Luku 14.

Laillisesta Duomio-istuimesta, Oikeu-
den käymisestä Sota-Asioisa, niin
myös Päätösten toimeen saattami-
sesta1).

§. 1.
Ensimmäinen Duomio-Istuin on Sota-Oi-
keus jokaitsesta Rygmentisä eli Joukko-
kunnasa Armejasa, niin myös Amiralitetisa
eli Laiwawäesä ja Armejan-Lauttan erinäi-
sisä Eskadereisa. Puheenpitäjä eli Päämies, 
ja Oikeuden jäsenet senkaldaisellen Oikeudel-
len säätään Öfwerstildä eli sildä, jolla Ryg-
mentisä taikka Joukkokunnasa walda ja hal-
litus on: ja pitää ne Oikeuden jäsenet, jot-
ka owat alkaneet jotakuta asiata tutkimaan,
sen lopullen wiemän, jos niin tapahtua 
taitaa.

§. 2.
Sota-Oikeudesa on Öfwersti-Lutnanti
Puhenpitäjä, taikka, hänen siasansa, yxi
Majori: Oikeuden jäsenet olkoot kaxi Rytt-
mestaria eli Capteiniä, kaxi Lutnantia, yxi
Upsieri ensimmäisestä polwesta (grad), ja
yxi Auditöri, kaikki sioitetut ja duomitse-
waiset2). 

§. 3.
Jos ei siinä paikasa löydyy Öfwersti-
Lutnantia eli Majoria; niin mahtaa se wan-
himbi palwellusta tekewäinen Ryttmestari eli
Capteini olla Puhenpitäjä: niinkuin myös
Oikeuden jäsenixi, Ryttmestarin eli Captei-
nin puuttuesa, taidetan käskeä Lutnanteja, 
ja, heidän siansa Upsierejä ensimmäisestä pol-
westa. Jos Upsierejä kaippalaisin duomion
woipan lukuun; niin otettakon yxi eli kaxi
niistä wanhimmista ja kelwollisimmista Under-
Upsiereistä. Jos ei niin monda Upsieriä eli
Under-Upsieriä löydyisi kuin edelläpäin säät-
ty on, taikka että heitä wastan lailliset estet
ilmanduwat; niin waatikoon Waldamies wel-
wollisia Oikeuden jäsenitä lähimbänä olewai-
sesta Rygmentistä eli Sota-Joukosta, että
täyttexi Sota-Oikeudesa istumaan.

§. 4.
Ei saa Chefi eli Waldamies Auditöörixi
edeslyödä eli Vice-Auditöörixi asettaa ketä-
kän muuta, waan sen jolla on todistus-kirja
sen ylitse, että hän josakusa Waldakunnan
Academioista on ulosseisonut welwollisen exaa-
menin eli tutkistelemuxen Lain tiedosa ja
muisa sen tiedon walistuxexi tarpellisisa kap-
paleisa, ja myös että hän siinä siwusa on
Kuningan Cantzliasa eli josakin Oikeuden
käymisen-Wärkisä, tuttu kelwollisexi, ja ole-
wa hywästä elämäkerrasta. Jos Sota-Oi-
keus tulee pidettäwäxi wähemmäsä Eskaderi-
sa eli yxinäisesä Laiwasa, kusa Auditööriä
ei löydy, niin uloskatsokoon Käskynhaldia
jongun muun soweljan personan, joka Duo-
marin walan wannottuansa, Auditöörin wi-
ran tekee.

§. 5.
Jos usiammat erinäisistä Rygmenteistä
eli Joukkokunnista olewat personat owat
yhdesä rikoxen tehnet, eli jos rikos tapahtuu
senkaldaisilda, jotka Armejasa palwellusta te-
kewät ja commenderatut owat, mutta ei lue-
ta jongun wissin Rygmentin eli Joukkokun-
nan alle; silloin pandakoon Sekoitettu Sota-
Oikeus, joka säätään, Sota-kedolla eli Gar-
nisonisa, sildä Ylimmäiseldä Käskynhaldial-
da, ja, Fästningisä, Commendantilda, ja
pitää seisoman yhdestä Öfwersti-Lutnantista
eli Majorista, Puhen pitäjän omaisuudesa, 
Oikeuden jäsenden kansa niin kuin edelläkäy-
wäisisä 2 ja 3 §.§. sanottu on, ja edellise-
sä tapauxesa, jos se tapahtua taita, yhtä
monda kustakin niistä Rygmenteistä, johon ne
wialliset kuuluwat. Auditööri olkoon sa-
masta Rygmentistä kuin Puheenpitäjäkin: 
waan jos hän on Laillisesti estetty, kutsu-
taan, asianomaisen Waldamiehen kautta, se
lähimbänä oleskelewainen Auditööri, jos ei
jotakuta muuta kelwollista personaa taideta,
Auditörin-wiran toimittamisexi, siinä paikasa
saadaa.

§. 6.
Jos joku Maan-Armejasta, kuin Laiwa-
sa eli Aluxesa commenderattu on, tekee sen-
kaldaisen rikoxen, että se Sota-Oikeudesa
ylösotettaman pitää; silloin pitää semmoisesa
Duomio istuimesa yxi Rygmentin Upsieri Ar-
mejasta puheen pitämän, ja Oikeuden jäse-
net ulostehdän yhtäläisestä lugusta Meri- ja
Maan-Statista, niin että Oikeus seiso seitse-
mästä personasta.

§. 7.
Toinen Duomio-Istuin on, Sotajoukol-
len Maalla ja Merellä Ruotsisa ja Suome-
sa, Sota-Howrätti Stockholmisa, ja, niille
Pommerisa lasketuillen Trouppillen eli Sota
joukkokunnillen, Genrali-Sota-Oikeus Stral-
sundisa. Sota-Howrättisä olkoon Fältmar-
skalki eli yxi Genralin-Persona, Puhenpitä-
jänä, ja Oikeuden jäseninä kaxi Öfwerstiä,
kolme muuta Rygmentin Upsieria ja Sota-
Justitiarius, kaikki sioitetut ja duomitsewai-
set. Oikeuden jäsenixi Sota-Herroista com-
menderatan Lautoista aina kaxi, waan neljä
koska senkaldaiset asiat eteen tulewat, jotka
liikuttawat Meri-Sotapalwellusta ja manoeu-
vriä: josa wiimein mainitusa tapauxesa, nä-
mät Oikeuden jäsenet pitää alusta loppuun 
asti saman asian ylitse istuman. Puhenpitäjä 
ja Oikeuden jäsenet Genrali-Sota-Oikeudesa
Pommerisa, ulosnimitetän sillä tawalla kuin
siitä erinomaisesti säättyy on.

§. 8.
Sodan ajalla säätään erinomaiset Yli-
Duomio-Istuimet: Maa-Armejallen, General-
Sota-Oikeus, ja Lautoillen, Yli-Oikeudet.
Niisä pitä myös oleman Puhen pitäjä ja
wiisi Oikeuden jäsendä Sotaherroista, ja yxi
Sota-Justitiarius eli Yli-Auditööri. Jos
senkaldaiset rikos-asiat eteentulewat, kuin
6 §. täsä Lug. mainitaan; niin pitää Yli-
Oikeus oleman kokoonpandu Oikeuden jäse-
nistä sekä Maa- että Meri-Statista3), niin-
kuin mainitusa §. Sota-Oikeudesta sanottu
on.


§. 9.
Jos joku nosta metelin eli kapinan, taik-
ka tekee jongun muun suuren pahantyön so-
takedolla eli merellä, ja jos wihollinen lä-
hellä on, taikka jos senkaldainen pahennus
tapahtu liehuwaisen fanan alla marsisa wi-
hollista wastan, ja pahantekiä tulee julkisen 
työn päälle kiiniotetuxi; niin mahta, koska
pikainen rangaistus on tarpellinen, ja asia ei
salli ylöslyckäystä, Ylimmäinen Käskynhaldia
siinä paikasa andaa Seisoma-Oikeuden pidet-
tää. Hänen lähimmäisensä Käsky-miehistä
tulkoon siinä Puhenpitäjäxi ja Oikeuden jä-
senixi kutsutan yxi Rygmentin-Upsieri, kaxi
Ryttmestaria eli Capteiniä, kaxi Lutnantia,
kaxi Upsieriä ensimmäisestä polwesta, Audi-
tööri, eli se joka hänen palwellustansa toi-
mittaa, ja ilman sitä kaxi Under-Upsieriä,
kaxi Corporaalia ja kaxi parahaxi tuttua
Sotamiestä. Tämä Yli-Oikeus kokoundupi
Frontin edesä, wannoo Duomarin walan,
tutkii ilman pitkistelemätä, ja myös Lain ja
Sota-Artikeleitten jälkeen, sen wiallisen ylit-
se langetta ja julista Duomion, joka kohta
täytetään jos ei Ylimmäinen Käskynhaldia siinä 
paikasa toisin käske, eli löydä hywäxi
rangaistusta liewiitää.

§. 10.
Koska, wähemmäsä Detachementisä eli
Sotawäen Commenderingisä, siinä paikasa
josa Maanherra asuu, joku palwelluxesa ole-
wainen persona tekee rikoxen eli wian siitä
laadusta, kuin Sota-Duomio-Istuimen ylös-
ottaa tulee, mutta Duomitsewaisten jäsenden
täyttä lukua ei löydyisi siinä paikasa, Sota-
Oikeuden pitämisexi; silloin asettakoon Maan-
Herra Linnan-Oikeuden, jonga pitää sitä
tutkiman ja duomitseman. Kuinga Linnan-
Oikeuden Päätöxet Yli-Oikeuden tutkinnon 
alle lähetetään, ja walitusta niiden ylitse
wiedään, säätäwät erinäiset Asetuxet.

§. 11.
Puheen pitäjän ja Oikeuden jäsenen So-
ta-Duomio-Istuimesa pitää, ennen kuin hän
Duomarin-wirkaan astuu, tämän walan wan-
nomaan: 

Minä N.N. lupaan ja wannon Juma-
lan ja Hänen pyhän Evangeliuminsa kautta,
että minä tahdon ja että minun pitä, par-
haan ymmärryxeni ja tundoni jälkeen, kaikisa
Duomioisa Oikeuden tehdä, ei wähemmän
köyhälle kuin rikkaallen, ja duomita Juma-
lan ja Ruotsin Lain, Sota-Artikeleitten, ja 
muiden laillisten Asetusten jälkeen: ei ikänän-
sä Lakia wäännellä, eli wääryttä edes aut-
taa, sugun, heimollaisuden, ystäwyden, ka-
teuden ja wainon, eli pelwon tähden, ei
myös lahjain ja andamitten, eli muun syyn
tähden, minkä warjon alla se ikänänsä olla
mahdais, ja ei sitä wiallisexi tehdä kuin wia-
toin on, eli sitä wiattomaxi kuin wikapää
on. Ei pidä minun myös eikä ennen kuin
duomio julistetaan, eli sitten ilmoittaman
niillen, kuin Oikeutta käywät, eli muillen, 
niitä keskustelemuxia, kuin Oikeus suljettuin
owein takana pitää. Tämän kaiken tahdon
ja pidän minä, niinkuin yxi kunniallinen
ja yxiwakainen Duomari uskollisesti pitää, il-
man wiekautta ja pahoja juonia; niin totta
minua Jumala auttakoon Hengen ja sielun
puolesta. 

