Keskiwiikko päiwä.

Puheenjohtajana toimi Emil Wiljanen.
Kirjurina oli Mikko Uotinen.

Keskustelua säännöistä.

8 § 10 kohta.
Paasiwuori seuraawat muutosehdotukset on tehty:

Tampereen wärjäys- ja walkaisu a. o., T. y. rauta- ja metallit. a. o. ja H:gin karkeakiwen työntekijäin a. o. tehneet muutosehdotuksen. Muurari a. o. ehdotus on seuraawa: Sellainen werotus saa nousta korkeintaan 50 penniin wiikossa, lukuunottamatta oppilaita j. n. e. Wärjäys- ja walkaisu osasto ehdottaa, että naisjäsenten puolesta suoritetaan ylimääräistä weroitusta yhtä paljon kuin miestenkin. Ja erinomaisissa tapauksissa woi waltuusto kysyä liittohallintojen ja paikallisosastojen mielipidettä, jos tarwitsee määrätä wieläkin korkeampaa weroitusta. Talikkalan t. y. rauta- ja metallit. a. o. taas ehdottaa werotuksen 30 penniksi wiikossa mies- ja 15 penniksi wiikossa naisjäsenten puolesta. Karkeakiwen t. t. a. o. pyytää edustajakokousta tarkemmin harkitsemaan ylimääräistä weroitusta.

Keskustelussa lausuttiin seuraawaa.

Sama lisäweroitus miehillä kuin naisilla 50 penniä, oppilailta puolet. Jos sitte haluttaisiin kohottaa pitäisi siitä kysyä liitolta. (Kukkola). Senlainen weroitus saapi nousta korkeintaan 50 penniä mies- sekä 25 penniä nais- ja oppilas jäsenenltä wiikossa. Waltuustolla on waltaa korkeampaakin weroa määrätä jos 2/3 siihen suostuu. (Jaakkola). Ylimääräinen weroitus pois. (Aronen). Suhteellinen weroitus asetettawa. Tämä pykälä ei sowi maalaisyhdistyksiin. Tämä on porwarillinen kanta, joka on säännöissä: Ehdotus: Sellainen weroitus kannetaan ammattijärjestöön yhtyneiltä jäseniltä suhteellisesti heidän palkkansa perusteella, waan jos ei woitaisi järjestää henkilökohtaista suhteellista weroitusta, niin se kannetaan ammattiyhdistyksiltä ja osastoilta suhteellisesti niiden alinta palkkaa silmällä pitäen. (Kesti-Helja). Maalaisjärjestöihin nähden olisi tehtäwä muutoksia siihen suuntaan, että 8:nnen pykälän 10:teen kohtaan niin että werotus olisi 30 penn. miehiltä ja 15 pen. naisilta wiikossa. Samassa suhteessa woisi myös muuttaa 6:nen kohdan nimittäin wähentää awustusta maalaisjärjestöihin paitsi, jos waltuuston on toisin määrättäwä 6:ssa kohdassa määrätyllä tawalla, paitsi maalaispalwelijoille ja pyydän tykkänään wapautta. (E. Sampa). Ei tämä sowi maalaisille. Ei maalaiset jaksa tätä ehdotettua weroa maksaa. (K. Tainio). Tampereella naiset loukkaantuwat, jos werotus heillä menee alemmas kuin miehiltä. He täyttää welwollisuutensa. (Maja). Sama weroitus niin miehiltä kuin naisilta. Eihän tätä weroa aina kanneta. (Taiwola). Ne tapaukset jolloin miehen ja naisen maksukywyn woi asettaa rinnan, owat poikkeuksia. Ehdottaisin sen muutoksen, että määrättäisiin puolimaksawat ja täysmaksawat jäsenet. Puolimaksawiin tulisi naiset, oppilaan ja maalaiswäestöt. (Perttilä). Pidettäköön naiset tasa-arwoisina, mutta niinkauan kuin heidän palkkansa on pienemmät, olkoon weroitus puoli. (Aalto). Helsingissä naiset eiwät jaksa maksaa täyttä weroa. (Nieminen). Niinkauan kuin naisten palkat on kurjat, ei ne woi maksaa samaa kuin miehet. (Pietikäinen). Ehdotan prosenttiweroitusta. (Manninen). En hywäksy ehdotusta, että miehet ja naiset maksaisi samaa. Jos säännöissä mainitaan sellainen waatimus, poistaisi se naiset ainakin maaseutujäsenet. (Kantanen). Pahahan se on, että weroja täytyy määrätä. Mutta ei ole lakkokassaa. Waaditaan sitte awustusta kun tehdään lakko. Jos he kerran wähempipalkkaisia karkoittaa, niin miksi ne sanowat että lakkoja ei saa wastustaa, kun ne tahtowat tehdä lakkoja. (Paasiwuori)..

