huomautti Paasiwuori että monet osastot oliwat tehneet siihen muutosehdotuksia.

Ennen keskustelun alkua täytyi rajoittaa puheenwuorot, kun niitä oli etukäteen paljon tilattu.

Perttilä pyysi kokousta harkitsemaan, eikö olisi ensin päätettäwä siitä, walitaanko järjestölle kaksi palkattua wirkailijaa, puheenjohtaja ja sihteeri, koska se tulisi waikuttamaan sääntöjen lopulliseen muotoon.

Leppänen ehdotti, että säännöt ensin hywäksyttäwät woidaanhan niiden muodollisuutta sitten wielä tarkastaa. Tämä ehdotus hywäksyttiin.

Puheenwuorojen aika määrättiin kahdeksi minuutiksi.

Alkoi keskustelu. Ehdotettiin (Heinonen) että 3 kohdasta oli poistettawa sana "rahastonhoitaja".

Kirjallisina jätettiin sihteerille seuraawat muutosehdotukset:

2:n kohdan ehdotti Perttilä muutettawaksi siten, että "Toimikuntaan kuuluu edustajakokouksen walitsema puheenjohtaja ja sihteeri, joka samalla on rahastonhoitaja, sekä 5 wakinaista ja 5 warajäsentä".

5:n kohtaan seuraawat muutosehdotukset:

"Walittu toimikunta hoitaa ammattijärjestön asioita seuraawaan edustajakokoukseen asti. Jos joku toimikunnan jäsenistä jonkun pätewän syyn nojalla tahtoo erota toimikunnasta suotakoon se hänelle ainoastaan tilintarkastajain lausunnon perusteella, ja kutsuttakoon waalissa lähin ääniä saanut warajäsen eronneen sijaan. Jos joku toimikunnan jäsenistä laimin lyö welwollisuutensa toimikunnan tehtäwissä niin olkoon toimikunnalla oikeus erottaa hänet toimikunnasta ja kutsuttakoon waalissa lähin ääniä saanut warajäsen erotetun tilalle."

Jos joku toimikunnan jäsenistä eroaa eli on kolmesta toimikunnan kokouksesta poissa, joihin hän on kutsun saanut, katsottakoon hän eronneeksi, ellei hän woi näyttää pätewää syytä poissa oloonsa, ja kutsuttakoon waalissa lähin ääniä saanut warajäsen hänen sijaansa."

4 kohta: Asiat, joista toimikunta ei woi wiipymättä päättää j. n. e., on poistettawa.

6 kohdan toinen osa. Hän johtaa kokouksia ja esittää niissä kaikkia tulleita kysymyksiä, jotka joko näitten sääntöjen tai edustajakokouksen päätösien mukaan hänelle kuuluwat.

9 kohta.
"Jos joku tässä mainituista toimimiehistä laiminlyö tehtäwänsä on ammattijärjestön toimikunnalla waltaa j. n. e." (Toukola). 6:s kohta: "Hän johtaa waltuuston kokouksia ja esittää kaikki saapuneet tai ilmenneet kysymykset, jotka näitten sääntöjen tai olojen johdosta woiwat tulla käsiteltäwiksi ja päätettäwiksi". (Nyberg).

8:een kohtaan:
"Puheenjohtajan ja sihteerin on kokonaan oltawa ammattijärjestön toimessa ja nauttiwat he siitä palkkaa, jonka edustajakokous määrää."

Suullisissa puheenwuoroissa tehtiin wielä useampia huomautuksia sääntöjen suhteen. Toimikunnan kotipaikka tahdottiin säännöissä määrättäwäksi. (Perttilä). Oli määrättäwä kumpi wirkailijoista - jos nimittäin walitaan puheenjohtaja ja sihteeri - oli welwollinen selwittelemään sattuwia riitaisuuksia. (Lehokas). Pari puhujaa pitiwät puheenjohtajaa sopiwampana lakkojen ja riitojen sowittelijana. Useampia pienempiä huomautuksia tehtiin wielä, minkä jälkeen kokouksen yksimielisellä päätöksellä pykälä tehtyine muutosehdotuksineen lykättiin waliokuntaan.

Seurasi 5:s § Waltuusto.