§. 12.
Sota Duomio-Istuimen alle luetan seu-
rawaiset asiat:

1. Kaikki wiat ja rikoxet Ammatisa eli
Wirasa, niin myös kaiki ne rikoxet ja wir-
heet, jotka Sota-kedolla eli Garnisonisa, mat-
kalla ja Marsin alla, Munstringeisa, Ryg-
mentin- eli Companian-kokouxisa, Recrute-
rengeisä, completteringeisä, Visitationeisa, 
Syyneisä, Peräänkatsomuxisa, Wärwingeisä,
Työ-eli (!) muisa Commenderingeisa, Kruunun
Laiwoisa, Warwisa eli Laiwa-tarhasa, eli
josakusa ja jonkun muun Sota-palwellusta
liikuttawaisen4) eli sen kansa yhteen koituwai-
sen toimituxen alla tapahtuwat, ei ainoa-
stans Ylähäisemmäldä eli alahaisemmalda
Upsierildä, Under-Upsierildä eli joldakulda
Sotamiehistä, joka sota wäkeen laillisesti
wärwätty, pestätty, duomittu eli otettu on,
jos hän Sotamiehen walan wannonut on elik-
kä ei: johonga lukuun myös Wargeringi-5)
ja Reserwi-Miehet, niin hyvin kuin Fri-
Coorit eli Wapa-Joukot arwataan, niin kau-
wan kuin nämät wiimein mainitut nauttiwat
ylöspidon ja palkan Kruunulda, ynnä nii-
den Rygmenteihin eli Lautoihin otetuiden 
Hantwärkäreitten- ja Kirwesmiesten, Trossi-
miesten6) ja muiden senkaldaisten personain
kansa, waan myös niildä Armejasa, Ryg-
menteisä eli Lauttoisa palwelluxesa olewaisil-
da Justitiä- Cameral- Oeconomie- eli muil-
da Civile-Ammatti ja Wirka miehildä, kai-
kisa kuin ei liikuta näiden jälkimäisten tilin
tekoa ylöskannosta. Kruunun eli muiden
yhteisten tawarain edestä, ja edes wastausta
niiden kääppäämisen eli tuhlamisen edestä,
jotka asiat luetan niiden erinomaisten Duo-
mio-Istuinden ja Ammatti-paikkain alle, joille 
Kuningas wartioitsemisen ja peränkatsannon
sen ylitse uskonut on. - 2. Rikoxet sanoil-
la eli töillä, mistä laadusta ne wielä olla
mahtawat, kuin alammainen, myöskin ulko-
na palwelluxesta, misä ikänänsä hän oleskelee, 
jotakuta Esimiestänsä wastaan tekee. - 3. Ko-
ska joku Rygmentein eli Lauttain palwellu-
sta tekewäisistä Papeista, niisä 1:sä mom:sä
tästä §:sta ylösluetelduisa tiloisa rikosta tekee,
ne asiat kuitengin poiseroitetut, kuin liikut-
tawat hänen Pappilista Ammattiansa, Oppia
ja Kirkon-toime, jotka pitää asianomaiselda 
Consistoriumilda ylösotettaman ja tutkitta-
man: mutta jos rikos on niin suuri, että
Pappilisen-wiran kadottamista päälleseisotaan:
niin tulee Sota-Duomio-Istuimen ainoastan-
sa sanoa, kuinga sen kansa laillisesti mene-
tettämän pitää, ja Consistoriumin tulee, että,
jälkeen saadun osan tutkinnosta ja duomiosta, 
joka neljäntoistakymmenen wuorokauden sisäl-
lä sinne lähetetään, Papin eroittamisesta pois
wiralda hänen asetuxensa julistaa ja ulos-
sanoa. - 4. Rikoxet palwellusta tekewäiseldä
Upsierildä Sota-Academian-Statista eli mui-
sta Sota-Skouluista. - 5. Jos yxi Jäsen 
Directioneisa, Armejan Pensioni-Cassan ylitse,  
eli Lauttain yhdenkaldaisisa Cassoisa, tekee
petosta, ylitsekäy, eli yllyttä ylitsekäymään,
niitä, näillen Asetuxillen ulos annettuita Reg-
lementeitä ja Säändöjä, niin että, ilman
wiran kadottamista, hän myös pitää muu-
ten rangaistawaxi katsottaman. - 6. Koska 
Johto-mies eli Lootsi johdattaisa eli muutoin
wirasa erhettyy: ja tulee Sota-Oikeuden
Amiralitetisä eli Armejan Lauttasa, että sen
ylitse duomita. - 7. Koska Sotamies ottaa
pestin eli wärwingi rahan mualda, eli Kruu-
nun palwelluxeen tekee itsensä kelwottomaxi 
joko se tapahtu ulkona eli sisällä Rygmentin 
piiriä. - 8. Koska Posti-mies, Wartia eli
Patrulli tule loukatuxi: joka asia ylösote-
taan ja päätetään sildä Sota-Oikeudelda,
jonga alle se luetaan, jonga päällen karattu
on, mutta Stockholmisa, josa alinomainen 
Linnan-Oikeus on, pitää, jos joku ulkona 
Sota-säädystä senkaldaisen rikoxen tekee, se
sama wiimein mainitulda Duomio-Istuimelda
tutkittaman ja duomittaman. - 9. Koska
wastaan otettu Markutentari, eli joku hänen
wäestänsä rikkoo sitä wastaan mitä nämät
Sota-Artikelit senkaldaisen keinnon suhteen, 
eteenkirjoitawat, eli Lauttan päällä eli So-
ta-kedolla jotakuta muuta rikosta tekee. -
10. Kysymyxet tehdyistä saaleista maalla, eli
saaleista otetusta Laiwasta ja kalusta merel-
lä. 11. Koska joku niistä Sota- eli Krigs-
Collegiumin Statin päälle ylöswiedyistä Arkli 
Arsenali- eli Kruunun-Rustkammarin Am-
matti miehistä eli Palweljoista wirasansa er-
hetty: josta Sota-Oikeus Artilleriasa tutki-
stelkoon, jos Krigs-Collegiumi, jolla senkal-
daisesa asiasa duomio oikeus on, tutkindota
siitä anoo. - 12. Koska joku Sotamieheldä
ostaa, lainaa eli pantixi ottaa, munderingi-
parseleita, amunitionia eli jotakuta muuta
Kruunun kalua, mistä nimestä se ikänänsä
olla mahta. - 13. Koska, Sotakedolla eli 
Lauttan päällä, Matkalla eli kokouxen alla,
Upsierin eli jongin muun Sota-Joukon alle
luettawan Ammatti eli Wirkamiehen Pal-
welja eli muu Palkollinen teke rikosta. -
14. Kaikki ne kysymyxet, kuin taitaa ylös-
nousta Upsierein, eli edellä nimitettyin Am-
matti- ja Wirkamiesten, eli heidän Pal-
weljainsa ja Palkollisiensa irtaimesta kalusta,
kuin heidän myötänsä on Sota-kedolla, Mat-
kalla eli Kokouxen alla, taikka silloin kuin
Lautta, Laiwa eli joku Eskaderi owat merel-
lä eli heidän tawallisista satamistansa eli ti-
luxistansa ulosjuosneet. - 15. Koska Sota-
Duomarita ammatisansa eli ammatin tähden
solwaistaan, häristellään, uhataan eli hosu-
misella ja lyömisellä päällen-karataan. –
16. Rikoxet, jotka tapahtuwat Kauppa-lai-
wain päällä Konfojin7) alla: ja tulkoon nä-
mät asiat, jos ei Skeppari taida niitä itse
auttaa, duomituxi sildä Sota-Oikeudelda,
kuin Konfojin Käskynhaldia silloin käskee ja
määrää; mutta suuremmisa rikos-asioisa, jot-
ka käywät hengen ja kunnian päällä, on
tällä oikeudella ainoastansa walda tutkia; ja
seisokoon wikapää kotia tulduansa Laillisen
edeswastauxen welwollisen Duomio-Istuimen
edesä.

§. 13.
Kaikisa edellä mainituisa asioisa, pait-
si niitä, kuin lähinseurawaisesa 14:sä §:sa
mainitaan, tutkikoon ja duomitkoon Sota-
Oikeus, kukin oman Lakikundansa sisällä.

§. 14.
Sota- Yli- Duomio-Istuimen piää (!) pe-
rään-katsannon ja waarin pitämän, että,
niisä Sota-Oikeudeisa, kuin hänen allansa
owat, oikeus ja laki sanan johdatuxen jäl-
keen järjestyxesä ja hywin mahtaa julistettaa. 
Ja pitää Yli-Duomio-Istuin erinomattain 
duomitseman näiden seurawaisten asiain ylit-
se: - 1. Suuri pilkka Jumalata ja Hänen
pyhä Nimeensä wastaan. - 2. Juonituxet
ja rikoxet itse Kuningasta, Kuningallista
huonetta eli Waldakundaa wastaan, petoxet, 
metelin nostamiset, kapinat, ja keskustelemuxet 
wihollisen kansa. - 3. Jos Ylimmäinen Wal-
damies, joku Generalin- eli Amiralin-Perso-
na, Öfwersti eli Rygmentin Käskynhaldia
tulee, sildä kuin hänen käskynsä alla on,
ammatisansa eli sen tähden sanoilla eli töillä
loukatuxi eli päälle karatuxi. - 4. Koska 
Wapa- eli Aadeli-mies Sotawäen-säädysä
edesannetaan hengee, kunniata, aadelillista
wapautta, omaisuxia eli perittäwäisiä oikeu-
xia liikuttawaisen rikoxen tähden. - 5. Kaik-
ki ylembäin eli alembain Upsierein ammatti-
wirhet eli muut rikokset palwelluxen toimitta-
misen alla, niin myös yhdenkaldaiset erhe-
tykset Armejan ja Lauttain muilda Wirka-
miehildä, joilla wiran päällä on Kuningan
Fullmahdit eli Constitutorialit, taikka owat 
heidän kansansa yhtäläisesä arwosa, ja wielä Yli-
Dnomio-Istuimen (!) omilda Palweljoil-
da. - 6. Kaxkampauxet ja muut tappeluxet
eli rikoxet häpiällisillä sanoilla eli töilla, (!)
Wapasukuisten miesten ja heidän vertaistens
wälillä, kaikisa niisä tapauxisa kuin maini-
taan tämän Lug. 12:sä §:sa ja 1 mom. - 
7. Jos joku Sota-Oikeuden Jäsen, Duomari-
Ammatisa ollesansa wirhen tekee, eli Kä-
skynhaldia sen toimituxen laiminlyö, josta
hänen pidäisi säätämän, eli jos hän toime-
sansa muutoin itsensä wiallisesti käyttää. -
8. Jos joku uhkaa, häristelee eli karkaa Duo-
marin päällä, eli andaa hänelle häwäistys
sanoja, eli käy hänen arwonsa ja kunniansa
päällä. - 9. Ne rikoxet, kuin Jäseneldä
Directionisa jommasa kummasa Sota-joukon
Pensioni-Cassoisa tehdän. - 10. Hengen-
asiat ja muut suuret rikos-asiat, jotka owat
tulleet Sota-Oikeudelda duomituxi ja Yli-
Duomio-Istuimen koettelemuxen alle lähete-
tyxi. - 11. Walituxet Sota Oikeuden Pää-
töxen ylitse. - 12. Ne asiat joisa Amirali-
tetin- eli Sota-Consistoriumit owat duomion
langettaneet, waan pitää Yli-Duomio-Istui-
men lawiamman tutkistelemuxen alle sisälle
lähettämän eli joisa walitetaan, Religio-
nia eli Jumalan tundoa ja pelkoa liikutta-
waiset asiat kuitengin siitä eroitetut: niin
myös ne, jotka joldakulda muulda Consisto-
riumilda Waldakunnasa owat päätetyt, ja
ennen owat olleet Sota-Oikeudesa ylösotetut,
ja joko koettelemuxen alle lähettämisen, eli
walituxen kautta, tulewat Yli-Duomio-Istui-
mesa wiimeisexi tutkisteldawaxi. 