Tämä kohta lähetettiin yksimielisesti waliokuntaan.

11 kohta.

Paasiwuori: Lahden rauta- ja metallityöntekijäin a. o. ehdottaaa, että kohdan kaksi edellistä osaa pyyhitään pois ja säilytetään wain seuraawa: Weroitus lasketaan alkawaksi toimikunnan määräämästä päiwästä j. n. e.

Kun liittomme warmasti tulee suuremmaksi, osastolukuun nähden, kun mikään muu Suomessa löytywä ehdotan että aika määrättäisiin kolmeksi kuukaudeksi. (Arwid Nyberg).

Kohta hywäksyttiin sellaisenaan.

12 kohta ja 13 kohta hywäksyttiin keskustelutta.

14 kohta:

Paasiwuori: Muurarien ehdotus on seuraawa:
Toimikunnalla on oikeus tehdä poikkeuksia näihin määräyksiin sellaisissa tapauksissa, joista 3 § 5 kohdassa mainitaan.

Lahtelaisten ehdotus sisältää ainoastaan 14 ja 15 kohdan yhdistämisen.

Kiwenhakkaajien ehdotus on seuraawa:
"Jokainen ammattijärjestöön liittynyt liitto, järjestö tai yhdistys on ammattijärjestön toimikunnan määräämä ylimääräinen werotus 14 päiwän lukuessa ensimmäisestä maksupäiwästä lukien welwolinen maksamaan. Jos joku liitto, järjestö tai yhdistys laiminlyö welwollisuutensa, jättäen maksamatta sanottua ylimääräistä weroitusta, olkoon toimikunnalla edelleenkin oikeus waatia rästissä olewia weroja."

Keskustelussa mainittiin seuraawa:
AIka pidennettäköön ainakin 1 kuukaudella. (Wäyrynen).

Jokainen ammattijärjestöön liittynyt liitto, järjestö tai yhdistys on ammattijjärjestön toimikunnan määräämä ylimääräinen werotus 14:sta p:n kuluessa ensimäisestä maksupäiwästä lukien welwollinen maksamaan. Jos joku liitto, järjestö tai yhdistys laiminlyö welwollisuutensa, jättäen maksamatta sanottua ylimääräistä werotusta, olkoon toimikunnalla edelleenkin oikeus waatia rästissä olewia weroja. (Lähdemäki).

Ehdotetaan aikaa 1 kuukaudeksi, mutta mitä te sanotte jos se ammattikunta joka taistelee, kuolee nälkään. Hywäksyn pykälän. (Heinonen).

Kohta hywäksyttiin sellaisenaan.

Perttilä ehdotti toimituswaliokunnan puolesta waliokuntaan lykätyn tämän pykälän 10 kohdan kuulumaan seuraawasti:

Ylimääräinen werotus saapi nousta korkeintaan 50 penniin wiikossa täysinmaksaneilta ja 25 puolimaksaneilta: Puolimaksaneiksi katsotaan kaikki naiset, maanwiljelyswäestö ja oppilaat, kuitenkin woi waltuusto määrätä korkeamman werotuksen, mutta tulee sellaiseen päätökseen yhtyä 2/3 enemmistö.