Kun Paasiwuori oli tehnyt alustawan selityksen rajoitettiin puheenwuorot. Keskustelun kuluessa tehtiin useita muutosehdotuksia, kuusi kirjallista ja kymmenkunta suullisesti. Seuraawat kirjalliset muistutukset jätettiin:

5 §:n 2:en kohtaan lisäysehdotus:
"Näitä waltuuston jäseniä walitsemaan owat oikeutettuja ainoastaan ne paikallisjärjestöt, joissa on wähintään 200 weroa suorittawaa jäsentä tai kolme semmoista osastoa."

"Ammattikunnat, jotka eiwät ole ammattiliittoina eiwätkä paikallisjärjestöjen kautta edustettuina, woiwat lähettää waltuustoon edustajansa puhe- mutta ei päätösoikeudella." Leppänen, Hytönen, Emil Perttilä.

5:s kohta. Waltuuston jäsenten matka ja päiwäpalkat jaetaan waltuutettuja walinneiden liittojen ja järjestöjen kesken tasan maksettawiksi jäsenluwun mukaan. Järjestö maksaa ensin kullekin edustajalle ja perii ne sitten maksuwelwollisilta. (Emil Leino).

3:n kohdan 2 osaan lisäys:
Waltuuston on tilikertomus esitettäwä ammattijärjestön edustajakokouksen hywäksyttäwäksi (Artturi Aalto).

5:s kohtaan "Waltuuston jäsenten matkakustannukset kokouksiin suorittaa Ammattijärjestö sekä myös päiwäpalkan edustajakokouksen päätöksen mukaan." (W. Aronen).

Hytönen sanoi pitäwänsä tärkeänä, että kaikki ammattikunnat tulewat waltuustossa edustettua, nim. nekin, jotka eiwät liittojensa kautta woi edustajia lähettää. Sääntöehdotuksen mukaan ei niin tulisi tapahtumaan. Sitä warten ehdotti 5 § 2:n kohdan seuraawaksi:
"Waltuuston jäseneksi walitsee kukin järjestöön liittynyt ammattikunta yhden edustajan. Ammattikunnat, joilla on liitto walitsewat edustajansa liittohallintonsa kautta, waan sellaiset ammattikunnat, joilla ei ole liittoa walitsewat kukin edustajansa, yhteisesti sopimallaan tawalla."

Mutta epäillen ei ehdotuksen saawan kannatusta yhtyi Leppänen aikaisemmin tekemään ehdotukseen.

Toiset waatiwat pykälän kokonaan hywäksyttäwäksi, toiset ehdottiwat sen lähettämistä waliokuntaan.

Paasiwuori selwitteli wielä pykälän eri kohtia, ehdottaen sitä kohta kohdalta hywäksyttäwäksi.

Kuului wastaääniä ja kädennostoäänestyksen perusteella suurella äänten enemmistöllä lykättiin waliokuntaa.

6 §.

Puheenjohtaja luki sen, minkä jälkeen se ilman keskustelua hywäksyttiin.

7 §.

Luettiin ja alkoi keskustelu. Paasiwuori selwitteli eri ammattiosastojen ja yhdistysten tekemiä muutosehdotuksia tähän pykälään.

Aika rajoitettiin 2 minuutiksi, saaden Tenhunen kuitenkin 5 minuuttia käytettäwäkseen, jolloin hän teki laweammalta selkoa paikallisjärjestön tarpeellisuudesta. Wertasi sitä kunnallisneuwostoihin. Ehdotti, että kaikilla paikkakunnilla on paikallisjärjestöjä perustettawa.

Tämän jälkeen seuranneessa wilkkaassa keskustelussa walaistiin ja arwosteltiin asiata puoleen toiseen. Lehtosen mielestä riippui paikallisjärjestön perustaminen suuressa määrin werotuskysymyksen onnellisesta ratkaisusta.

Halme piti pykälän kokonaisuudessaan hywänä, toiwoen kokouksen hywäksywän. Lindqwistin mielestä oli pykälä päinwastoin hywinkin epäselwä, ehdotti lähetettäwäksi waliokuntaan. Toiwola: Pykälä kokonaan pois säännöistä. Työtaakka tulee muuten kokonaan paikallisjärjestöille.

Murros ehdotti 1:n kohdan seuraawan sisältöiseksi:
"Liittyneiden yhdistysten tulee muodostaa, - mikäli mahdollista - paikkakunnallaan paikallisjärjestö. Näiden tehtäwänä on johtaa järjestymistyötä paikkakunnallaan."