§. 15.
Niisä asioisa, kuin 2, 3, 7, 8 ja 9 mom.
lähin-edellä käywäisestä 14:stä §:sta ylöslue-
tellan, niin myös siinä tapauxesa jos joku
Generalin-Persona eli Rygmentin-Käskynhal-
dia wiran wirhen edestä edes annetaan, tut-
kikoon Yli-Duomio-Istuin itse, jos, se sowel-
jasti tapahtua taitaa, mutta muutoin pan-
goon asian tutkittawaxi asianomaisesa Sota-
Oikeudesa.

§. 16.
Jos rikos tapahtuu joldakulda Sota-
Statin alle luettawalda personalda, silloin
kuin hän Rygmentin, Armejan eli Lauttain
piirin ylitse Kuninkaan palwelluxesa ja am-
matin asioisa ulos lähetetty on, eli myös 
Lootsilda; niin pitä Duomarin siinä paikka
kunnasa siitä kohta tutkindota pitämän, ja
sitten kiirusti sisällen lähettämän Protocollan
sen Sota Duomio-Istuimen tygö, jonga sen
ylitse tulee duomita. Jos karkuri karka-
misen ajalla on tehnyt muun rikoxen; tut-
kittakoon myös siitä, siinä kuin rikos tapah-
tunut on; ja koetelkoon Duomari jos se syy-
tetty siihen wikapää on, waan duomittakoon
kaiken edestä Sota-Oikeudelda siinä Rygmen-
tisä eli Joukkokunnasa, josta hän ensin on
pois lähtenyt. Jos karkurin rikos käy hen-
gen päälle; andakoon Duomari siitä Wal-
lanhaldialle tiedon, ja tulkoon pahantekiä
duomituxi ja rangaistuxi sillä paikkakunnalla,
josa se rikos tapahtui, kuin suurin on.

§. 17.
Jos usiammat owat osalliset yhteen ri-
koxeen, tutkikoon ja duomittakoon sen ylitse se
Duomio-Istuin, jonga alle päämies luetaan.
Jos tutkinnon alla ilmestyy usiambi päämies,
eli jos he kaikki owat yhtäläisesti wikapäät;
lopullen wieköön tutkinnon ja duomitkoon se
Duomio-Istuin, joka asian alkanut on. 

§. 18.
Paitsi niitä tapauxia, kuin mainitan
12 §:fin 9, 13 ja 14:sä mom. tästa (!) Lug.,
ylösottakoon ja päättäköön Kuninkaan Kä-
skynhaldia, eli yhteiset Duomio-Istuimet kaik-
ki welka- eli muut riidat, mistä laadusta 
ikänänsä ne olla mahtaa, niin myös awios-
käskyn rikoxet ja mitä siihen sattuu, ja myös
rikoxet ja erhetyxet niiden Sotajoukon alle
luettawain personain waimoilda, lapsilda eli
palkollisilda.

§. 19.
Laki sama olkoon myös niisä rikoxisa,
kuin joku on tehnyt ennen kuin hän pal-
welluxen Sotawäesä ottanut on, eli ne kuin
tapahtuwat yhteisesä elämäsä, koska Sota-
wäki on kotia laskettu ja makaawat Bostäl-
leisä, Ruoduisa eli Rustholleisa, eli silloin
kuin joku on pidemmäxi eli lyhemmäxi ajaxi
permitterattu ja ulkona wirka-toimi-paika-
stansa oleskele.

§. 20.
Jo Sotamies tulee rikoxen edestä haa-
stetuxi yhteiseen Duomio-Istuimeen Rygmen-
tin piirin sisälle; niin on hän welkapää, et-
tä sitä ilmoittamaan asianomaiselle Walda-
miehelle, kuin, jos se tarpellisexi koetellan, 
Compania- eli Rygmentin-Asian ajajan ulos-
katsoo, että tutkistelemuxen alla saapuilla
olemaan. Jos hän saa haaston niin hiljain,
ettei hän tätä täyttää taidaa, eli jos rikos
on niin suuri, että hän kohta tulee fangiut-
teen panduxi; niin pitää edellä mainitusa tar-
koituxesa, Kuningan Käskynhaldian eli Duo-
marin andaman siitä tiedon Rygmentin Kä- 
skynhaldialle. Jos Käskynhaldia on niin kau-
kana asuwa, että hänen wastaustansa odot-
taisa, tutkindoo ja duomio estetäisiin; niin
mahtaa asiasta tietoo annettaa lähimäiselle 
Companian Waldamiehelle, kuin silloin aset-
taa Asian ajajan, ja siitä Rygmentin Walda-
miehelle raportin andaa. Jos ei Asian ajaja
tule, sitten kuin tällä tawalla menetetty on,
ja niin pitkä aika on kulunut, että hän olis
taitanut itsens sisälle löydyttää; niin otta-
koon Duomari kuitengin asian eteen päätet-
täwäxi. Jos Puosmanni, kuin on kotona
Ruodullansa eli joka karkun lähtenyt, eli
ulkona Rygmentin piiriä permitterattu So-
tamies tulee Oikeuden eteen wedetyxi; niin
pitä myös Duomarin, Kuningan Käskynhal-
dian kautta, siitä andaman tiedon sen päälle
kannetun Waldamiehelle, kuitengin että asian
tutkindoa ja koettelemusta senkauutta (!) ei wii-
wytellää. Jos Duomio langee, ja Compa-
nian Asianajaja ei ole läsnä ollut; andakoon
Duomari Päätöxen sisälle pidon Waldamie-
helle tietää. Jos joku Sotamiehistä Ryg-
mentein alla kutsutan todistajaxi muusa Duo-
mio-Istuimesa, kuin siinä josa hän tuttu on;
niin pitää yhden Under-Upsierin oleman hän-
dä myötä seurawaisen, että hänen elämä
kerrastansa todistamaan, jos ei Companian-
Waldamies, jollen Miehen tulee asiata il-
moitta, kirjallisella todistuxellansa händä edes-
katsoo8). 

§. 21.
Sota- Yli- ja Ala-Oikeudet ja myös
Asianomaiset Rygmentein Käskynhaldiat Pom-
merisa, nautitkoon samana Duomio- eli Exe-
cutioni- eli Toimi-Oikeuden, myöskin civili-
riidoisa ja welka-asioisa, kuin heille tätä en-
nenkin ollut on.

§. 22.
Jos joku tahtoo jotakuta Sotawäen-
Säädyn sisälle olewata tygöpuhutella rikoxen
tähden, joka Sota-Oikeudelda ylösotettaman
pitää; niin tehköön siitä anomuxen Käskyn-
haldian tykönä Rygmentisä eli Joukosa, se-
littäköön siinä asian, ja nimittäköön ne todi-
stajat joiden kautta hän puhettansa täyttää
tahtoo. Jos asia luetan Sekoitetun Sota-
Oikeuden alle: ilmoittakoon sen, Sotakedolla,
Garnisonisa eli Lauttan päällä, Ylimmäi-
selle Käskynhaldialle siinä-paikasa, ja, Fäst-
ningisä, Commendantillen: Jos kandee eli
walitus on senkaldainen, että se luetan Yli-
Duomio-Istuimen wastaan sanomattoman ylös-
ottamisen alle; niin sisälle andakoon walitus
kirjan siellä, eli asianomaisellen Käskynhal-
diallen.

§. 23.
Koska Käskynhaldian eli Commendantin
tykönä senkaldainen asia edesannettu on, kuin
edelläpäin sanotan, ja sitä ei taideta ilman
Laillista tutkindoo päätettää; niin pangoon
hän päiwän Sota-Oikeuden Puhenpitäjän ja
Jäsenitten eteen kokoontullaxensa. Jos asia
on siitä laadusta, kuin 15:sä §:sa tästä Lug. 
Mainitaan;(!) silloin pitää Käskynhaldian an-
daman siitä Yli-Duomio-Istuimelle tiedon,
ja, ennen kuin tutkindoo aljetan, sen säät-
tämistä9) odottaman.

§. 24.
Wääbeli Rygmentisä olkoon welkapää,
Käskynhaldiallen Laillisesti nuhdeldawaxi il-
moittamaan, jos raskas rikos joldakulda So-
tawäen-säädysä tehtyy on, eli koska oma hyö-
dytys ja tuhla-petos ilmestyy. Sota-Oikeudesa
on myös Wääbeli Päällenkandaja10), koska
asianomainen ei itse asiasa päällenkannaa. Jos
Wääbeliä ei taideta katsottaa kyllä toimelli-
sexi, uloswiemään jotakuta siinä aljettua
lawian luonnoista ja painawa oikeuden käy-
mistä; ilmoittakoon Käskynhaldia sen Yli-
Duomio-Istuimellen, joka pyytää Justitićae-
Kantzlerin-Ammatin, erinomaisen Päällen-
kandajan asettamaan. Sota kedolla ja Laut-
tan päällä, sodan eli konfoyin alla, niin myös
Pomerisa, ulosnimittäköön Ylimmäinen Kä-
skynhaldia jongun soweljan personan, joka,
Wääbelin siasa, päällen kannon uloswie.

§. 25.
Jos joku on tehnyt senkaldaisen riko-
xen, kuin liikutta hengee, kunniata ja ta-
waraa, mutta joka, ennen kuin hän on tul-
lut Oikeuden eteen wiedyxi, on paon otta-
nut; niin pitä händä, haaston kautta, joka 
ylöslyödän Oikeuden owen päälle, ja kolme
kertaa perättyxin pannan Ruotsalaisiin Po-
sti-Tietoihin, kutsuttaman, että kolmen kuu-
kauden sisällä sen jälkeen andamaan itsensä
löyttää ja haaston päälle wastamaan. Jos
hän tiettäwästi on karannut ulos Waldakun-
nasta; silloin pitää Kantzli-Collegiumin toi-
mituxen kautta, hasto samalla tawalla, Ham-
burgin-Saxalaisisa Awiseisä kuulutettaman.
Mutta Duomari tutkistelkoon kuitengin, niin
kauwas kuin tapahtua taita, tuoren työn
päälle rikoxesta. Jos hän ei tulee; duomit-
takoon niiden tietoin päälle, kuin käsillä on, 
ja sen jälkeen kuin totuus asiasa ulosetsittää
taitaan. Jos Duomari hänen wikapääxi ko-
ettele; niin tulkoon julistetuxi rauhattomaxi
koko Waldakunnasa ja sen alla olewisa Maa-
kunnisa. Muiden karannein pahantekiäin 
kansa menetetän11) yhteisen Lain jälkeen.

§. 26.
Asianomaiset ja todistajat Sota-Säädy-
stä, joiden tulee Sota-Oikeudesa itsensä si-
sällen löydyttää, kutsutaan asianomaisen Kä-
skynhaldian toimittamisen kautta, taikka, jos
se soweljammin tapahtua taitaa, Wääbelil-
dä. Jos ei he ole Sotawäen alle luettawat;
tulkoon myös Wääbelin kautta haastetuxi:
mutta jos he kaukkaisesa paikkakunnasa olen-
dota pitäwät; niin pitä Kuningan Käskyn-
haldia eli Kruunun-Palwelja waadittaman 
sitä tekemään. Wääbeli olkoon welkapää, et-
tä wältämättömästi ja ilman wiiwytystä toi-
mittamaan mitä Sota-Oikeus eli Auditööri
ammatin-toimesa händä käskee.

