Vuosien 1917-19 dokumenttiaineistoa.

1917

  • Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta.
  • Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Väliaikaisen hallituksen jäsenet, kuva (Suomen Kuvalehti, 1917)
  • Professori, valtioneuvos Edv. Hjeltin muistelma maaliskuulta 1917 manifestin syntyvaiheista. Postikortti vuodelta 1917. Seynin pidätys.
  • Lenin seurueineen ylittää Ruotsin ja Venäjän (Suomen) rajan Torniossa 2(15).4.1917. Venäjän suomenmaalaisen santarmiston laatima henkilöluettelo. Henkilöt: Sarra Ravvitš (Zinovjevin 1. vaimo), Mihail Tshakaja, Ošera Rybkina, Vladimir Uljanov (Lenin), David Suliašvili, Valentina Martotškina (Safarovin vaimo), Juli Kos, Rahim Skavko, Nadežda Uljanova (Krupskaja), Aleksandr Grakas, Inessa Armand, Anna Konstantinovitš (Inessa Armandin käly), Nadežda Sljusarva, Grigori Brilliant (Sokolnikov), Johan Linde, Abram Skovno, Grigori Safarov, Fanja Grebelskaja (Bun), David Mirinhoff, Šaja Abramovitsh, Semjon Šeineson, David Rosenblum, Mihail Geberman, Zlata Radomylskaja (Zinovjeva), Jelena Kon (Kop), Jevsej Radomylski (Zinovjev), Grigori Usievitš, Moisei Haritonov (Markovitš), Bunja Pogovskaja, Maria Morinhoff, Meier Aizebud (Aizentuch), Marija Marschehoff, Stefan Radomylski (Zinovjev) 9 v. Vladimir Uljanovin iäksi on merkitty 10 vuotta liikaa. (Lähde: Kansallisarkisto. Digitoitu aineisto. Suomenmaalainen santarmihallinto, Tornion rautatie- ja vesialueen komendantti. Henkilöluettelosta: Hans Björkegren, Venäläistä postia. Otava, 1987)
  • Senaatin päätös 21.3.1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista. Suomen senaatin kokoonpano maaliskuussa 1917, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 13, 1917)
  • Helsingin venäläinen sotilas- ja työväen-
    neuvoston toimeenpaneva komitea keisarillisessa
    palatsissa (nyk. presidentinlinnassa)
    (Suomen Kuvalehti nro 23, 1917.)
  • Kerenski eduskunnassa 13.4.1917.
  • Leninin artikkeli "Suomi ja Venäjä" "Pravdassa" no. 46 15(2).5.1917.
  • Lehdistötiedote 25.5.1917 Yrjö Sirolan ja Karl Wiikin esiintymisestä Tukholman vuoden 1917 rauhankonferenssissa Suomen itsenäistymistä koskien
  • Evert Huttusen Suomen itsenäisyyteen tähtäävä puhe, ensimmäisessä yleisvenäläisessä työläis- ja sotilasneuvostojen edustajien kongressissa Pietarissa 20.6.1917. "Työmies"-lehden selostus Suomen itsenäisyyttä koskevan päätöslauselman käsittelystä tuossa edustajakokouksessa 7.7.1917.
    Helsingin elokuva-
    tarjontaa 10.6.1917
  • Vuoden 1917 I valtiopäivien hyväksymä laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä (ns. valtalaki) 25.7.1917.
  • Venäjän Väliaikaisen hallituksen julistuskirja Suomen eduskunnan hajoittamisesta 31.7.1917. Suomalaisen puolueen puheenjohtajan Ernst Nevanlinnan kirjoitus elo-syyskuussa 1917 valtalain vaikutuksesta Suomen asemaan Venäjän valtakunnassa.
  • Eduskunnan kalenteri vuoden 1917 II valtiopäiville (pdf). Eduskuntavaaleissa 1.-2.10.1917 valitun eduskunnan kokoonpano: kansanedustajat, heidän vaalipiirinsä, puoluejäsenyys ja osoitteet Helsingiss&auml. Puhemies Lundson avasi valtiopäivät marraskuun 13. päivä 1917.

    Työväen vallankumouksellinen keskusneuvostoTyöväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti N:o 1   14.11.1917:

  • Josef Stalinin puhe Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokouksessa 14[27].11.1917
  • Suurlakon aikana työväen järjestyskaartin pidättämiä henkilöitä koskeva vapautussopimus (Kotka) 19.11.1917. Suurlakon tapahtumia Helsingissä, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 52, 1917)
  • Eduskunnan itsenäisyysjulistus 4.12.1917 (hyväksyttiin 6.12.1917). Itsenäisyyssenaatin kokoonpano, kuva (Suomen Kuvalehti, n:o 49, 1917)
  • Josef Stalin Suomen riippumattomuudesta Yleisvenäläisen Toimeenpanevan Keskuskomitean istunnossa 22.12.1917 (sanomalehtiselostus).
  • Kansankomissaarien neuvoston tunnustus Suomen itsenäisyydelle 31.12.1917 (18.12.1917 vanhaa lukua).