Terwo ehdotti että 3:n kohdan 5:tä momentista poistetaan lause.
"Ainoastaan jos työnantajat ilman työntekijäin syytä huonontawat työwäen tilaa, woidaan heitä awustaa tässä puolustustaistelussa."

Nieminen tahtoi wiimeisen kohdan wiimeisen osan näin kuuluwaksi:
"Mutta jos työnantajat ilman työntekijäin syytä huonontawat työwäen tilaa, woidaan heitä awustaa tässä puolustustaistelussa, waikka eiwät olekkaan woineet menetellä näiden sääntöjen mukaisesti."

Ja wiimeinen lause kokonaan pois.

A. Penttinen yhtyi walajain liiton tekemään ponteen. Ei kannattanut paikallisjärjestöjen pakollista perustamista.

Ahtio piti 1:stä kohtaa liian jyrkkänä. Lisättäköön sinne sanat "mikäli mahdollista".

Kun toiset puhujat kannattiwat pykälän senlaisenaan hywäksymistä, niin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestettiin kädennostolla 128 äänellä 86 wastaan hywäksyttiin 7 § kokonaan.

Sihteeri luki kokoukselle Lahdesta saapuneen seuraawan sähkösanoman:

Ammattijärjestö.     Työwäentalo, Tampere.

"Onnea ja mestystä kokoukselle ja toiwomme että ylewästä työstänne tulisi käyhälistön ja koko yhteiskunnan hyöty.

Emil Järwinen, Leipuri A. O."

Wilmi ehdotti, että Helsingissä parhaillaan kokousta pitäwälle Wenäjän kirjaltajaliitolle lähetettäisiin terwehdyssähkösanoma:
Jätetiin toimituswaliokunnan harkittawaksi.
Laulettiin "Wala" ja klo 2 hajaannuttiin päiwällislomalle.

Pöytäkirjaan merkittiin sitä ennen, että kokouksen sihteerille jätettiin seuraawa

Wastalause

Sääntöjen 7 § hywäksymistä wastaan:
"Waikka nimenomaan tämän § 2 koht. sananmuoto on ristiriidassa jo eilen hywäksytyn 2 § 1 kohdan kanssa - sekä että puheejohtaja äänestystapaa esittäessään on huomauttamalla tehtyjen muutosesitysten wähäpätöisyydestä joka tapa ei saa kuulua puolueettomalle luottamusmiehelle semmoisenaan hywäksytyksi tuli äänestyksessä, pyytää allekirjoittanut Helsingin Konetehtaalaisten amm. osast. edustajana saada liittää wastalauseen päätöksen tekoa wastaan.
Tampere 10/4 -07.

Willehard Lindqwist."

Sihteerille jätettiin päiwällisloman aikana seuraawa lausunto:

Wastalause.

Me allekirjoittaneet katsomme welwollisuudeksemme edustajina jättämään pöytäkirjaan mielipiteenämme että säännöt olisi saatawa sellaiset että niitä käytännössä woidaan noudattaa ja koska amm. järj. sääntöjen 3 § 2:nen kohta on ristiriidassa useiden ammattiliittojen sääntöjen kanssa ja kun uskomme että maksujen etukäteen maksuwelwollisuus waikeuttaa ja woi estääkkin joidenkin ammattiliittojen liittymistä amm. järj. ja siten ehkäistä amm. järj. laajentumista mahdollisimman woimakkaaksi ja tarkoitustaan wastaawaksi niin panemme wastalauseen 3 § toisen kohdan hywäksymispäätöstä wastaan.
K. Nurminen.
F. Ilm. Manninen,
Aug. Hietanen,
H. Manninen,
O.Nyström,
G.W. Mustonen,
Eliel Wäyrynen,
H. Majanen,
A. Penttinen,
A. Toiwola
W. Hjort,
E. Aalto,
Emmi Kärki,
Antti Hietala,
Edw. Nyqwist,
Taawi Aalto,
Jooseppi Vister,
A. Kukkola,
F. J. Kataja,
E. Leiwo,
Alarik Johansson,
J. Lindwist,
S. I. Miettinen,
J. Järwelä,
A. Sawola,
A. Anjala,
I.E. Niskala,
 J.S. Lehtonen,
F. Haarala.
W. Koski,
E. Jaakkola,
J. E. Karjala,
A. Ahtio,
A. U. Lindgren,
K.E. Satamawuori,
K. Saari,
M. Lehikoinen,
K. Jaakkola,
Mimmi Nieminen,
J. Kettunen,
J. H. Nurmi,
Hj. Järwi,
K. Stenman,
S. Kurkinen,
E. Huttunen,
J. A. Wartiainen,
W. Wäänänen,
A. Lahtinen,
T. Toukola,
J. Lehto,
F. Ruonala,
K. Wartiainen,
A. F. Jääskeläinen,
K. Aarnio.
Päiwällisloman jälkeen jatkettiin kokousta klo 4. Puhetta johti E. Perttilä ja pöytäkirjaa piti H. Halme ja M. Autio. Aluksi laulettiin Työnorjat j. n. e.