§. 27.
Jos Duomari jääpi pois Sota-Oikeu-
desta, eli jos hän tulee myöhän, ja ei näy-
tä Laillista estettä; sakkoa wetäköön jokaitsen
hetken edesta (!) kuusi toista kymmenda (!) skillingiä:
mutta kaxi Riikindaleria kolmekymmendä ka-
xi skillingiä, jos hän koko päiwäxi poisjää-
pi. Puhenpitäjä ja Auditööri, wetäköön kahdenkertaisen sakon.

§. 28.
Jos ei päällenkandaja12) tule Oikeuteen,
eikä anna edesnäyttää laillista estettä; niin
toimittakoon Wääbeli hänen kandeensa, jos
ej asia taideta waikettaa.

§. 29.
Jos ei wastaja tule saapuille, eli jos
hän ei näytä laillista estettä; tulkoon noude-
tuxi. Jos se poisjääpi, joka todistajaxi kut-
suttu on; wetäköön sakkoa Sota-Oikeudesa
yhden Riikindalerin, waan Yli-Duomio-Istui-
mesa yhden Riikindalerin kolmekymmendä ka-
xi skillingiä: ja määrätköön Oikeus hänelle
toisen päiwän uhkasakon hastolla. Jos ei
todistaja sittengän itsensä löyttää anna; niin
tuotakoon myöskin hän. Jos se, jota tuota-
man pitää, on Sota-säädystä, ja oleskele So-
takedolla, Garnisonin sisälle, Leirisä eli muu-
toin liehuwaisen fanan alla; niin waatikoon 
Duomari asianomaista Käskynhaldiata toi-
meen saattamaan hänen tehtyä päätöstänsä:
mutta jos hän ylöspitä itsensä mualla, eli
jos ei hänellä ole wirkaa josakusa wissisä
Rygmentisä eli Joukkokunnasa, eli myöskin
on muusta Säädystä; niin etsittäköön siihen 
apua Kuningan Käskynhaldian taikka lähim-
mäisen Kruunun-Palweljan tykönä.

§. 30.
Nämät owat lailliset esteet: jos saira-
sna ollaan: jos Kuningaan ja Waldakunnan
palweluxesa muallen on uloskäsketty eli men-
dy: jos fangiudesa istutaan: jos wiholliselda
eli muulda waaralda, tulipalolda, eli we-
denhädäldä estetty ollaan: jos järjetöinnä ol-
laan: jos mies eli waimo, lapset eli wan-
hemmat kuolewat sillä ajalla kuin Oikeutteen
mendämän pidäisi; jos ennen on toiseen Oi-
keutteen pyytetty wastaaman samalla ajalla.
Koetelkoon kuitengin Duomari asian haarat,
ja mitä nämä esteet, itse kungin asian eri-
nomaisen laadun jälkeen, taitawat waikuttaa
kungin edesannetun personan suhteen. Jos
muita esteitä edestuodaan; niin olkoon myös
Duomarilla walda koetella niitä, jos ne lail-
lisixi katsottaman pitää. 

§. 31.
Asiat, jotka Sota-Oikeudesa edestulewat,
pitää asianomaisten toinen toistansa wastaan
suusanalla ulostoimittaman.

§. 32.
Jos asianomaiset owat Sotawäen-Sää-
dystä, ja jos asia koske wirkawirhejä; niin
ei he mahda Sota-Oikeudesa pitää asianajaja-
ta13), jos ei niin ole, että jombikumbi asian-
omainen laillisista syistä estetän saapuilla ole-
masta, taikka että wastajan päälle kannetan 
Sota-Fiskaalilda, erinomaisesti määrätyldä
Asianajajalda14) eli joldakulda muista Säädyi-
stä15), eli myös että asia löyttään erinomaise-
sti painawaxi ja tärkiäxi: joisa tapauxisa
asianomainen saapi, oikeuden käynnösä ja se-
lityxen annosa wiimeisen päällen seisomuxen
ylitsen, asianajajan awusta itsiänsä hyödyt-
tää, jos Duomari koettele, että hän senkal-
daisen awun tarwitse.

§. 33.
Jos Sota-Oikeudesa tygöpuhuttellaan
Pappia, Under-Upsieriä eli jotakuta Sota-
miehistä; olkoon sillä ensimmäisellä Consisto-
riumin- ja niillä toisilla Companian-Edeswa-
staja, Säädyn eli Rygmentin ja sen päällen-
kannetun oikeutta walwomasa.

§. 34.
Kaikisa tutkinnoisa pitää alusta yxi ly-
hykäinen juttu asian ja edesannon sisällen
pidosta ylösotettaman; sekä myös päällenkan-
nettawan nime, ikä, syndymä paikka, ruu-
miin luondo, palwelus-aika, elämäkerta, ja 
jos hän tätä ennen on rikoxen tähden tygö-
puhuteldu, duomittu eli rangaistu, josta edes-
tulewain asianhaarain jälkeen, tieto pitää
asianomaisilda sisällewaadittaman: sitälähin
hänen selpa wastauxensa ja selityxensä sen 
ylitse, kuin händä wastaan edesannettu on;
jonga jälkeen tiedot ja todistajat edestuodaan
ja kuulustellan, ja tutkindo edemmäsä lailli-
sesa järjestyxesä johdatetaan.

§. 35.
Jos wastoin käännettä tehdän Duomio-
Istuimen welwollisuudesta16), eli että usiammal-
la personalla on asiasa osa, ja pitää siinä
kuulusteldaman; koetelkoon sitä Duomari,
ja andakoon erinäisen Päätöxen, jonga ylit-
se ei kuitengan saada walitusta tehdä, ennen 
kuin pää asiasa duomittu on.

§. 36.
Jos riitakumpani anoo ylöslykkäystä
tietoja ja todistaita toimittaxensa, ja ylösan-
daa ynnä ne asian haarat, kuin hän sen kan-
sa wahwista tahtoo; seuratkoon Duomari nii-
tä perustuxia, kuin yhteinen Laki sisällänsä
pitää, ja asian laatu myöden andaa. Mut-
ta jos kaxi nähnettä todistajaa, jotka yhtä
haawa owat läsnä ollet, sopiwat yhteen sen
edesannetun ylitsen woittamisesa; niin ei pi-
dä tutkindota, usiambain todistajain sisällen-
kutsumisexi ylöslykättämän: sildä edesanne-
tulda kuitengin ei kieltty, että, niin, kau-
wan kuin tarpellinen ylöswalistus josakusa
asiata oikein koskewaisesa haarasa kaiwatan,
edestuoda todistaita ja tietoja, sen kansa it-
sensä puhdistaxensa.

§. 37.
Wartiat ja Skilt-postit, jotka hawaitan
olewan hywästä elämäkerrasta ja muutoin
estämättömäxi löytään, mahtawat itse wa-
lallisesti todistaa sitä, kuin heillen tainkaldai-
sesa wirantyösä tapahtunut on, silloin kuin
ei kahta muuta todistaja ole. Yhden War-
tia- eli Postimiehen todistus älköön luetta-
ko enemmäxi kuin puolexi todistukseksi.

§. 38.
Kuinga uskottawa Esimiehen raporti
alammaisten wirka-wirheitten ylitse pitää ole-
man, säätään 2:sen Lug. 27:sä §:sa. Mut-
ta raportilla rikoxesta omaa persona wastaan,
älköön olkoon sitä toden puolda, waan pitä
edesandaminen17) siitä laillisesa järjestyxesä to-
dexi näytettämän.

§. 39.
Auditööri edeswetää18) asiat Sota-Oikeu-
desa, ja pitää siellä ynnä Protocolla, joka
lähin-seurawaisena oikeuden käymis-päiwänä
ylösluetan Duomio-Istuimen muiden Jäsen-
den edesä, joista itse kullakin silloin on oi-
keus muistuttaa, jos jotakin Protocollan ei
ole oikein sisälle juosnut. Mitä suusanaisen
kuuldelemisen alla ylöskirjoitetaan, pitää rii-
takumpanein edesä ylösluettaman, jos he si-
tä waatiwat, eli Oikens (!) sen muutoin kohtu-
lisexi löytää. Jos riitaweli19) silloin ei tunnu-
sta omaxens sitä, kuin kirjotettu on; olkoon 
Oikeudella toden puoli sanoa, mitä puhuttu
ja wastattu on. Jos joku tahtoo sanansa ja
luulonsa selittää, sitä ei pidää kieltämän:
koetelkoon kuitengin Duomari, mistä woima-
sta se olla mahtaa.

§. 40.
Jos Auditöri laimin lyö, ilman laillista
estettä, tainkaldaisen tääkimisen20), ja jos sen
ylitsen walitetaan; ilmoittakon sitä Oikeuden
Puhenpitäjä Rygmentin Käskynhaldialle, jo-
ka, sitten kuin Auditööri on kuulduxi tullut,
kohta siitä tiedon andaa Yli-Duomio-Istui-
melle; ja tulkoon Auditööri siellä langetetuxi 
wetämään sakkoa Kuusi toistakymmendä Rii-
kindaleria kolmekymmendä kaxi skillingiä, jot-
ka kohta pitää ulosmitattaman, ja siinä si-
wusa päällen panduxi, että laimin lyödyn
welwollisuudensa wissin ajan sisälle täyttä-
mään. Jos Auditööri wielä edespäin juo-
nittelee21); olkoon Käskynhaldialla walda ottaa
toisen personan Auditöörin wirka toimitta-
maan, ja senkaldaisen toimensa ilmoitta Yli-
Duomio-Istuimelle, josa Sota-Fiskaali tygö-
puhuttelee sitä laiminlyöwäistä, joka duomi-
taan wirkansa ja palkkansa yhdexi ajastajaxi 
kadottamaan: palkitkoon myös molemmisa
tapauxisa sen wahingon ja kustannuxen kuin
hänen laiminlyömisens on syyttänyt.

§. 41.
Auditöörin erinomattain pitää edeswa-
staman, että yxi puhdas ja järjestyxesä käy-
pä oikeuden meno Sota-Oikeudesa waarin
otetaan, ja ylösandaman ne Lait ja Asetu-
xet, kuin kuhungin asiaan soweljat owat. 
Sanokoon myös hän aina ajatuxensa ensim-
mäisexi. Jos Oikeuden-Jäsenet owat eri-
mieliset; käyköön, äändelemisen22) ja äänden
lukemisen kansa, yhteisen Lain jälkeen.

§. 42.
Päätös oikeuden-käymisen kysymyxisä
pitää Auditöörildä ylöspandaman ja jus-
terattaman eli julkisesti ylösluettaman, ennen
kuin se Oikeuden Puhenpitäjäldä riitakum-
paneitten edesä julistetaan. Lopullista Pää-
töstä pää asiasa ei pidää myös julistettaman
eli ulos annettaman ennen, kuin se on juste-
rattu, puhtaaxi kirjoitettu ja  Duomio-Istui-
men Puhenpitäjäldä ja kaikilda Oikeuden
Jäsenildä allekirjoitettu.

§. 43.
Mitä Ala-Duomio-Istuin on duominnut
senkaldaisisa raskammisa rikos-asioisa kuin
25 Lng. (!) 5:sä §:sa ja muisa Asetuxisa ylös-
nimitellän, sitä ei mahda täytettää, waan
pitää tutkindo ja Päätös, puhtaaxi kirjoite-
tut ja myös Oikeuden Puhenpitäjäldä ja
Jäsenildä allekirjoitetut ynnä kaikein asiaan
koskewaisten kirjain kansa, sisälle lähetettä-
män asianomaisen Yli-Duomio-Istuimen ty-
gö, siellä ensin lawiammin tutkittawaxi ja
koeteldawaxi, Sota Oikeudesta siinä Kaupun-
gisa, kusa Yli-Duomio-Istuimen sia on, nel-
jäntoistakymmenen päiwän sisällä, mutta mui-
sta Kaupungeista eli Maalda yhden Kuukau-
den sisällä, luettuu siitä päiwästä jona Pää-
tös pää asiasa langeisi, sakon haastolla Au-
ditöörillen yxi Riikindaleri joka päiwän ede-
stä, kuin hän tämän ajan ylitse, ilman lail-
lista estettä, sen kansa wiipy: ja pitää Pro-
tocollaan myös ylöspandaman, jos joku asia-
sa waiwattu23) persona wielä pidetään fangiu-
desa.