Ehdotus hywäksyttiin.

15 kohta hywäksyttiin keskustelutta.

9 §
.

1 ja 2 kohta hwäksyttiin keskustelutta.
3 kohta.

Paasiwuori: Kiwenhakkaajain lisäys on seuraawa:
"Ja yhden kappaleen jokaiselle ammattijärjestöön liittyneelle liitolle, järjestölle ja yhdistykselle."

Keskustelussa lausuttiin: Waadin myös järjestölle tilikertomuksesta otteen. (Wuorio). Turhaan annetaan tilintarkastajille työtä, kun kerran kukin järjestö walitsee jäsenen waltuustoon. (Heinonen). Alkuperäisiä tilikertomuksia tekee tilintarkastajat kaksi, waltuusto saa kyllä painattaa niitä ja lewittää ja on se sen welwollisuus. (Perttilä).
Hywäksyttiin sellaisenaan.

4, 5 ja 6 kohta hywäksyttiin keskustelutta.

10 §
.

1 kohta hywäksyttiin keskustelutta.

2 kohta.

Aika määrätköön milloin kokous pidetään ja ehdotan joka kolmas wuosi. (Heinonen). 1/8 osastoista jotka kuuluwat maajärjestöön, saawat edustajakokouksen waatia ja silloin se on kutsuttawa. (Perttilä).

Hywäksyttiin Perttilän lisäyksellä.

3 kohta.

Paasiwuori: Kiwenhakkaajat ehdottawat tähän seuraawan lisäyksen:
Sama oikeus on kaikilla ammattiliitoilla, jotka kuuluu ammattijärjestöön kuin paikallisjärjestöilläkin edustajain walitsemisessa.

Maalariliiton osasto I ehdottaa paikallisjärjestön edustusoikeutta koskewan kohdan poistettawaksi.

Karkeakiwen työntekijäin a. o. lisäehdotus koskee samaa kohtaa, waan toista asiaa ja on se seuraawa:
Jos järjestön jäsenluku on alle 100:dan jäsenen niin walitkoon jonkun toisen kanssa yhdessä, jos paikkakunnalla on toinen pieni osasto tai järjestö.

Keskustelussa lausuttiin: Sama oikeus olkoon ammattiliitoilla, kuin paikallisjärjestöilläkin. (Lehtonen).

Loman jälkeen keskiw. kokous alkoi klo 11 1/2. Puheenjohtajana E. Wiljanen. Pöytäkirjanpitäjä E. Haapalainen.

Toimituswaliokunta teki toimikunnan puheenjohtajan palkkausehdotuksen 250 mk. ja 3 mk. matkapäiwille.

Rajoitettiin puheaika 1 minuuttiin.
E. Järwi piti 200 mk. riittäwänä.
Jaakkola yhtyi edelliseen.
Maja yhtyi samaan.
Toiwola selitti, että puheenjohtajan tulee osata kahta kieltä ja suuret on waatimukset joten palkka ei ole suuri.
Nyberg piti 250 mk. aiwan kohtuullisena.
Samoin puhuiwat monet muut.
Lehto huomautti, että paljon on kurjuutta köyhien keskuudessa, joten puheenjohtajan palkka ei saa olla suuri.
Äänestyksellä päätettiin 169 äänellä 119 wastaan kuukausipalkka määrätä 250 mk.
Puheenjohtajan matkapäiwärahoiksi päätettiin äänestyksellä 152 äänellä 112 wastaan 1:50 p:iä.

