Suomennos.

Minulla on kunnia esittää vastauksena kirjelmäänne kuluvan marraskuun 28 päivältä seuraavaa:

Kirjelmästäni kuluvan marraskuun 27 päivältä ilmenee, että Suomi ei ole loukannut Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton alueellista koskemattomuutta. Jotta tämä tulisi varmasti todetuksi, on hallitukseni ehdottanut, että molempien valtakuntien Karjalan kannaksen raja-asiamiehet saisivat tehtäväkseen yhteisesti tutkia kysymyksessä olleen tapauksen sen mukaisesti kuin 14. 9. 1928 solmittu raja-asiamiehiä koskeva sopimus edellyttää. Kirjelmässäni lisäksi ilmoitetaan, että Suomen puolella on rajan läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain tavallisia rajavartiojoukkoja, jotka eivät voi olla minään uhkana Leningradin turvallisuudelle. Hallitukseni on sitä mieltä, että ei ole ollut olemassa edellytyksiä hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomiseen, mikä sopimus pöytäkirjan mukaan vuodelta 1934 jatkuu ilman irtisanomisoikeutta vuoden 1945 loppuun.

Hallitukseni haluaa erikoisesti korostaa hyökkäämättömyyssopimuksen 5 artiklaa, jossa molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä ratkaisemaan kaikki välillään ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja. Tässä tarkoituksessa molemmat sopimuspuolet ovat sitoutuneet alistamaan mahdolliset niiden väliset ristiriitaisuudet, joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista diplomaattista tietä selvitetyksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa. Sanotun artiklan mukaan sovittelumenettelyä on käytettävä erikoisesti kysymyksen ollessa siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvollisuutta loukattu vai ei.

Edellä olevaan viitaten hallitukseni ehdottaa, että hyökkäämättömyyssopimuksen 5 artiklan ja sopimukseen liittyvän sovittelumenettelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti kutsuttaisiin niissä edellytetty sovittelulautakunta viipymättä koolle käsittelemään syntynyttä erimielisyyttä. Vaihtoehtoisesti on Suomi valmis alistamaan erimielisyyden ratkaisun ulkopuolisen puolueettoman välityksen suoritettavaksi.

Antaakseen voimakkaan todistuksen vilpittömästä pyrkimyksestään päästä yhteisymmärrykseen Neuvostoliiton hallituksen kanssa ja torjuakseen Neuvostohallituksen väitteet, että Suomi olisi omaksunut Neuvostoliitolle vihamielisen kannan ja haluaisi uhata Leningradin turvallisuutta, on hallitukseni valmis sopimaan Neuvostoliiton hallituksen kanssa Karjalan kannaksella olevien puolustusjoukkojensa siirtämisestä raja- ja tullivartiojoukkoja lukuunottamatta sellaiselle etäisyydelle Leningradista, ettei voida väittääkään niiden uhkaavan sen turvallisuutta.

Vastaanottakaa j.n.e.

A. S. Yrjö-Koskinen.

Molotovin ensimmäinen nootti Mainilan laukauksista (marraskuun 26. päivä). Yrjö-Koskisen vastaus seuraavan päivänä (marraskuun 27. päivä). Molotovin vastaus 28. marraskuuta. Yrjö-Koskisen vastaus yllä (29. marraskuuta). Siihen ei vastattu. Molotov väitti vielä uusia välikohtauksia tapahtuneen. Neuvostojoukot ylittivät rajan 30.11.1939 pommittaen Suomen kaupunkeja. Terijoelle perustettiin Kuusisen hallitus 1.12.1939. "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" ystävyyssopimus Neuvostoliiton kanssa (Andrew Heninen). Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma koskien Suomen ja Neuvostoliiton kahdenkeskisten sekä molempia osapuolia sitovien kansainvälisten sopimusten mukaista menettelyä väitetyssä välikohtauksessa.

Armeijakunnan komentajan selonteko Leningradin sotilaspiirin komentajalle Hyrynsalmi-Nurmes-Oulu aluetta koskevan hyökkäyssuunnitelman vaiheista ja etenemisnopeudesta, marraskuun 25. päivä, 1939. Pravda: "Ilveilijä pääministerin paikalla", marraskuun 26. päivä.

Takaisin historiasivulle.