§. 44.
Mitä edelläkäywäinen 43 §. säätää, waa-
rin otetaan myös niiden tutkistelemusten ohe-
ssa, jotka Yli-Duomio-Istuimen koettelemuxen
alla kohdastans pitää jätettämän; ja olkoon
aika sisällen lähettämiseen luettu siitä päiwa- (!)
stä, koska tutkindo Sota-Oikeudesa lopetettin.

§. 45.
Joka ei sen Päätöxen kansa ole tyty-
wäinen, kuin Sota-Oikeus pää asiassa on lan-
gettanut; sisällen andakoon walituxensa sen
ylitse Sota-Howi-Oikeudesa, Sota-Oikeude-
sta joka Stockholmisa pidetään, sen wiiden-
toista kymmendenen päiwän sisälle; Sota-
Oikeudesta Uplandisa, Södermanlandisa,
Westmanlandisa, Rerikisa ja Gestfriklanida
sen kahdenkymmendenen päiwän sisälle: So-
ta-Oikeudesta Östergöthlandista, Wermelandi-
sa, Dalasa, Helsinglandisa, Jemtlandisa,
[Herjedaalissa,] Medelpadisa ja Angermanlandisa widenen
kolmattakymmenen päiwän sisälle: Sota Oi-
keudesta Westergöthlandisa, Smålandisa,
Ölandisa, Blekingisä, Skånisa, Hallandisa,
Dahlan maasa, Bohuslandisa ja Länsi poh-
jan maalla sen kolmandenkymmendenen päi-
wän sisällä, ja Sota Oikeudesta Suomesa
niin myös Gottlandisa sen wiidenen wiidet-
täkymmendenen päiwän sisällä, aina ennen
kello kaxitoistakymmendä puolipäiwänä, ja
se päiwä lukemata jona Päätös langeisi. 
General-Sota-Oikeudesa Stralsundisa etsi-
köön riitamiehet muutosta Sota-Oikeuden
Päätöxen eli Duomion ylitse, sillä tawalla
ja sen ajan sisällä, kuin Asetuxet tätä ennen
siitä säätävät. Jos joku myöhäisin tule wa-
lituksensa kansa sisällen; olkoon puheensa ka-
dottanut. Jos aika sisällen langee Sunnun-
tain, Juhlan eli muun pyhä-päiwän päälle
että walitusta sisällen andaa; niin pitää se
tapahtuman likimmäisenä arkiopäiwänä sen
jälkeen: josta riitamies johdatuxesa24) pitää neu-
wottaman.

§. 46.
Koska Laiwa merellä on, ja erinomaise-
sti säätty Yli-Duomio-Istuin ei myötä seuraa;
silloin pitää Sota-Oikeuden Päätös, joka
Yli-Duomio-Istuimen koettelemuxen alle tu-
leman pitää, ynnä tutkinnon kansa asiasa,
Käskynhaldialda ensimmäisellä tilalla sinne
lähettämän. Jos joku tahto tämän Sota-
Oikeuden Päätöxesä muutosta etsiä, jättäköön,
wiidentoistakymmendenen päiwän sisälle sii-
tä päiwästä jona Päätös langeisi, walituxen-
sa Käskynhaldialle, jonga tulee, sen ylitse
sisällen waatia asianomaisten selityxet: ja,
koska ne owat sisällen tulleet, sen kanssa edes-
päin menettää, niinkuin edelläpäin sanotan.
Joka fangittu on, tulkoon myös, jos se ta-
pahtua taita, kotiolähetetyxi. Jos tila kai-
patan että Päätöstä eli walituxia poislähet-
tää; täytettäköön sitä kotia tuldua, sen ajan
sisälle, siitä luettu, kuin 43. 44. ja 45. §.§.
tästä Lug. säätään.

§. 47.
Jos se, joka Yli-Duomio-Istuimen ty-
könä walitta, on Sota-Oikeudelda sakoitettu-
mutta ei fangittu; niin pitää hänen asetta-
man edestänsä kaxi takaus miestä, jotka ta-
kaawat toinen toisensa puolesta saman sakon
edestä, ja joidenga allekirjoituxesta ja wa-
rallisuudesta joku Rygmentistä taikka paikka-
kunnalla olewa Ammatti-eli wirkamies todi-
staa. Jos hän ennen tahtoo sakon ulosan-
daa; pangon ne rahat Kuningan Käskynhal-
dian tygö sisälle, eli muuhun yhteisen talde-
paikkaan; ja andakoon, kummasakin tapau-
xesa sisällenpano-todistuxen eli takaus kirjan
seurata walitus-kirjan siwusa. Jos ei se ty-
tymätöin taida tainkaldaista takausta toi-
mittaa eli sakkoa ulosmaxaa, jota wiimein 
mainittua hänen kuitengin myös welwollise-
sti wahwistaman pitää; niin sisällen anda-
koon silloin senkaldaisen takauxen hänen per-
sonansa edestä, kuin edelläpäin sanotan. Jos
ei se walittawa sitäkän taidaa aikaan saada;
tarjotkoon itsensä fangiutteen, jos riita kum-
pani sitä waati: mutta jos hän laiminlyöpi
mitä niinmuodoin eteenkirjoitetaan; olkoon
puhettansa paitsi.

§. 48.
Silloin kuin Päätös julistetaan, pitää
Duomio-Istuimen yhtä haawa sen kautta neu-
woman riita kumpaneita millä ajalla ja Pai-
kalla siinä muutosta etsittämän pitää, ja
myös mitä muutoin täytettäwä on: kysyköön
heildä myös, jos Päätös pitää lähetettämän 
Yli-Duomio-Istuimen koettelemuxen alle,
elikkä ei, jos he tahtowat walittaa, ja an-
dakoon heidän wastauxensa Protocollan si-
sällenottaa. Jos riitamies anoo ajatus-ai-
kaa; niin ei mahdeta häneldä sitä kieldää.

§. 49.
Jos johdatus walitusten edeswiemiseen
on wiallinen; wastatkoon sen edestä Auditöö-
ri yxinänsä: mutta sille walittawalle olkoon
hänen puhensa pidettynä, jos hän sitä saa-
tua eteenkirjoitusta seurannut on.

§. 50.
Jos asianomainen riitamies pyytää Pro-
tocolla eli Päätöstä; niin pitää Auditöörin,
kahdexan Riikindalerin kuudentoistakymmenen
skillingin sakon haastolla, kahdexan päiwän
sisällä sen jälkeen andaman hänen lunastusta
wastaan sen saada, ja sitä samasa paikasa,
josa Sota Oikeus on koosa ollut, jos asi (!)
anomainen tämän anomuxens ilmoitanut on
ennen Auditöörin poislähdendötä sieldä. Jos
riitamies on fangittuna; toimittakoon Audi-
tööri että se anottu Protocolla eli Päätös
mahtaa mainitun ajan sisällä hänen käsiins
tullaa. Se joka saattuansa ei lunasta sitä 
kuin hän niistä anonnut on; wetäköön sakkoa
yhden Riikindalerin kolmekymmendä kaxi
skillingiä. Se joka wiran puolesta asiata
ajaa, niin myös waiwaiset, jotka ei woi
maxaa, olkoot lunastuxesta wapaat. Sillä 
ei ole myös tila niiden Päätösten edestä, jot-
ka asianomaiselle Toimi-miehelle (Executor)
täytettäwäxi annetaan.

§. 51.
Yli-Duomio-Istuin kokounduu niin usein
kuin asiat sitä waatiwat: ja pitää kaikki asiat
siinä Sota-Justitiariuxelda eli Yli-Auditöö-
rildä edeswedettämän. Jos joku Jäsenistä,
ilman tietä annettua laillista estettä, pois-
jääpi, elikkä jos hän aiwan myöhän tulee; 
muistuttakoon siitä Sota-Fiskaali, ja käyköön
sen kansa, niinkuin 27:sä §:fisa tästä Lug.
sanotan.

§. 52.
Yli-Duomio-Istuimesa pitää, silloin kuin
asian laatu niin waati, kirjallinen pyyttö
eli haasto ulosannettaman: mutta muutoin
pitää riitaweljet kutsuttaman sillä tawalla
kuin 26 §:fi täsä Lug. sisällensä pitää. Jos
asia on erinomaisesta arwosta ja pituudesta; 
niin mahtaa walittaja määrättynä saapuilla-
tuloo-päiwänä päällen puheensa kirjallisesti,
kuitengin ilman kaikkia esipuhetta ja pitki-
stelemätä, waan lyhyesti ja selwästi, ulos-
wiemän: ja pantakoon wissi päiwä wastajan
eteen, että sen päälle samalla tawalla itsiän-
sä selittä. Jos asia sitten tarwitse likem-
min suoriteldaa25); niin se pitää tapahtuman
suusanalla: jonga ohesa Duomari perään-
katsoo, ettei wiiwytystä myöden annetta,
jos ei niin ole että asianhaarat sitä wältä-
mättömästi waatiwat. Walittaja andakoon
senjälkeen kirjallisesti lopullista päällenseiso-
musta; josta wastaja saapi osan, selitettä-
wäxi sinä päiwänä, kuin Duomio-Istuin mää-
rää: Ja pitää kaikki nämät kirjat, siihen tu-
lewaisten siwu-kirjain kansa kaxikertaisesti si-
sälleannettaman.

§. 53.
Mitä muutoin, oikeuden käymisestä So-
ta-Oikeudesa edelläpäin säätään; luettakoon
myöskin jälkeen käyttämisexi Yli-Duomio-
Istuimellen, kaikisa kuin soweljainen olla tai-
taa: ja käyttäköön myös Sota-Justitiarius 
eli Yli-Auditööri itsellensä oijennuxexi mitä
41 ja 49 §.§. täsä Lug. eteenkirjoitawat.