Sihteerille jätetttin seuraawa

Wastalause
:

Että tämä kokouksen tekemä päätös, Suomen ammattijärjestön sääntöjen 8 § 10:nen kohdan suhteen, on suuressa määrässä luonteeltaan porwarillinen, joka antaa suojaa korkeampi ansioisille ja kehittyneemmille ammattikunnille keinotteluun, toisten wielä pohjalla olewien ammattikuntien kustannuksella. Ja että ehdoitus suhteellisesta henkilökohtaisesta weroituksesta ansion perusteella, kokouksen enemmistö hylkäsi eikä ensinkään ottanut huomioon melkoisen kannattajajoukon waatimusta, että se sowitettaisiin yllä mainitun 8 § 10:n kohtaan. Panemme mainittua päätöstä wastaan, mikä kohottaa parempi osaista köyhälistöä pohjakerrosten kustannuksella, wastalauseemme.
Tampere, 17 p. huhtik. 1907.

Aapo Kesti Helja.

(Oulun T. Y:n Åströmin teht. a. o.)

Juho Lohikoski.

(Oulun T. Y:n Metalli. a. o. edustaja)

Helsingin Wiilaaja a. y:n puolesta Rob. Lahdelma.

Antti Åhman Oulun Ulko- ja Kiwityöntekijäin a. o.

Seuraawa wastalause jätettiin:

Wastalause
.

"Pyydämme panna wastalauseen sitä päätöstä wastaan, joka tehtiin amm. järjestön puheenjohtjan palkan määräämisestä.
Tampere, 17. 4. 07.

Santtu Wuorio. J. Pitkänen.
K. Lähdemäki. H. Koskinen.

Rahastonhoitajan ja sihteerin palkaksi on waliokunnan mielestä pantawa sama kuin puheenjohtajan palkka ja palkkio, mutta nyt toistaiseksi ei oteta wakinaista sihteeriä ja rahastonhoitajan tointa, waan palkkio maksetaan toimikunnan päätöksen mukaan rahaston ja sihteerin toimesta.

Tämä hywäksyttiin yksimielisesti.

Tällä wälillä hywäksyttiin waliokunnan muutosehdotukset 3:n §:n 4:n kohtaan:
"Jos kuluwan neljänneswuoden jäsenmaksut ilman toimikunnan hywäksymiä j. n. e."

Toimikunnan lausunto waltuustosta:
"Näitä waltuuston jäseniä walitsemaan owat oikeutettuja ainoastaan ne paikallisjärjestöt joissa on wähintään 200 weroa suorittawaa jäsentä tahi kolme semmoista osastoa.

Ammattikunnat jotka eiwät tule ammattiliittoina eiwätkä paikallisjärjestöjen kautta edustettua, woiwat lähettää waltuustoon edustajansa puhe, mutta ei päätös oikeudella."

Hywäksyttiin.

5:s kohta ehdotettiin samassa pykälässä seuraawasti toimituswaliokunnan puolesta:
Waltuuston jäsenten matkakustannukset kokouksiin suoritetaan ammattijärjestön kassasta.

Ehdotus hywäksyttiin.

Sihteerille jätetty wastalause liitettiin tähän.

"Wastalause
.

Amm. järjestön sääntöjen 8 § 10 mom. suhteen.
Katsoen siihen että se osasto S. S. T. Liiton n:o 17 (Porin osasto) joka meidät allekirjoittaneet on lähettänyt, on nimenomaisesti ewästänyt meitä sääntöehdotuksen 8 § 10 kohdan suhteen, katsomme olewamme pakoitetut liittämään kirjallisen wastalauseen yllämainittuun kohtaan nähden. Ehdotuksemme olisi, että mainittu kohta kuuluisi: Sellainen weroitus saapi nousta korkeintaan 50 p. wiikossa koko maksawilta ja 25 p. wiikossa puoli maksawilta jäseniltä. Puolimaksawiksi katsotaan maalaistyöwäki, nais-jäsenet sekä oppilaat.
Nestor Aronen.         J. A. Mäkinen."