Ammatillisen liittowaliokunnan tilit

Tuloja:

An A. Nyberg   ............................................   1: -
An Sos. dem. puolueelta   ...........................................   2,000: -
Summa Smk. 2,001:  -

Omaisuus:

Kassa   .......................................................................   5: 11
Kalusto   .......................................................................   134: 15
Summa Smk. 139: 26

Menoja:

Per Kalusto tiliin   ............................................   134: 15
Per Kirjasto tiliin   ...........................................   35:    -
Per Kulunki tiliin   ............................................   85: 04
Per Matkakulujen tiliin   ...........................................   241: 70
Per Sihteerin tiliin   ...........................................   1,500:    -
Per Rahaa kassassa   ...........................................   5: 11
Summa Smk. 2,001:  -

Welat:

Pääomatili   .................................................................   139: 26
Summa Smk. 139: 26

"Me allekirjoittaneet olemme tarkastaneet ammatillisen liittowaliokunnan tilit ja huomanneet esitettyjen laskujen kanssa yhtäpitäwiksi ja oikein tehdyksi ja ehdotamme yllämainittujen perusteella ammatilliselle liittowaliokunnalle ja sen rahastonhoitajalle täydellisen tiliwapauden.
Tampereella 16 päiwänä huhtik. 1907.
J. Aaltonen.   Artturi Aalto.
  A. Helenius".  

Jatkettiin sääntöehdotuksen tarkistusta ja luettiin 4 §:lästä joka kuuluu:

4 §.

1) sellaisenaan.
2) Toimikuntaan kuuluu edustajakokouksen walitsema puheenjohtaja ja sihteeri joka samalla on rahstonhoitaja, sekä 5 wakinaista ja yhtämonta warajäsentä, jotka wakinaisten jäsenten poistuessa astuwat toimikuntaan siinä järjestyksessä kuin he owat ääniä saaneet.
3) Toimikunta walitsee keskuudestaan warapuheenjohtajan ja warasihteerin, sekä muut mahdollisesti tarwittawat wirkailiat.
Toimikunnan kotipaikka on --------------, kokoontuu wähintäin kerran kuukaudessa tahi useammin, jos tarwe waatii.
4) Semmoisenaan.
5) Jos joku toimikunnan jäsenistä eroaa, tai on kolmesta toimikunnan kokouksesta perätysten poissa, joihin hän on kutsun saanut, katsotaan hän eronneeksi ja kutsutaan warajäsen hänen sijalleen, ellei hän woi näyttää pätewää syytä poissa-ololleen.
6) Puheenjohtaja johtaa ammattijärjestön jokapäiwäistä toimintaa, mutta tulee hänen näistä neuwotella toimikunnan kanssa.
Hänen tulee pitää huolta ammattijärjestön kirjeenwaihdosta ja toimikunnan päättämistä tiedonannoista. Olla wälittäjänä työselkkauksissa silloin kun sitä tarwitaan. Jos aikaa riittää lewittää tietoa ammattijärjestön toiminnan tarkoituksesta, sekä waltuutettujen kokoukseen laatia wuosittain kertomus edellisen wuoden toiminnasta ja tilaston ammattijärjestöön kuuluwista järjestöistä, kuin myös niiden jäsenluwusta.
7) Sellaisenaan, ainoastaan wiimeinen kohta siirretään.
8) Sellaisenaan.
9) Sellaisenaan, ainoastaan "ammattijärjestö" sana muutetaan "toimikunnaksi".
10) Sellaisenaan.
4) Toimikunnan tulee waatia rahastonhoitajalta edustajakokouksen määräämä takaus, sekä tarkastaa kuukausittain tilit, ollen toimikunta wastuunalainen yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta toimikunnan hallussa olewista waroista.
Waliokunnan mietintö hywäksyttiin.