§. 54.
Sota-Fiskaali on welkapää, että, kaike-
sa kuin hänen ammattiansa liikuttaa, tar-
kan waarin pitämän siitä kuin tulee Kunin-
gan ja Waldakunnan totisexi palwelluxexi, 
niin myös peräänkatsomaan, että Sota Jou-
kosa kuuliaisuus ja nöyryys tarkasti waari-
sa pidetään: että Sota-Artikelit, Reglemen-
tit, Instructionit, Orderit ja Käskyt jälkeen
eletään: että Kuningallen ja Kruunullen sekä
myös hänen Wäellensä oikeus tapahtuu, mut-
ta petos, omahyöty ja tuhlaus sitä wastaan
mahtaa ulosjuuritetuxi tulla: että jokainen
Sota-Joukosa, rehellisesti ja laiminlöymätä
tekee hänellensä uskotun wiran, ja että se,
joka yhdellä eli toisella tawalla sitä wastaan
rikkoo, eli ammatti-welwollisuudensa laimin-
lyö, lailliseen edesvastauxeen ja rangaistuxeen 
toimitetaan. Päällisexi pitää Sota-Fiskaalin 
päällenkandaman ja ajaman senkaldaiset asiat,  
kuin asianomaisilda hänen toimeensa ja hal-
dunsa alle jätetään, eli luetaan Yli-Duo-
mio-Isiuimen (!) estämmättömän päättämisen al-
le. Yli-Duomio Istuimesa olkoon Sota-Fi-
skaali alinoma saapuilla, paitsi niitä tiloja,
koska hänen omat päällen seisomuxensa26) eli
waatimuxensa, olkoon se oikeuden käynnösä
eli pää-asiasa, tutkinnon alla owat: ja pitää- (!)
hänen, niinkuin tainkaldaisisa tapauxisa ole-
wa yhtäläisestä luonosta muiden asianomai-
sten eli juttumiesten kansa, sen alla ja asioi-
ta ajaisansa, ojendaman itsensä sen jälkeen
mitä nämät Sota-Artikelit ja yhteinen Laki
sekä myös asiammat (!) Asetuxet siinä ainesa sää-
täwät: kannelkoon myös kohta ammattinsa
puolesta, jos sanoilla ei kirjoituxilla, Pu-
henpitäjätä eli Oikeuden-Jäsenettä, Yli-Duo-
mio-Istuimesa sopimattomasti estellä pyytän,
eli niin kelwottomasti kohdataan, kuin 12:en
§:fin 15:sä momentisä, sekä 14:en §:fin 8:sa
mom. tästä Lug. mainitaan. Oikeuden wel-
wollisen julistamisen ylitse Sota-Oikeudeisa,
niin myös että Auditöörit heidän welwolli-
sudensa täytäwät, olkoon Sota-Fiskaalille
myöskin peränkatsando: ja jos wika eli lai-
miin lyöminen siinä hawaitaan, eli jos So-
ta-Oikeus josakusa asiasa wäärin käyttänyt
eli duominnut on; niin tygöpuhutelkoon hän
wikapäätä: olkoon hänellä paitsi sitä oikeus, 
että, koska ja niin usein kuin hänen muut
wirkansa työt sen myöden andawat, itsensä
Sota-Oikeudeisa sisällen löydyttämään27), ja
andamaan Protocollaan sisällen wiedä mitä
hän tarpeellisexi hawaitse. Hänen tulee wie-
läkin tarkasta peränkatsandoo pitää, että ne
Päätökset ja Duomiot, kuin Yli-Duomio-
Istuin ulosandaa, mahtawat welwollisesa jär-
jestyxesä ja ilman wiiwytystä toimeen saate-
tuxi tulla: niinkuin myös että joka neljäs
osa wuotta Justitiae-Kantzlerin-Ammatillen
sisällenlähettää ylöspano-kirjan saatuin Re-
missein ja edeswietyin Kannetten (Actioner)
ylitse, sekä myös mitä niistä wielä hänen
toimensa alla on, ynnä syiden kansa kuin
asiain ylöslykkämiseen owat taineet tilan an-
daa. Jos Sota-Fiskaali hawaitse jotakin
senkaldaista järjestystä wastaan Sotajoukosa 
tapahtuwaan; jota ei hänen sowi päällen-
puhua28); niin ilmoitakoon sitä Justiae-Kantzle- (!)
rin- eli General-Auditöörin-Ammatillen. Kai-
kisa tiloisa, kuin Sota-Fiskaali ano ylöswali-
tusta29) eli laillista apua, pitää jokaitsen koh-
ta niin pian kuin tapahtua taita sen hä-
nellen osottaman.

§. 55.
Sota-Fiskaalin edesannot ja pällen sei-
somuxet30) pitää aina kirjallisesti tapahtuman,
jos ei asia, Duomarin koettelemuxen jälkeen,
waadi pikaisembata apua, elikkä suusanaista
kuulustelemusta pidetä. Fiskaalillisisa Pääl-
lenkandeisa isommisa asioisa, pitää ylöshuu-
t31) tapahtuman, ja Päällenkandajan päällen-
seisomus sekä myös riita miehen wastaus
awoinden owein edesä ylösluettaman.

§. 56.
Kaikisa asioisa, jotka Yli-Duomio-Istuin
wältämättömästi32) päättää, julistetaan pää-
asiallinen Duomio, riitamiesten läsnä ollesa ja
awoinden owein edesä; mutta walitusasioi-
sa, ulosannettaan Päätös uloslyömisen jäl-
keen Oikeuden owen päällä, joka edellä
puoli päiwän-hetke päiwää ennen tapah-
tuman pitää. Niisä Ala-Oikeudelda duomit-
tuisa ja koettelemuxen alle sisällenlähetetyi-
sä asioisa33), niin myös koska jombikumbi rii-
takumpani on fangittu eli mualla maakunna-
sa asuwa, lähettäköön Yli-Duomio-Istuin
Päätöxensä asianomaisen Wallanhaldian eli
Kuningan Käskynhaldian tygö, riitamiehel-
len welwollisesa järjestyxesä julistettawaxi 
eli käsiin annettawaxi: ja pitä todistus päi-
wän päällä koska se tapahtunut on pikaise-
sti Yli-Duomio-Istuimen tygö lähetettä-
män.

§. 57.
Jos Yli-Duomio-Istuin on duominnut
jongun pois hengeldä, eli jos asia liikutta
niitä 14:sä §:sa 2:sa mom:sä nimitettyjä ri-
koxia, eli että sama Oikeus niinkuin ensim-
mäinen Duomio-Istuin on koetellut jongun 
welkapääxi kunniansa kadottamaan: niin pi-
tää Päätös, ennen kuin se julistetaan ja ulos-
annetaan, Kuningan koettelemuksen alle lä-
hetettämän. 

§. 58.
Sodasa, jos Kuningas ei ole lähellä
Armejasa eli Lauttan päällä, pitää se
edellä käywäisesä 57:sä §:sa mainittu koette-
lemuxen alle lähettäminen tapahtuman Ylim-
mäisen Waldamiehen tygö, joka sen kansa
sitten menettää, sen Instructionin jälkeen,
kuin Kuningas hänellen jättänyt on.

§. 59.
Jos Wapamies duomitaan kadottamaan
aadeli-säätynsä, eli jos hän tulee rasitetuxi
enemmällä kuin puolella todistuxella senkal-
daisesta rikoxesta, joka kunniata liikutta; niin
andakoon Duomari Riddari-Huonen-Directio-
nillen siitä tiedon.

§. 60.
Samalla muotoo on myös Duomarin
welwollisuus, että, jos joku Armejan eli
Lauttain Pensioni-Cassasa Osallinen olewa
on rikkonut hengensä, kunniansa ja tawa-
ransa, eli on duomituxi tullut jongun muun
kunniaa liikuttawaisen eli häpiällisen työn
tähden, sitä asianomaiselle Directionille tiet-
täwäxi tekemään. 

§. 61. 
Jokainen kuin Kuningallisen Majestetin
tykönä tahto walittaa jongun pää asiasa Yli-
Duomio-Istuimesa annetun Päätöxen ylitse;
sisälle jättäköön ne, puhensa kadottamisen
haastolla, General-Auditöörin Expeditionisa, 
Sota-Howi-Rättistä sen kolmenkymmendenen 
päiwän sisälle, ja General-Sota-Oikeudesta
Stralsundisa sen kuudenkymmendenen päi-
wän sisälle, edellä kello kaksitoistakymmendä
päiwällä, ja se päiwä lukemata jona Pää-
tös elikkä julistettiin, ulos lyömisen jälkeen
ulosannettiin, eli riitamiehen käteen jätettin. 
Jos se aika langee pyhäpäiwän päälle; käy-
köön sen kansa niin kuin 45:sä §:sa tästä Lug.
sanotaan.

§. 62.
Jos walittaja on duomittu raha sakkoon,
wahingon palkkioon eli oikeuden käymisen
kulungin maxoon: pangoon ne rahat sisälle
Kuningan Käskynhaldian tygö eli muuhun
yhteiseen talde-paikkaan. Jos ei hän sitä
woi, jota kuitengin yhtä haawa welwollisesti 
wahwistettaman pitää; asettakoon sen edestä 
senkaldaisen takauxen, kuin edelläpäin 47:sä
§:sa tästä Lug. eteenkirjoitetaan: mutta jos
hän on siihen woimatoin; täyttäköön mitä
mainittu §:fi muutoin sisällensä pitää: pan-
goon myös walitus kirjan siwulla todistuxen
siitä päiwästä jona hän Päätöksestä osan saa-
nut on: josta kaikesta täydellinen neuwo pi-
tää samasa Päätöxesä annettaman.

§. 63.
Sotakedolla ja Lauttan päällä, koska
erinomaiset General-Sota- eli Yli-Oikeudet
tulewat asetetuxi, ulospannan yhtähaawa
mingä ajan sisällä niin hywin Sota-Oikeut-
tein kuin nimitettyjen Yli-Duomio-Istuinden 
Päätösten ylitse mahdetaan walittaa. Saa-
lis-asioisa käyttäkööt Duomari ja riitamiehet
itsensä sen jälkeen, kuin niistä tätä ennen
on asetettu eli tästälähin asetetaan. Wali-
tusten tekemisesä Consistoriumeitten Päätösten
ylitse senkaldaisisa asioisa, kuin 12:nen mom.
jälkeen 14:sä §:sa täsä Lug., Sota-Yli-Duo-
mio-Istuimen koettelemuxen alle luetaan,
waarin otetaan siitä 45:sä §:sa eteenkirjoite-
tusta ajasta, luettu siitä päiwästä jona Con-
sistoriumin Päätös on tullut julistetuxi, eli
muusa tapauxesa, siitä koska riitamies Pää-
töxestä osotettawan osan saanut on. 

§. 64.
Upsieri, joka luwattoman poisolemisen
tähden on tullut Rullista poispyhkäistyxi,
mahta Kuningan tykönä sen ylitse walittaa,
ennen kuin eteenlyömys eli förslagi wiran
jällensä täyttämisexi pitää sisällen annetta-
man. Jos hän on Waldamies eli Commen-
danti, saakoon myös, jos hän woi näyttää
syitä puhdistuxexens, ne Kuningallen ilmoit-
taa, kahden kuukauden sisällä siitä kuin wir-
ka on tullut autiaxi selitetyxi.

§. 65.
Jos ylhäisembi Käskynhaldia, aina sen
asti ja kansa jolla Öfwersti-Lutnantin wirka
on, tekee senkaldaisen rikoxen, jonga päälle
nämät Sota-Artikelit ulospanewat wiran
alendamisen; niin pitää hän sen siian yhtä
pitkäxi ajaxi kieltämän wiran toimituxesta ja
palkan nautinnosta, joka jälkimäinen sen alla 
tygö lange Sotamiehen huonelleen eli Krigs-
manshuusillen.

§. 66.
Wiraldansa alennettu tehköön yhtäläisen
Wahtin ja Exercicin Sotamiesten kansa, ja
toimittakoon tämän wiran työn aina josa-
kusa Garnisoni-Rygmentisä, waan ei siinä
johon hän luetaan: pitäköön kuitengin sillä
wälillä sen palkan kuin hänelle wirasansa 
tygötulee. Alendamisen ajalla, pitäköön hän
yhtäläisen munderingin Sotamiesten kansa.

§. 67.
Kaikki senkaldaiset rikoxet, joidenga täh-
den nämä Sota-Artikelit ulosmäärääwät wi-
ralda pois alendamisen Upsierillen ja Under-
Upsierillen, tulkoon muiden Sotawäen alle
luettewain Ammatti- ja Wirkamiesten tykönä
rangaistuxi wiran ja palkan mistamisella yh-
täläisexi ajaxi.