Toimituswaliokunnalta esitettiin 5 §:n ehdotus:
2) Waltuuston jäsenet owat ammattiliitojen ja paikallisjärjestöjen edustajia, joiden hallinnot walitsewat siihen kukin yhden edustajan.
Lähdemäki ehdotti: 10 §:n 3:teen kohtaan lisäystä:
"Sama oikeus on kaikilla ammattiliitoilla jotka kuuluwat ammattijärjestöön kuin paikallisjärjestöilläkin edustajan walitsemisessa".
Jääskeläinen yhtyi Koskiseen.
Toiwio yhtyi ehdotukseen.
Wiheriälaakso yhtyi Koskiseen.
Kiwisalo ehdotti, että 300 muutetaan 500:ksi ja 500 muutetaan 1,000:ksi.
Puheenwuorojen käytettyä äänestettiin ja hywäksyttiin ehdotus Paasiwuoren lisäyksellä.

4:s kohta.
Hytönen: ainoastaan edustajille äänestysoikeus, mutta ei waltuuston jäsenille.
Leppänen ja Pitkänen yhtyiwät edelliseen.
Toiwola kannatti ehdotusta.
Leino: muurarit ehdottawat että toimikunta lähettää puheenjohtajan ja sihteerin. Toimikunnan muita jäseniä ei järjestön waroilla kustanneta kokoukseen.
Tämän jälkeen päätettiin äänestyksellä hywäksyä kohta sellaisenaan.

Luettiin seuraawa sähkösanoma:

Tukholma.

"Olemme estetty saapumaan, lähetämme täten sydämellisen terwehdyksen. Onnea työllenne! Eläköön Suomen maajärjestö!        H. Lindqwist".
Huudettiin: "eläköön Ruotsin maajärjestö!"

5 kohta hywäksyttiin yksimielisesti.

6 kohta hywäksyttiin yksimielisesti.

7 kohta.
Koskinen tahtoi poistaa sanan "anomuksia" ja panna sijalle "ehdotuksia".
8 kohta:
Wälilä: olisi saatawa sanamuoto selwemmäksi, kuten waltuuston kokouksissa säädetään.
Hywäksyttiin kohta sellaisenaan.

Toimikunnan jäsenille toimituswaliokunnan ehdotuksen mukaan päätettiin maksaa palkkiota matkapäiwiltä 3 mk., muutoin korwataan menetetty työpäiwä.
Waltuuston jäsenten palkkioksi oli toimituswaliokunta ehdottanut korwausta menetetystä työajasta ja matkat.
Tämä hywäksyttiin.
Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkka laskun mukaan.

Toimituswaliokunta ehdotti puheenjohtajaksi Eero Haapalaisen Wiipurista ynnä sihteeriksi ja rahstonhoitajaksi K. Heinonen.
Ahtio: sihteeriksi Matti Paasiwuori.
Järwi: sihteeriksi Wartiainen.
Mustonen: puheej. Emil Hytönen; sihteeriksi Emil Perttilä.
Huttunen: siht. Wilho Lehokas.
Lehto: siht. Wiljanen; Puh.j. Sirola.
Wartiainen: siht. A. Halme, Helsingistä.
Kokous teki sen lisäksi seuraawat puheenjohtajan ehdokkaat: Wilho Lehokas, Yrjö Sirola, Emil Hytönen, Matti Paasiwuori, K. Wartiainen ja Aatu Halme.

Waalit päätettiin toimittaa lippuäänestyksellä ja walittiin Lehokkaan ja Heinosen sijaan äänten laskijoiksi Lehtonen Helsingistä ja Kajawa Tampereelta.

Sihteereiksi ehdotettiin K. Heinonen, Matti Paasiwuori, K. Wartiainen, Aatu Halme, Emil Wiljanen, Wilho Lehokas ja Matti Autio.