    1918

  • Mannerheimin eronpyyntö Venäjän armeijasta 1.1.1918. Selostus Mannerheim-museon sivuilla.
  • Punaisten julistus hallitusvallan siirtymisestä 28.1.1918 sekä asetuksia (Kansalliskirjasto). Senaatin julistus kansalaisille (n:o 12) 1.2.1918 ja Vaasassa julkaistut asetuskokoelman n:ot 12-28 (Kansalliskirjasto). Eduskuntaryhmien vetoomus kansalaisille 29.1.1918. Suomen Suuriruhtinanmaan rikoslaki (39/1889), sen muutos 17/1894 (Markus Långin kotisivu)
  • Kansanvaltuuskunnan lyöttämän
    viiden pennin kolikon kääntö-
    puoli (Työväenmuseo Werstas)
  • Sosialist-Revoljutsioner n:o 11 (143) tammikuun 29 p. 1918 (vanhaa lukua: 16 p.). Päivittäin ilmestyvä vasemmistososialisti-vallankumouksellisten (Internationalistien) aluekomitean ja helsinkiläisen puolueryhmän äänenkannattaja, julk. Talonpoikien Suomen aluekomitea ja Talonpoikien edustajien Helsingin sotaneuvosto. Toinen vuosikerta. Tilaushinnat vuodelle 1918: 1 kk 3 rupl. 50 kop.- 4 mk, 2 kk 7 rupl.-8 mk, ..., 12 kk 36 rupl.-41 mk. Toimitus: Helsinki, Korkeavuorenkatu 21, puh. 115-27. Hinta 15 p.
  • Kansanvaltuuskunnan tervehdys Venäjän Kansankomissarien neuvostolle 29.1.1918 ja Trotskin vastatervehdys. Suomen Punaisten joukkojen ylipäällikön apulaisen, eversti M.S. Svetshnikovin selostus vallankaappaukseen johtaneista tapahtumista 27.11.1917-27.1.1918 (ote vuonna 1923 Neuvosto-Venäjällä julkaistusta kirjasta, suomeksi 1925).
  • Ylipäällikön julistus venäläisille garnisoonikomiteoille 30.1.1918. Venäläisten joukkojen näkemys osallistumisesta sotatoimiin. Helsingin vallankumouksellisen venäläisen aluekomitean puheenjohtaja Smilga, helmikuun alku 1918.
  • Suomen Kansanvaltuuskunnan tiedonantoja n:o 1 (1.2.1918) - n:o 67 (24.4.1918), 67 pdf-tiedostoa. Svenska upplagan: Arbetarnas Notisblad nr. 1 (31.1.1918) - nr 60 (8.4.1918), 60 pdf-filer (Doria, Työväenliikkeen kirjasto).
  • Suomen Kansanvaltuuskunnan ja Punaisen Kaartin tiedoksianto Venäjän sotalaitoksen omaisuuden siirtymisestä Suomen Kansanvaltuuskunnalle 20.2.1918 (Kansanvaltuuskunnan tiedonantoja, nro 18).
  • Ylipäällikön kuulutus aseellista tai muuta vastarintaa tekevien kohtelusta 25.2.1918.
  • Sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä 1.3.1918.
  • Brest-Litovskin rauhansopimus keskusvaltojen (sopimuksessa "Neliliitto", Vierbund), ja Venäjän välillä 3.3.1918 (suomennos). Venäjä ei puutu Suomen tilanteeseen: 6 § rauhansopimuksessa.
  • Saksan ja Ruotsin laivasto-osastojen sopima toiminta-alueiden jako Ahvenanmaalla 6.3.1918. Kustaa V:n ja tsaari Nikolai II:n kirjeenvaihtoa mm. Ahvenanmaasta touko-kesäkuu 1916.
  • Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä 7.3.1918. Ratifiointi 11.6.1918. Rauhansopimuksesta laadittu neuvottelumuistio senaatille.
    Suomi-Finnland
    Suomi-Finnland. Nachrichtenblatt
    für das deutsche Militär in Finnland.

    Saksalaisille joukoille tarkoitettu suomalainen tiedonantolehti.
    Ensimmäinen numero 27.4.1918.

  • Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan ilmoitus Helsingin kaupunginvaltuuston asettamisesta 2.4.1918.
  • Vaasan hallituksen julistus 5.4.1918 saksalaisten sotavoimien maihinnoususta. Saksan maihinnousulaivaston ja Neuvosto-Venäjän Itämeren laivaston Hangon sopimus 5.4.1918 Brest-Litovskin sopimuksen ehtojen soveltamisesta (Jari Eerola). Venäjäksi.. Kuva-aineistoa.
  • Helsingin valtausta 12-13.4.1918 edeltäviä lentolehtisiä. Punaisten selostus Helsingin valtauksesta huhtikuussa 1918. Punaisen Kaartin ylipäällikkö Kullervo Mannerin päiväkäsky viimeisessä Suomen kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja-lehdessä Viipurissa 24.4.1918.
  • Senaatin varapuheenjohtaja E.N. Setälän puhe saksalaiselle sotilaspäällystölle 25.4.1918.
  • Tiedotus 6.5.1918 hallituksen palaamisesta Helsinkiin. Vuoden 1918 virallinen asetuskokoelma.
  • Valkeasaaren-Pietarin rata julistettu Venäjän omaisuudeksi 14.5.1918.
  • Mannerheimin puhe Senaatille voitonparaatissa 16.5.1918.
  • Tunnettujen kansalaisten vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä ja kansanedustuslaitoksen täydentämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa ja muissa lehdissä 14.5.1918. Tunnettujen kansalaisten, mm. kolmen myöhemmän presidentin, vetoomus tasavaltalaisen hallitusmuodon pysyttämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.1918. Nuorsuomalaisten "laajennettu" vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä Helsingin Sanomat 12.6.1918. Kuninkaanvaalin tuloksen tiedottaminen Friedrich Karlille 4.11.1918 ja hänen lopullinen kieltäytymiskirjeensä Suomen Berliinin lähettiläälle 14.12.1918. Tasavaltaa kannattaneen ja RKP:ssä vähemmistöön jääneen Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja Georg Schaumanin jälkikäteinen selonteko (1924) kuninkaanvaalin tapahtumista.
  • Suomen Senaatin Sotaasiaintoimituskunnan käskylehti n:o 1. 5.7.1918.
  • German-Finnish-Russian agreement of releasing prisoners. July 1918.
  • Saksan ja Neuvosto-Venäjän Berliinissä neuvoteltu ja 27.8.1918 sopima Brest-Litovskin rauhansopimuksen täydennys. Koko sopimusteksti venäjäksi. Suomen hallitus sai tästä tiedon vasta jälkikäteen. Erityisesti Suomea koskeva artikla 5 alla.
  • Kommunistisen puolueen perustamislausunto, Moskova 29.8.1918.
  • "Suhtautuminen bolshevistiskommunistisiin virtauksiin". T. Tainion esitys puoluekokouksessa 28.12.1918. (Pöytäkirja Suomen sos.-dem. puolueen ylimääräisestä puoluekokouksesta. Helsingissä 27-29 p:nä 1918. Kotkassa 1920 - Kymenlaakson Työväen Kirjapaino. Verkkoversio)
  • Tuure Lehénin arvio punakapinasta (Kustannusosakeyhtiö kirja, Leningrad 1928).

  • Punaisten muistomerkkejä Helsingissä: 1) Saksalaisten 13.4.1918 teloittamien punaisten hauta lähellä Pohjois-Haagan asemaa. Tähän paikkaan haudattiin 45 teloitettua. Haagan tapahtumia sekä siihen liittyen virolaisten itsenäisyysmiesten kohtaloita on selostettu Seppo Zetterbergin kirjassa "Jüri Vilmsin kuolema". Otava, 1997. 2) Vankileirillä Santahaminassa, Suomenlinnassa ja Isosaaressa 1918-19 kuolleiden muistomerkki (pystytetty 1949). Muistomerkin lähistölle Santahaminaan on haudattu 1,400 henkeä. Suuri osa menehtyneistä oli naisia.

    1919

  • Leninin selostus Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta Venäjän kommunistisen puolueen konferenssissa 19.3.1919.
  • "Kommunistinen Suur-Suomi". Artikkeli "Punasotilas"-lehdessä 31.8.1919.
  • Kenraali Mannerheimin puhe kokoomuspuolueen valtuuskunnalle presidentti Ståhlbergin valinnan jälkeen syyskuussa 1919. Mannerheimin kehotus Suomen hallitukselle osallistua valkoisten venäläisten ohella Pietarin valloittamiseen, 28.10.1919.

  • Runsaasti vuosien 1917-1918 tapahtumia kuvaavia aikalaisesityksiä on löydettävissä pdf-muodossa Työväenliikkeen kirjaston digitoitujen aineistojen sivulta.

    Paluu historiasivuille.