§. 68.
Ei mahda kukan, kuin on wiralda pois-
duomittu, eli ilman ero- eli afskedikirjaa
poishyljätty, sen jälkeen nimittä eli kutsua
händänsä siinä omaisudesa eli arwosa, josa
hän oli palwelduansa, taikka kandaa sota-
merkiä eli uniformia. Jos hän sen teke;
wetäköön sakkoa kuusitoistakymmendä Riikin-
daleria kaxineljättäkymmendä skillingiä, eli,
sen maxon puuttesa, sitä wastaawaisella fan-
giudella wedellä ja leiwällä. Under-Upsieriä,
kuin duomion kautta on tullut wiralda eroi-
tetuxi, ei saadaa sitten enä senkaldaiseen
palwelluxeen kuhungan Rygmentiin eli Jouk-
kokundaan jällens ottaa, jos ei Kuningas
Armosta siihen lupaa annaa, eli myös se
niinmuodoin duomittu palwele itsensä Sol-
datista ylös jällens.

§. 69.
Jos joku Sotamiehistä, urhollisuuden
tähden Waldakunnan wihollista wastaan, on
saanut rinda-rahan (medaille) eli muun kun-
nia-merkin rinnasa kannetawaxi, mutta tulee
sitten jongun häpäisewäisen rikoxen tähden
duomituxi, eli Rygmentistä taikka Troppista
poisajetuxi, ja Rullista poispyhkäistyxi; niin 
pidetään hän yhtä haawa niin kuin kelwo-
toin, että enä kandaa sama kunnia-merkiä,
joka häneldä poisrewitään, ja senjälkeen
Käskynhaldialda Sota-Expeditioniin sisälle
lähetetään. Jos Under-Upsieri, joka senkal-
daisella merkillä on armoitettu, tulee häpiäl-
lisesti rikoxeen sidotuxi; niin ei pidää merkiä
häneldä poisottetaman ennen kuin Käskyn-
haldia on sen ilmoittanut Kuningallen, ja
Hänen säätäämisens saanut.

§. 70.
Koska Corporali Jalkawäesä, eli joku
hänen wertaisensa muisa Sotawäen Joukko-
kunnissa, tulee duomituxi senkaldaisen rikoxen
edestä, jonga päälle raippawitsa-rangaistus eli
raittijuoxu ulospandu on; silloin pitä hän sii-
nä siwusa Soldatixi alaspandawaxi tuleman.

§. 71.
Kunnialda pois duomittu, ja se kuin
on kärsinyt rangaistuxen toisen kerran
warkauden tähden, eli muun warkauden,
jonga päälle fästningin-työ seuraman pitää;
tulkoon Rullista ulospykäistyxi, (!) ja Rygmen-
tistä poisajetuxi.

§. 72.
Sittenkuin sota on julistettu, rangai-
staan kaikki rikoxet, kuin uloskäsketyldä eli
Garnisoniin lasketulda Sotawäeldä tapahtu-
wat, niin kuin olisit ne sota kedolla tehdyt.
Sama laki olkoon Sotamiesten rikoxista nii-
den Laiwain päällä, kuin konfoijamaan eli
muuhun käskettyyn toimituxeen, myöskin
rauhan-ajalla ulos warustetut eli lähetetyt
owat.

§. 73.
Suurin ruumiin rangaistus on yhdexän
warwia raittijuoxu kolmen saadan Miehen
läpitse, eli neljäkymmendä paria raippa wit-
soja, eli Kolmekymmentä paria witsoja, kol-
me lyömä joka parista, eli kahdexan kol-
mattakymmenen päiwän fangius wedellä ja lei-
wällä. Jos, raittijuoxun ulosmittaisa,
kolme sata miestä ei olisi löytywänä; niin
taidetan sen sian yksi sata miestä siihen com-
menderata, ja silloin luetaan yxi raittijuoxu
edes ja takasin tämän mieskunnan wälillen
yhdexi kerraksi eli warwixi. Siinä kuin nä-
mät Sota Artikelit ulosmäärääwät raitti-
juoksun, mutta sitä ei taideta, sillä tawalla
kuin nyt sanottu on, ulostoimittaa; niin mah-
detaan mainittu rangaistus mutettaa raippa
witsoixi, jotka pahantekiä, Corps de Gar-
din sisälle, ylöswedettynä ja laskettuna seinä
wastaan, pitä saaman eli allekäymän: ja on 
Duomarin welwollisuus, että aina Päätöxe-
sänsä ulosmäärätä sen raippawitsa-lugun,
kuin jokaitsesa senkaldaisesa tapauxesa käy
tasan raitti juoxua wastaan, ja jota niinmuo-
doin luetan, että wiisi paria wasta yhtä war-
wia wastaan: yhdexän paria kahta warwia  
wastan: neljätoistakymmendä paria kolmee
warwia wastan:  kahdexantoistakymmendä pa-
ria neljä warwia wastaan: kolme kolmatta-
kymmendä paria wiittä warwia wastaan:
seitsemän kolmattakymmendä paria kuut-
ta warwia wastaan: kolmekymmendä kaxi
paria seitsemän warwia wastaan: kolmekym-
mendä kuusi paria kahdexan warwia wastaan:
ja neljäkymmendä paria yhdexän warwia wa-
staan.

§. 74.
Jollei raippa witsain eli witsain luku
käy tasan sakkoja wastaan, vaan sakot nou-
sewat jotain sen ylitse, silloin enätän ran-
gaistus yhdellä parilla raippa-witsoja eli wit-
soja: joka perustus myöskin tulee yhtäläisesä 
tapauxesa raittijuoxu rangaistuksen lukemise-
sa waarin otettawaxi. Ruumin-rangaistus
raippa witsoilla warkauden, wäkiwallan eli
semmoisten raskain rikosten tähden, joiden
päälle raittijuoxu ei ulospandu ole, pitää
julkisesti tapahtuman yhden sixi ylöspandun
palun eli puun päällä, garnisonisa yhteisellä
paikalla eli platsilla ja sota-kedolla wasta-
päätä Rygmentin Leiriä. Koska joku ilman
laillista tutkindota eli Päätöxen perän ran-
gaistan arrestillä, niin luetan joka Kuukausi 
kolmexi kymmenexi päiwäxi.

§. 75.
Ei mahda kukaan samalla erällä usiam-
malla kuin yhdellä niistä lähinedelläkäywäisi-
sä §.§:sa mainituista rangaistuxista raippa-
witsoilla, witsoilla, raittijuoxulla eli fangiu-
della wedellä ja leiwällä duomittaa, ehkä 
hän on usiamman rikoxen tehnyt, joiden pääl-
le semmoiset erinkaldaiset rangaistukset ulos-
pandut owat. Jos rikoxet löydetän senkal-
daisixi, että yhden päälle raha sakot, ja toi-
sen päälle ruumin rangaistus säättään: niin
kärsikköön kaiken edestä ruumiillansa. Jos ne
owat siitä laadusta, että yhden päälle ruumin 
rangaistus eli sakko, ja niiden muiden päälle
arresti, wiralda pois alendaminen, wiran ka-
dottaminen peräti eli wissixi ajaxi, taika ran-
gaiseminen ilman laillista tutkindota; joka ei
sisälle pidä ruumin-rangaistusta, seuraman
pitää; niin mahta se wiallinen alekäydä nä-
mät erinomaiset rangaistuxet kungin ede-
stänsä. Mutta jos joku on tehnyt itsens
welkapääxi sekä ruumin rangaistuxeen että
muuhun kurituxeen ilman laillista tut-
kindota, kuin mitä äsken mainittu on;
niin määrätköön Duomari tämän jälki-
mäisen sian, lisäyxen ruumin-rangaistuxesta,
aina sen jälkeen kuin rikoxen laatu, ja myös
pahantekiän suurembi eli wähembi kiukku ja
ilkeus on, niin kuitengin, ettei misäkän ta-
pauxesa tämä rangaistus käy suurimman ruu-
min rangaistuuxen ylitse. Ulostoimitus raip-
pa-witsa rangaistuxesta pitä niin sowitetta-
man, että rangaiseminen neljällä kymmenellä
parilla mahta olla kahdenkymmenen minutin
sisälle päätetty: ja koska witsa luku wähem-
bi on, niin sowitellaan aika siihen saman 
perustuxen jälkeen.

§. 76.
Mitä Asetuxet kirkko-rangaistuxesta yh-
teisesti säätäwät, tulee myös Sota-Duomio-
Istuimelda waarin otettawaxi: mutta jos wi-
kapää on wieraasta opista: niin ei ole julki-
sella eikä salaisella ripillä ja päästöllä tilaa,
ja ei saada myös sen siaan jalka-puuhun
duomittaa. 

§. 77.
Jos joku niistä Armeijaan eli Lauttoi-
hin palwelluxeen otetuista Pojista, kuin ei
ole täyttänyt wiittätoistakymmendä wuottaa,
tulee hawaituxi rikoxesa eli sen osallisuude-
sa; niin pitää hän witsoilla eli Laiwan
päälle, koska ei witsoja löydy, yhdellä wä-
hemmällä daggilla eli rangaistus ruoskalla
soweljasti kuritettaman, sen jälkeen kuin pa-
ha sisu eli ikä on. Jos hän kohta täyttää
wiisitoistakymmendä wuotta, ja koetellaan 
hänen paha sisunsa ja kiukkunsa suurembi
olewan, kuin hänen ikänsä suhten wastaa;
niin rangaistakoon hän kuin täysi-ikäinen
mies.

§. 78.
Päätös, kuin Rygmentin-Käskynhaldi-
allen annetaan, ja on siitä laadusta, että
se, Lain ja näiden Sota-Artikelitten jälkeen,
luetan hänen toimens ja halduns alle; pitää,
sittekuin walitus-aika on loppun juosnut, ja
Päätös on lain woiman woittanut, eli ylem-
mäsä paikasa on wahwistetuxi tullut, hänel-
dä ilman wähindäkän wiiwytystä welwolli-
seen toimeen saatetuxi tuleman. Jos riita-
miehet sanowat itsensä tytywäiset olewan
Päätöxen kanssa, joka ei ole Yli-Duomio-
Istuimen Koettelemuxen alle lähetetty; niin
ei odoteta walitus ajan loppua, waan tul-
koon se siinä tapauxesa kohta täytetyxi.

§. 79.
Jos joku on rangaistuxeen duomittu,
mutta ennen kuin hän on sen kärsinyt, ta-
wataan rikoxesa, jonga päälle rangaistus
myös seuraaman pitää; niin tulee ulostoimi-
tuxen kansa siitä ensimäisestä seisahtamaan34), 
ja se wiallinen yhtä haawa kaiken edestä 
duomittawaxi ja rangaistawaxi.

§. 80.
Awullisuuden, kuin Kuningan Käskyn-
haldia eli Duomio-Istuin, laillisesa järje-
styxesä Wallanhaldialda waatii; olkoon hän
welkapää wältämättömästi ja ilman
ajan wiiwytystä osottamaan.

§. 81.
Garnisoonissa, Leirisä, Lauttan päällä,
Matkan ja Marsin alla, eli Työ-Commen-
deringisä, ei pidää Ketään Sotawäestä, kuin
siellä palwellusta tekee, ilman läsnäolewaisen
Käskynhaldian tiedota, welan tähden Kiin-
nipandaman eli arresterattaman: ne tapau-
xet kuitengin poiserotetut, Kuin 9 sä (!) Lug.
11, 12, 13, ja 14:sä §§:sa ylösnimitetään.
Jos muisa tiloisa joku tulee arresteeratuxi
eli kiinni panduxi; niin andakoon Duomari
eli Kuningan Käskynhaldia siitä Rygmentin 
Käskynhaldialle kohta tiedon.