Toimikunnan jäseniksi ehdotti toimituswaliokunta seuraawat: Jalo, Salawa, Paasiwuori, Perttilä, Emil, ja Wartiainen, wakinaisiksi ja warajäseniksi Emmi Huttunen, Emil Leino, S. Lehtonen, W. Ruusuwuori ja Miina Sillanpää.
Näitä paitsi ehdotettiin kokouksessa K. Aarnio, Fiina Pietikäinen, Ida Kantonen, Autio Halme, Satamawuori, Alma Luhtala, A. Lyly, Taiwola ja Emil Hytönen.

Äänestyksen tulos oli seuraawa:
Toimikunnan puheenjohtajaksi tuli 233 äänellä toimittaja

Eero Haapalainen
.

Lähinnä äänimäärässä oli Wartiainen 25 ääntä ja Lehokas 20 ääntä.
Kun oli tieto tästä waalin tuloksesta kokoukselle ilmoitettu, piti walittu puheenjohtaja seuraawan puheen:
"Täällä on sanottu, ettei minua pitäisi walita, koska olen herrasmies. Minä olen sitä mieltä, että kaikkien työläisten tulisi olla herrasmiehiä. Minä itse olen oikeastaan molempia, olen nimittäin rakentanut sen koulun, jonka läpi olen käynyt. Kun läksin Wiipurista, huomautti hallituksen puheenjohtaja minulle, etten saisi ottaa tointa wastaan, jos sitä minulle tultaisiin tarjoamaan. Wastasin hänelle silloin, että minun persoonani on tässä asiassa pieni seikka ja tulen minä menettelemään niinkuin sakki päättää ja koska sakki on päättänyt, että minun on astuttawa haukkumisten ja waikeuksien iljanteelle, niin rupean siihen. Ehkäpä 2 wuoden perästä, kun uudet waalit toimitetaan, olen niin läpeensä haukuttu ja kelwoton, että woin hywällä omallatunnolla poistua".
Toimikunnan sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi walittiin 95 äänellä metallityönsihteeri

K. Wartiainen
.

Lähinnä ääniä saiwat Wiljanen 68, Heinonen 43, Paasiwuori 27 j. n. e.
Puheenjohtajalle ja sihteerille huudettiin eläköön. Walittu sihteeri lausui sitten muutamia sanoja.
Senjälkeen luettiin kokoukselle lähetetty sähkösanoma:
"Ammattikongressi.
Waasan lakossa olewat kirwesmiehet lausuwat terwehdyksensä kokoontuneelle ammattikongressille erittäinkin puutyöntekijäin ryhmälle. Onnea työlle!"
Hywäksyttiin waliokunnan ehdotus, että seuraawa järjestön edustajakokous pidetään wuonna 1909 Helsingissä.
Ryhdyttiin keskustelemaan ammattijärjestön suhteesta sosialidemokratiseen puolueeseen.
Paasiwuori alusti kysymyksen selittäen esim. Saksan ja Ruotsin järjestöjen suhteista sosialidemokratiseen puolueeseen. Huomautti miten nykyään yleisen äänioikeuden wallitessa perustuslailliset, kristilliset, suomettarelaiset y. m. porwaripuolueet hommaawat liittoja. Toiwoo kokousta lausumaan että ammatillinen liike on toisarwoinen, waltiollisen työwäenliikkeen kanssa. On käytäwä käsikädessä. Ammatillinen liike ei saa olla waltiollisen palwelija, waan liittotoweri sen rinnalla.
Rajoitetiin puheenwuorot. Toiwottiin, että ainoastaan uusia ehdotuksia ilmituotaisiin.
Toiwola, että Helsingin läkki-, pelti- ja waskisepät toiwoiwat, että kaikki saawat olla ammattijärjestöissä, huolimatta puolueista.
Lempinen wastusti puolueeseen yhtymistä.
Ahtio: ammatillinen liike on wäliaste waltiolliseen.
Wirtanen: olkoot liikkeet erillään, ei saa sitoa toisiinsa.
Hytönen yhtyi alustajaan. Ei olisi sallittawa, että eri waltiolliset mielipiteet muodostawat ammattiosastoja. Soisi että ammattiosastoon saisi kuulua, jotka eiwät kuulu puolueeseen. On asetuttawa suwaitsewaisuuden kannalle. Toimikunta laatikoon lausunnon.
Lehokas. Kun on kysymys ammatillisista asioista, älköön puhuttako waltiollisista.
Heinonen toiwoi toimimiesten olewn sosialidemokrateja.
Useita puheenwuoroja käytettyä luki Matti Paasiwuori laatimansa seuraawasisältöisen ponnen:

1) Kokous tunnustaa työwäen waltiollisen ja ammattikunnallisen työwäen järjestymisen yhtä tärkeiksi, työwäenluokan kohottamisesta henkisestä ja taloudellisesta alennustilastaan.
2 ) Näillä järjestymismuodoilla on kyllä kummallakin oma taistelu- ja toimintatapansa, mutta kumpikin pyrkiwät samaan päämäärään, waikka kulkewatkin eri teitä.
3) Ammattikunnallista järjestymistä on edelleen ajettawa, noudattaen luokkataistelun periaateita, ja kulkien käsi kädessä sos.-dem. puolueen kanssa.
4) Ammattijärjestöön kuitenkin on sallittawa liittyä sellaisiakin ammatillisesti järjestäytyneitä yksityisinä tai ryhminä, jotka syystä tai toisesta eiwät tahdo kuulua sosialidemokratiseen puolueeseen."

Hywäksyttiin yksimielisesti.

Perttilä ehdotti kokousta päättämään, että toimikunnan jäsenen tulee wähintään 1/2 wuoden ajan kuulua johonkin järjestöön taikka liittoon, muussa tapauksessa erotkoon.
Kokous hywäksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Klo 2 lopetettiin kokous laululla ja päätettiin ajan woittamiseksi pitää wain 1 1/2 tunnin päiwällisloma.
Puoli neljän aikana kokoonnuttiin ja laulettiin aluksi "Sä seiso suorana Suomalainen".
Puheenjohtajana Wiljnen ja sihteerinä Matti Autio.
Ensiksi äänestyksen kautta päätettiin että pöytäkirjasta otetaan 2,000 kappaleen painos.

Tilintarkastajat:
Siwenius ehdotti seuraawat: Eedward Walpas, Matti Turkia ja A. Järwenpää, jotka walittiinkin warsinaisiksi ja waralle Oskari Lähde, A. Karjalainen ja Poutawa.
Tätä waalia wastaan jätetiin seuraawa wastalause:
"Wastalause:
Se tapa jolla Suomen ammattijärjestön tilintarkastajat walittiin on suoranaisesti äsken hywäksyttyjä sääntöjä wastaan. Onhan wanha parlamenttinen tapa että hallinto tai kuten tässä, toimikunta walitaan erikseen ja tilintarkastajat erikseen. Nyt on kumminkin tehty poikkeus, toimikunnan waali oli keskeneräinen siis waalin tulos tuntematon ja kumminkin huomautuksista huolimatta on kokous walinnut tilintarkastajat joita wielä päällepäätteeksi toimikunnan ehdokkaaksi - ja kukaties walituksi tulleet kuin waalin tulos ei ollut tunnettu - asetetut henkilöt puoltolauseilla kannattiwat.

Tampere 17 p. Huhtik. 1907.

Helsingin t. yhd. konetehtaalaisten
amm. os. puolesta:
W. Lindqwist."