Ammattijärjestön toimikunnan kotipaikka.

Tästä käytettiin joukko puheenwuoroja joista toiset puolustiwat kotipaikaksi Tamperetta ja toiset taas Helsinkiä. Asia ratkaistiin äänestyksellä, suurella äänten enemmistöllä tuli toimikunnan kotipaikaksi Helsinki, joka merkittiin sääntöihin.

Sääntöehdotuksen tarkistusta jatketaan.

Toweri Paasiwuori luki sääntöehdotuksen 8 §:n, koskewa työlakkojen ja sulkujen awustamista, johon useat eri ammattiosastot oliwat tehneet joukon muutosehdotuksia, jotka oli julaistu Työmiehessä, ja luettiin ne kokonaisuudessaan kokoukselle.

Ehdotuksen johdosta päätettiin suurella äänten enemmistöllä keskustella kohta kohdaltaan. Ensimäisen puheenwuoron sai S. Wuorio, joka ehdotti häädettyjen luwun alennettawaksi 2 %:in. Nyqwist teki ehdotuksen, että muutettaisiin prosenttiluku 25:ksi ja liitto eli osasto liitonosastoiksi. Lähdemäki jätti seuraawan muutosehdotuksen 1:een kohtaan:

Hywäksymme muuten sellaisena paitsi työstä häädettyjen jäsenten luku, ehdoitamme 2 % liiton tai paikallisjärjestön koko jäsenluwusta. Haikarainen oli 3 %:n kannalla. Tarwinen kannatti sääntöehdotuksen hywäksymistä. Lehikoinen ehdotti, että pykälä kokonaan lähetettäisiin waliokuntaan.

Äänestyksellä ratkaistiin, että awustus suoritetaan liitottain. Senjälkeen äänestettiin tehtyjen ehdotuksien 2 ja 4 %:n wälillä, joista edellinen ehdotus läpäsi. Sitten äänestettiin 3 ja 2 %:n kesken ja woitti 3 %:n ehdotus. Wiimeiseksi äänestettiin 3 %:n ja sääntöehdotuksessa määrätyn 5 %:n wälillä, saaden edellinen ehdotus 63 ja jälkimäinen 140 ääntä, joten siis säännöissä olewa ehdotus sai täydellisen woiton, mikäli se koski 1:stä §:lää.

Toisessa kohdassa aika, äänestyksen kautta määrättiin 10 päiwäksi. Kolmanteen kohtaan ehdotettiin. (Lehtonen) lisättäwäksi sanat "tai työlakko", mikä hywäksyttiin.

Neljänteen pykälään äänestyksellä lisättiin "14 päiwän kuluessa".

5:s pykälä hywäksyttiin.

6:n kohdan johdosta keskusteltiin. Paljon puheenwuoroja.

Paasiwuori selitteli pykälää, muistuttaen m. m. , että Helsingin muurarit, walajat ja wihdoin puuntyöntekijät oliwat lähettäneet muutosehdotuksia, jotka oliwat aikaisemmin "Työmiehessä" julaistut.

Ehdotettiin (Manninen), että oppilaille maksettaisiin myös 5 markkaa wiikolta.

Tällä wälillä rajoitetiin puhumiswuorojen aika 2 minuutiksi.

Parisenkymmentä puheenwuoroa käytettiin asiasta suullisesti ja kirjoitettuna jätettiin seuraawat muutosehdotukset:

6:en kohtaan:

Awustuksena työtaisteluun joutuneelle järjestölle suoritetaan ammattijärjestön apurahastosta korkeintaan 8 markkaa wiikossa niille jäsenille joiden puolesta on wähintäin 6 kuukauden jäsenmaksut ammattijärjestölle suoritettu. (Wäyrynen).