§. 82.
Welan tähden, jonka joku Sotamiehi-
stä on tehnyt sitten kuin hän Sotapalwellu-
xeen otetuxi tuli, ei mahdeta händä kiinni-
pandaa, eli hänen palkansa maksoxi men-
nää. Siitä saadan kuitengin käytettää yxi
neljäs osa hänen jalka35) lastensa elatuxexi,
ja puoli koska hän on löytty welkapääxi,
että tappeluxen tähden tekemän parandajan-
palkka ja wahingon hinda asianomaisellen,
eli että maxamaan jotakuta näisä Sota-Ar-
tikeleisä määrättyä palkiota, eli welka, kuin
hän, Companian-Päämiehen luwalla, tar-
pellisen ylöspidännön edestä on päällensä we-
tänyt, jos ei, täsä jälkimäisesä asianha-
rasa, Päämies ole muulla tawalla hänen
puolestansa suostunut.

§. 83.
Jos joku ulkona Sota-Säädystä Sota-
Duomio-Istuimelda tulee duomituxi rangai-
stuxeen eli palkion tekemiseen; älköön Ryg-
mentin Käskynhaldia senkaldaisen Päätöxen
täyttämisestä toinda pitäkö, waan anda-
koon sen Kuningan-Käskynhaldian halduun.

§. 84.
Duomio-Istuimet ja asian omaiset So-
ta-Fiskaalit pitäwät kunkin puolestansa suu-
rimmalla ahkerudella sen päällen työtä te-
kemän, että sisällen tulleet asiat mahdetaan,
erinomattain silloin koska joku fangiudesa 
istuu, pikaisesti ja laillisesa järjestyxesä pää-
tettää. Se kuin sopimattomaan wiiwytyxeen
on syypää; sakoitettakoon sen tähden asian
haarain jälkeen: takaisin maxakoon myös
fangin ylöspidon, ja palkitkoon, jos siihen
syitä on, sen fangitun niinmuodoin enätyn
kärsimisen.

§. 85. 
Auditöörin pitää Sota-Oikeuden Kirjat
sekä myös sen welwollisesti allekirjoitetut Pro-
tocollat ja Päätökset Rygmentin-Kanzliasa
kätkemän ja tarkasa järjestyksesä pitämän:
tehköön myös joka wuosi niiden päällen
Ylöspano-Kirjan, ja ottakoon sen päällen
kuitin, sillon kuin hän jälkeentulewallensa
eli muutoin Protocollat eli Kirjat ulosjät-
tää: ja tulkoon se Rygmentin Käskynhal-
dian edeswastauxen päälle, että tämä tulee 
Auditöörildä täytetyxi.

§. 86.
Joka wuosi, koska oikeuden-käymisen-
asioita on edesollut Rygmentisä, Joukko-
kunnasa eli Eskaaderisa, paitsi Stockholmia
eli Stralsundia, pitää asianomaisen Audi-
töörin, kuudentoistakymmenen riikindalerin 
kolmen kymmenen kahden skillingin sakon
haastolla, sen Yli-Duomio-Istuimen tygö,
jonga alle hän luetaan, niin aikaisin lähet-
tämän Sota-Oikeuden Duomio-kirjan, puh-
taxi kirjoitettuna ja häneldä allekirjoitettu-
na, että se taita sinne sisälle tulla Sota-Oikeu-
desta Ruotsisa ja Pommerisa sen 1 päi-
wän sisälle Maalis Kuusa, ja Sota-Oikeu-
desta Suomesa ja Gottlandisa sen 1 päiwän
sisälle Huhti Kuusa lähin jälkeen seurawai-
sella wuodella. Edellä mainituisa kahdesa
Kaupungisa pitää Sota-Oikeuden-Duomio-
Kirja, saman ajan sisällä ja yhtäläisen sa-
kon haastolla ylösnäytettämän Yli-Duomio-
Istuimen edesä, josta se tulee sitten takaisin 
annettawaxi, edeskatsottu päälle kirjoituxel-
la, Sota-Fiskaalilda jolla kuitengin pitä
Rygmentisä sen tygö oleman wapa tygön-
käymys, niin usein kuin hän ammatisansa 
sitä waati.

§. 87.
Sen edelläkäywäisesä 86:sa §:sa ulos-
pandun ajan sisällä, ja siinä säätyn edeswa-
stauksen haastolla, pitäwät myös Auditöörit
ei yxikän poiseroitettu kukin hänen Yli-Duo-
mio-Istuimensa joka wuosi sisällen lä-
hettämän welwollisesti wahwistetun Rangai-
stus-Rullan ja Sakko-Längdin, ynnä Kunin-
gan osan kansa niistä edesmennenä wuote-
na Sota-Oikeudesa päällen duomituista ja
maxetuista sakko-rahoista.

§. 88.
Ilman sitä pitää Auditöörin, kuuden
riikindalerin kolmenkymmenen kahden skillin-
gin sakon haastolla, joka kolmandena Kuu-
kautena Sota-Fiskaali-Ammatillen Yli-Duo-
mio-Istuimesa jättämän Ylöspano-Kirjan 
niiden juttuin ja asiain ylitse, kuin sillä a-
jalla Sota-Oikeuden tygö sisällen tulleet owat,
ynnä tiedon kansa kutka niistä owat pääte-
tyxi tulleet, ja mika (!) niihin jotka wielä
päättämätä owat, silloin nojaa36), sentäh-
den, että jos joku laiminlyöminen eli joku
muu estet asiain tasaisesa juoxussa hawatai-
siin, Sota-Fiskaalin-Ammatilla mahdaisi tila
olla, niinkuin hänen welwollisuudensa waa-
ti, tainkaldaista Yli-Duomio-Istuimellen ai-
kaisesti ilmoittaa, ja laillista parannusta sen
päällen toimittaa.

§. 89.
Niisä Rygmenteisä, Joukkokunnisa, eli
Eskaadereisa, joisa edeskuluneen kolmen kuu-
kauden ajalla joitakuita senkaldaisia asioita
ei ole edesollut, jotka owat tarwinneet So-
ta-Oikeuden apua; pitää Auditöörin myös
welkapää oleman, että Sota-Fiskaali-Amma-
tillen siitä, joka neljäsosa wuotta tiedon an-
damaan, kolmen riikin dalerin kuuden toista-
kymmenen skillingin sakon haastolla.

§. 90.
Jos ei Auditööri täytä kaikkia mitä hän
on edelläkäywäisisä 86, 87, 88 ja 89:sä §§:sa
päällenpandu tekemään; niin langetettakoon
hän, tehdyn päällenseisomuxen jälkeen Sota-
Fiskaali-Ammatilda, ja ilman että ensin kuul-
duxi tulla, niihin mainituisa §§:sa ulospan-
duihin sakkoihin, jotka, Rygmentin-Käskyn-
haldian toimituxen kautta, laillisesa järjesty-
xesä kohta ulosmitataan ja Yli-Duomio-Istui-
men tygö lähetetään, oikeuden säästämisellä
Auditöörillen, että etsiä takaperin woittamu-
sta37), jos hän taita näyttää laillisen esten, ja et-
tei hän ole tainnut ajallansa sitä ilmoittaa.

§. 91.
Jos Auditööri yhtähywin pysyy laimin-
lyöwäisydesänsä; niin kannettakoon hänen
päällensä Sota-Fiskaalilda, ja tulkoon pois-
kieldämisen kautta wiralda ja palkalda wis-
sixi ajaxi, waadituxi welwollisudensa täyttä-
mään.

§. 92.
Jos Käskynhaldia laiminlyö jongun ulos-
toimituxen eli awun andamisen, kuin hänen
ammattinsa toimen päälle tulee, elikkä myös
sen ohesa muutoin wiallisesti itsens käyt-
tää; tulkoon katsotuxi sen jälkeen mitä 2:sen
Lug. 13:es §:fi säättää.

§. 93.
Jos se, joka Kuningan ja Kruunun
puolesta puhetta pitää, wäärinkäyttää oi-
keuden käymistä toiselle haitaxi ja wahingoxi;
seisokoon laillisen edeswastauksen alla, ja
duomittakoon asian laidan jälkeen.

§. 94.
Kaikesa muusa, kuin näisä Sota-Arti-
keleisä ei ulospandu ole; käyttäköön sekä
Duomari että riitakumpanit itsellensä oijen-
nuxexi, mitä yhteinen Laki ja muut Asetukset
eteenkirjoitawat, eli tästälähin säätyxi tulee:
senjälkeen rangaistakoon myös sekin, jota ei
Sota-Säätyn luetan, mutta Sotamiehen kan-
sa on rikoksesa osan ottanut.

§. 95.
Jo Duomari langettaa wäärän duo-
mion julkisesta38) huolimattomuudesta eli ym-
märtämättömyydestä; olkoon hän olewa
wirkaansa paitsi peräti eli wissixi ajaksi, eli 
wetäköön raha sakkoa kolmeksi osaxi, asian
haarain jälkeen, ja täyttäköön kaiken wahin-
gon. Jos hän sen teke aikomuksesta, wihasta
ja wainosta, eli ystäwyyden eli lahjain ja
woiton tähden; olkoon wirkaansa paitsi ja
älköön saako sitä ikänänsä jällens: maxakoon
myös wahingon ja, lahjat langetkoon 
Sotamiehen-Huonelle. Jos niin taidais ta-
pahtua, että joku senkaldaisen wäärän duo-
mion kautta tulis pois hengeldä eli kunni-
alda; rangaistakoon Duomari tämän pahuu-
densa ja ilkeydensä tähden itse hengen eli
kunnian puolesta.

§. 96.
Ne sakot, kuin joku, tämän Lugun eli
Oikeuden Käymisen-Kaaren jälkeen yhteisesä
Laisa, duomitaan maxamaan, käyköön kah-
teen osaan, Sota-Oikeudesa Auditöörin ja
Wääbelin eli Päällen-kandajan39) wälillä, ja
Yli-Oikeudesa Sota-Justitiariuxen eli Yli-
Auditöörin ja Sota-Fiskaalin wälillä: mutta
muut sakot jaetan Sota-Duomio-Istuimesa
kolmeen osaan, Kuningan, Oikeuden ja asian-
omaisen40) wälillä, silloin kuin ei toisin sääty-
xi löyttää. Jos ei asian omainen ole pääl-
len kandanut; ottakoon hänen osansa se, kuin
päällekannoi, ja jolla oli oikeus päällen-
kandaa.

(!) = painovirhe alkuperäistekstissä

1) Om Laga Domstol, Rättegången i Krigsärender, samt Utslags werkställande
2) med säte och stämma
3) virkakunnasta
4) koskevan
5) täydennysmies
6) kuormarenki
7) saattue
8) förser = varustaa
9) förordnande = järjestämistä
10) Actor = syyttäjä
11) menetellään
12) klagande
13) nyttja fullmägtig = käyttää edusmiestä
14) Actor = syyttäjä
15) utom Krigs ståndet = sotasäädyn ulkopuolinenBR> 16) inwändning emot Domstolens behörighet = huomautus tuomioistuimen toimikelpoisuutta vastaan
17) angifwelse = ilmianto
18) esittelee
19) parten = riitapuoli
20) justering
21) Tredskas = niskoittelee
22) omröstning = äänestyksen
23) syytetty
24) anwisningen = ohjeessa
25) utredas = tutkia
26) påståenden = vaatimuksensa
27) sig infinna = oleskelemaan
28) icke äger att åtala = ei ole syyteoikeutta
29) uplysning = selontekoa
30) anmälanden och påståenden = ilmoitukset ja vaatimukset
31) uprop = esiinhuuto
32) välittömästi
33) understäldte mål = alistetuissa asioissa
34) tulee edellisen toimeenpanosta pidättäytyä
35) oäkta = aviottomien
36) bero = riippuvat
37) söka återwinning = hakea takaisinsaantoa
38) uppenbar = ilmiselvästä
39) syyttäjän
40) asianomistajan

Toim. Pauli Kruhse

Takaisin etusivulle.