Puheenjohtajan palkan suhteesta jätettiin pöytäkirjaan seuraawa wastalause:
"Me allekirjoittaneet päätämme täten yhtyä toweri Järwen tekemään wastalauseeseen, siitä kokouksen päätöksestä millä puheenjohtajan palkka ratkaistiin 250 markaksi kuukaudessa, syystä, että palkkka on liian korkea, werraten siihen työhön mitä toimeenpanewan waliokunnan puheenjohtajalla tulee olemaan. Ja koska yllämainittuun toimeen olisi kyllä 200 markankin kuukausipalkalla saatu kylläkin täysin kywykkäitä henkilöitä. Niin katsomme me moisen warojen tuhlauksen aiwan tarpeettomaksi. Ja koska ei wielä ole mitään warmuutta kuinka suuressa määrin ammattiliitot tulewat ottamaan osaa järjestöön yhtymisestä, niin woipi se kohdata waikeuksia, millä nämät korkeat palkat woidaan suorittaa.
Aleksi Maja, K. A. Eino,
Jooseppi Lehto, J. Pantsar,
Oskar Onnela, M. Pesonen,
W. Koskinen, H. Soininen".

Puheenjohtaja määrättiin astumaan toimeensa 1 päiwänä ensi toukokuuta.
Waalin tulosta odottaessa pyysi Arwid Nyberg kokousta keskustelemaan, mihin liittoon kuuluwat esim. tukkityöläiset, saha- wai paperityöntekjäin liittoon ja toiseksi yhteisen ammattilehden perustamisesta.
Leppänen ja Lehokas lausiwat mielipiteitänsä edellisen asian johdosta, toiwoen että ammattijärjestön toimikunta harkitsisi asiaa ja antaisi siitä lausuntonsa.
Kokous lykkäsi asian toimikunnan pohdittawaksi.
Ammattilehden perustamisesta käytettiin useita puheenwuoroja.
Nyberg ja Leppänen pitiwät sellaista tarpeellisena, ihmetellen wiimeinen puhuja, minkätähden kokouksen hommaajat eiwät olleet tehneet asian johdosta alustawaa esitystä.
Mitään päätöstä ei woitu tehdä waan lykättiin tämäkin toimikunnalle.
Äänten laskijat toiwat nyt tiedot toimikunnan jäsenten waalista, joka osotti seuraawaa:
Toimikuntaan walittiin wakinaisiksi:
      M. Paasiwuori       166 ääntä.
      K. Heinonen       138    "
      E. Perttilä       138    "
      Fiina Pietikäinen       123    "
      Ida Kantanen       102    "
Warajäseniksi:
      Miina Sillanpää          96 ääntä.
      J. Salo          73    "
      Huttunen          50    "
      M. Autio          43    "
      A. Halme          28    "

Tämän jälkeen päätettiin että toimikunta saa ottaa järjestölle lainan.
Wiljanen lausui muutamia loppusanoja, kohotettiin eläköönhuuto Suomen ammatilliselle liikkeelle ja laulettiin Työwäen marssi. Tähän loppui suurimerkityksellinen kokous, jossa laskettiin perustus Suomen ammattijärjestölle.
Työwäenliikkeen lopullista woittoa edistiwät woimakkaasti tämän kokouksen päätökset.
Tampereella 17 p. huhtik. 1907.

Kokouksen sihteerit.
Mikko Uotinen.        Matti Autio.
Eero Haapalainen.        Aatu Halme.

Tarkastettu ja hywäksytty:
Arwid Nyberg. Emil Hytönen.
Kaarlo Hellman.

Lisäystä nimiluetteloon:
Sippolan Myllykosken paperi- ja puuhiomo t. y. a.-osasto, A. Ranta, ?.
Tainionkosken paperi- ja puuh. t.y.a.-os., K. Högren, ?.
S. Tie- ja wesirakennustyöliiton N:o 18 Rowaniemen osasto, O. Kekäläinen, 100.
Oulun ulkotyöw. a.-osasto, H. Åhman, ?.
Metallit. liiton N:o 15 Waasan os. Iisak Kiwi, ?.
Walkon satamamies a.-os., K. Nilles, 39.

Agitaattoreita:
Maria Raunia, Keuruulta; Ida Kantanen, Helsingistä; Hanna Ranta, Helsingistä; Waltiopäiwämies E. Pohjanwäre, Mäntästä.

Etusivu.
Maanantaipäiwä.
Tiistai-päiwä.

Takaisin historiasivuille.