Minä ehdotan 6:n kohdan muutettawaksi siten että maksettaisiin 8 markkaa wiikossa niille, jotka owat kuuluneet 6 kuukautta ammattijärjestöön ja on maksut suoritettu, joten näin ollen jäisi tuo rajoitus pois. Muuten on pykälä hywä. (O. Nyström.)

Penttinen ehdotti, että maksettaisiin 8 markkaa wiikossa niille ammattilaisille, joitten puolesta on 6 kuukauden aikana suoritettu järjestölle weroja.

Useat puhujat kannattiwat 8 markan awustusta. Toiset taas kannattiwat Wiipurin räätälintyöntekijäin ahdotusta, että perheellisille maksettaisiin awustusta 10 markkaa ja yksinäisille 7 mk. wiikossa.

Koskisen mielestä oli tämä kohta ristiriitainen 10 kohdan kanssa, koska awustuksen suuruus oli naisillakin sama.

Lehto: Ihannetunnelmat eiwät saa wallita kun suunnitellaan ammattijärjestön awunantoa.

Lehtonen: Oppilaille on annettawa sama apu kuin nuorille miehille.

Kataja: Ehdotan waliokuntaan kysymystä. Puheenwuorojen päätyttyä lausui puheenjohtaja:

Waliokunta ei woi asiata ratkaista, kun on näin erilaisia mielipiteitä sentähden on päätettäwä ja äänestyksellä ratkaistawa hywäksytäänkö kaksijakoinen awustustapa kuten ehdotuksessa on, tai ei.

Kädennostolla äänestettäessä tuli päätökseksi, että lakkoawustus tulee olla yhtäläinen kaikille.

Senjälkeen äänestettiin awustuksen suuruudesta. Tuli päätökseksi että awustusta wiikottain annetaan 8 mk.

Sitten päätettiin siitä kuinka kauan tulee olla järjestössä ennen kuin saa awustusta. Pätökseksi tuli että awustusta myönnetään 6 kk. ammattijärjestössä oltua.

6 kohdassa päätettiin muuttaa sana "työsulku" työtaistelusanaksi.

7:s kohta tuli keskusteltawaksi.

Kopila esitti, että lisäweroja ei määrätä koskaan, muutoin maalaistyöwäki woi pelästyä ammattijärjestöä.

Koska kukaan ei kannattanut puhujaa, hywäksyttiin 7:s kohta.

8:s kohta hywäksyttiin sellaisenaan kun ehdotus, että liittynyt järjestö on werotuksen sattuessa welwollinen wastaamaan siltä jäsenmäärältä, joka sillä kertaa on järjestössä.

9:s kohta otettiin esille.

Aronen ehdotti, että 14 päiwän sijasta hywäksyttäisiin 8 päiwää.

Kiwityöntekijäin puolesta ehdotettiin, että sairaus täytyy tapahtua weronmaksun aikana jos saa wapautuksen weon maksusta. Karkean kiwityöntekijäin puolesta ehdotettiin:

9:s kohta.

Wapautukset tästä weroituksesta owat ne jäsenet, jotka työttömyyden tai sairauden wuoksi owat olleet sattuneen weroituksen aikana kykenemättömiä wähintään 14:n päiwän ajan itseään elättämään paitsi jos weroitus tulee pitenpiaikaiseksi ja wapautettu henkilö on tullut työhön kykenewäksi niin wähintäin 14:ta p:wää työhön ryhtymisensä jälkeen on hän welwollinen sanottua werotusta maksamaan.

Tämä ehdotus sai kannatuksen, jota wastoin muut ehdotukset raukesiwat. Tällä lisäyksellä hywäksyttiin kohta.

Kokoukselle luettiin seuraawa onnittelukirjelmä:

    "Towerit!

Sydämmellinen onnittelu toiminnallenne, kaswakaa suuriksi ja mahtawiksi liitoiksi, toiwomme innostuksenne olewan suuren.
Ohjat laatikaa
wapauteen wiewät
orjillenkin wapautta
pontewasti waatikaa.

Waalan Työwäen yhdistyksen Palwelijain osaston
            puolesta.

W.E. Peltola."

Kokous päätti hajaantuessaan klo 7 illalla alkaa keskiwiikon kokouksen klo 8 a. p.

Laulettiin "Työwäenmarssi".

Etusivu.
Maanantaipäiwä.
Keskiwiikko päiwä.

Takaisin historiasivuille.